Ladataan...
Kasvukäyrillä

Minä jos joku olen vastahakoinen julkisen liikenteen käyttäjä, siis niin vastahakoinen, että ystäväni vitsailet järjestävänsä minulle polttareideni kohokohdaksi seikkailuradan eli bussimatkoja ympäri pääkaupunkiseutua, joten tällä seuraavalla kirjoituksella (lue: ylityksellä) on todella painoarvoa kun se näpytellään minun toimestani.

Hyvä Vr ja InterCity -juna

Kiitos teille, olen löytänyt täydellisen tavan matkustaa naperoni kanssa kahdestaan! En pidä pitkien matkojen autoilusta yksin, puhumattakaan takapenkillä tylsistyvän lapseni kanssa. Junailu on tuntunut vaikealta ihan vain siksi, että mikään julkinen liikenne ei voi olla vaivatonta, ainakaan lapsen kanssa.

Päätin antaa teille mahdollisuuden, ja yllätyin. Ei helpompaa olisi voinut olla!

Lippu Helsinki-Tampere välille oli minulle ja lapselleni enemmän kuin kohtuuhintainen, noin 30 euroa. Istumapaikat sain varattua leikkipaikan vierestä, jossa oli paljon muitakin lapsia. Ja se leikkipaikka, noh, ei varmaan tarvitse edes mainita, että pieni vilkerini oli siitä kovin innoissaan <3

Junassa sai kävellä, touhuta ja lukea kirjoja. Syötiin eväitä ja oleiltiin. Matka, joka kesti vajaan kaksi tuntia ei juuri eronnut normaaleista iltaleikestä. Paitsi, että ne paljon jännempiä, kun paikka oli uusi. Vähän niinkuin se HopLop! Meillä oli kivaa!

Kiitos mukavasta matkasta!

S ja Äiti

 

Olen valaistunut, julkinen liikenne voi olla tosi hyvä juttu!

 

 

Jatkossa juna on meidän valinta, ainakin mummolaan matkustaessa! Voin lämpimästi suositella kaikille muillekin pienen lapsen kanssa kohtuullisia (ja miksi ei pidempiäkin) matkoja matkustaville!

 

Lumista launtaita Tampereelta!

Share

Ladataan...
Kasvukäyrillä

Hääpuvun valinta. Miten se onkaan näin hankalaa? Toinen on liian iso, toinen liian pieni, kolmannessa ei ole pitsiä ja neljännessä sitä on liikaa. Viides on liian kallis. Kuudetta ei jaksa enää edes sovittaa.

Pari kuukautta sitten luulin jo löytäneeni SEN, mutta sitten tuli toinen sovituskerta. Se lähes täydellinen puku löytyi mallista, johon en olisi itse edes koskenut; ihana pitsinen merenneitounelma, juuri oikeanlaisella laahuksella. Täydellinen. Ja aivan liian kallis.

Pienehkö epätoivo ja hyppäsimme neidin kanssa eilen junaan tutustumaan Tampereen valikoimaan.

Löytyi taas uusia vaihtoehtoja, mutta ei sitä täydellistä.

Behind the scenes

Kertokaa rakkaat ja ihanat miten ihmeessää onnistun löytämään juuri sen minun puvun?! Miten sinä olet löytänyt omasi? Maksoitko aivan liikaa vai menikö kompromissiksi?

 

Niin, ja ihanaa viikonloppua! Joko teillä on lunta?

Share

Ladataan...
Kasvukäyrillä

Yksivuotiaan ohjelmaan on viime viikkoina kuulunut niin neuvolaa kuin hammastarkastusta.

Yksivuotisneuvolassa me kävimme kaksi päivää ennen syntymäpäivää. Hoikkelikoikkelin teknikset tiedot olivat pituus huikeat 78cm ja paino (ei niin huikeat) 9 050 grammaa. Hammashoitaja laski neidin suusta kahdeksan hammasta.

Painoasiassa Äiti sai ensimmäistä kertaa armoa; lääkärin lausunnossa koreili sanat "hoikkuus todennäköisesti geeniperäistä" ja "kasvaa tasaisesti omalla käyrällään". Edelleen kuitenkin seuraillaan, joten ennen puolivuotisneuvolaa on käytävä vähintään kertaalleen avoneuvolassa tarkistamassa mittoja. Useammin, jos tuntuu, että syömisen kanssa on vaikeaa.

Onneksi syömisen kanssa on enää harvoin hankaluuksia! Meillä on siirrytty 95 prosenttisesti sormiruokailuun ja haarukan käyttöä harjoitellaan ahkerasti. Puuro on ainoa syötettävä ruoka. Kun itse saa syödä, ruoka maistuu! Olemme myös lopettaneet kaiken "vauvan ruoan" valmistamisen; neiti syö kanssamme samaa ruokaa. Suola lisätään vasta lautaselle, mutta mausteita ei säästellä. Ruoka maistuu, kun se maistuu jollekin! Korvikkeesta siirtyminen tavalliseen laktoosittomaan maitoon on myös tehnyt ruoalle enemmän tilaa.

Touhukkuudesta, motoriikasta ja kommunikointitaidoistaan neiti sai paljon positiivista palautetta, ja hän onkin ketterä kuin mikä. Juosta painelee pitkin pirttiä, tekee palikkapalloa ja lukee kirjoja (makoillen). Myös hakkapenkki on hallussa. Sanoja meillä osataan mm. Äiti, Kakka, Vaippa, Iti, Ei, (M)aito, Tätä. Eläimet sanovat Baak Baak, Vöh Vöh, Vuh Vuh ja karhu murisee. Kirjoista osataan etsiä ankka.

Rokotuksia me saimme yhteensä viisi. Neiti neljä ja äiti yhden. Kaikki rokotusohjelmaan kuuluvat 1-vuotisrokotteet sekä vapaaehtoinen influenssarokote. Äidille myös flunssapiikki, Isi otti omansa töissä. Neidin rokotteet jaoimme kahteen osaa, joista toisen satsi käytiin hakemassa Mummin kanssa tänään avoneuvolasta. Oireiluista ei ole tietoakaan, vaan iloinen tyttö touhuaa aivan normaalisti. Päädyimme ottamaan influenssarokotteen minun huonoista kokemuksista johtuen. Olen itse sairastanut rajuakin rajumman B-Viruksen, jolloin viruin 40 asteen kuumeessa kuusi päivää, toipuminen tuosta kesti vähintään kahdeksan viikkoa. En suinsurminkaan halua lapselleni samaa, enkä liiemmin sairastaa kyseistä tautia itse uudestaan! 

Olisittepa muuten nähneet neidin ilmeen kun, kolmannet itkupotkuraivarit neulan nähdessään osoittautuivatkin turhaksi ja neula upposi Äidin käsivarteen! Itku loppui kuin seinään! (Äidillä oli astetta tiukempi paikka neulakammoisena pysyä skarppina lapsen edessä.)

Hammashoitajan luona visiitti oli neulaton, mutta ei se suun kaivaminen kivaa neidistä ollut. Näyttipä neiti tädille kuinka terävät ne hampaat onkaan! Kahdeksan jo olemassa olevan hampaan lisäksi neljä kappaletta popskihampaita teki tuloaan, ei siis ihme, että kaikkea jyrsitään tällä hetkellä. Muutoin käynti oli peruskauraa: harjataan hampaita, ei juoda limuja, syödään pastillit jne. Mukaan saatiin uusi vaaleanpunainen hammasharja, joka kädessä piti käydä kävelylläkin, kun se oli niin mieleinen <3

 

Onko teidän perheessänne otettu influenssarokotuksia? Entä mitkä on ollut yksivuotiaiden mitat?

 

Ihanaa pakkasviikkoa <3

 

PS. Muistathan tämän: Lilyn -toimitus etsii uusia blogeja suositeltujen joukkoon, sopisiko sinusta vaikka Kasvukäyrät sinne? Tai jokin muu? Käy huikkaamassa oma suosikkisi TÄÄLLÄ ja anna lempiblogeillesi lisää näkyvyyttä! Vielä perjantaihin asti aikaa!

 

 

 

Share

Pages