Ladataan...
Kasvukäyrillä

Se sujui niin paljon paremmin kun olin etukäteen kuvitellut! Kröhöm, siis ainakin neidin osalta.

Kuten, ensimmäisestä kuvasta voi päätellä, hän todella rakastaa veneilyä! Kivien heittäminen veteen oli myös huisin jännää. 

menossa mukana <3

Tekemistä ja ihmisiä ympärillä oli niin valtavasti, ettei turhautumiselle tai kiukuttelulle jäänyt juurikaan sijaan. Ja paikalla oli loistava kokoonpano pieniä hoitaja-apureita, suvun vanhemmat metrin mittaiset (teinit), jotka viihdyttivät pikkuneitiä taukoamatta. Oli kampaajaa ja tutkimusretkiä. Kyllä äiti pääsi jopa luvattoman helpolla. Kröhöm, siis neidin kanssa.

perinteinen perhepotretti 

(jos näyttää siltä, että irvistän, näet oikein. Olin juuri nyrjäyttänyt nilkkani.)

Kröhöm, konkarisaaristolainen sen sijaan nyrjäytti nilkkansa. Lipun nostossa, juuri ennen valokuvaa. Koska olin veljeäni lyhyempi, ensimmäistä kertaa, hyppäsin. Ja sattui. Onneksi on suvussa lääkäri. Ja onneksi ei mennyt pahemmin, nyt sillä nilkuttaa jo. Mutta vietävä, että harmitti!

keppikin löytyi lainaan ja ilme kertoo, se kertoo kaiken

Haaverista huolimatta erittäin onnistunut juhannus! Miten teidän juhannuksenne sujui?

 

mukavaa alkanutta viikkoa

M

Share

Ladataan...
Kasvukäyrillä

Äidin flunssa ei ole (kovin paljon) pahentunut (ei kyllä parantunutkaan), eikä kukaan muu ole perheestä (vielä) sairastunut, joten pidamme suunnitelmastamme kiinni ja suunnistamme huomenna saaristoon. Aaaaah! Ensimmäistä kertaa tälle kesälle!

Useiden erilaisten sattumusten summana olen myös aloittanut "mitä tarvitaan mukaan" -suunnittelun vasta tänään. Ja Isi ei ole vielä tullut kotiin ruokakaupasta. Joku saattaisi sanoa, että et sitten oppinut viime vuodesta mitään, mutta huomenna ollaan valmiita! ;)

Ja mulla on lista! (jottei se pupu taas unohdu) Ja neitikin tehnyt listaan omat tarkennuksensa <3

Olemme edellisen kerran olleet mökillä viime kesänä, neidin ollessa noin kymmenen kuukautta nuorempi. Tuolloin hän konttasi ja nousi silloin ensimmäistä kertaa seisomaan keskellä lattiaa ilman tukea, ollessaan yhdeksän kuukautta <3

 

Tunnelmia noilta reissuilta, voit käydä kurkkimassa näistä linkeistä:

Juhannus: http://www.lily.fi/blogit/kasvukayrilla/saaristolaiselamaa

Elokuu: http://www.lily.fi/blogit/kasvukayrilla/ala-unohda-naita-saaristolaiselamaa-vol-2

Niin ja se käärme! http://www.lily.fi/blogit/kasvukayrilla/se-oli-kaarme-saaristossa-sattuu

Tänä vuonna odotetaankin sitten hieman toisenlaista menoa ja meininkiä; konttaamisen sijaan meillä edetään juosten ja pomppien, vettä r a k a s t a a n ja kiipeily on enemmänkuin pop! Should I worry? Vähän kyllä hirvittää, mutta ollaanhan me kaikki muutkin selvitty sieltä hengissä!

 

Millaisia juhannussuunnitelmia teillä on? Ja onko jotain hyviä vinkkejä taaperomökkeilyyn?

 

M, joka laittaa varpaatkin ristiin ettei flunssa saavuta neitiä juhannuksen aikana

Share

Ladataan...
Kasvukäyrillä

Tänään aamu alkoi säikähdyksellä. Isolla säikähdyksellä.

Aamuisella (kiireisellä) reissulla kohti sanittettitiloja, läpsyt paljaissa jaloissa heiluen, polulla lojunut keppi kopautti minua jalkaan. Ei ollut keppi ei, sillä pysöhtyessäni ja taakse katsoessani ei keppi polulla enää ollut. Tarkastelin jalkaani; kaksi punaista pistettä. Käärme!

Shokissa kuljin takaisin mökille, suoraan kyypakkauksen luo, ainoa mitä sain miehelleni mutistua oli "mua tais purra käärme..". Jalkaa kutitti ja jalkapöytää särki. Tarkastelimme jalkaa ja totesimme, että pisteet kyllä löytyy, hieman kohollaan olevat, mutta iho ei ollut mennyt kunnolla rikki. Kiireeni oli pelastanut minut pahemmalta iskulta. Kyy tai rantakäärme, en tiedä, mutta onneksi se ei ollut saanut kunnon otetta!

28 vuotta olen kulkenut täällä paljain jaloin, läpsyissä ja milloin missäkin jalkineissa, ikinä en ole käärmeen puremaksi joutunut. Kaikille tiedoksi: jatkossa peitän jalkani.

Säikähdys riittää minulle. Hyi.

Better safe than sorry

Loppu päivä on kulunut paljon mukavammin, eikä jalkaakaan enää särje. Sää on ollut hyvä, joskin koleahko ja loppukesän tuntuinenAhvenet ovat isoja ja savustettuina makoisia! Lisää niitä ei valitettvasti saa, sillä ISO särki katkaisi minulta siiman.

 

Serkkuni tuli tyttöystävänsä kanssa yllätysvisiitille ja kateellisena jäin rannalla ruikuttamaan heidän lähtiessä h-vene purjehdukselle. (Mukaan kyllä kutsuttiin, mutta edellisestä purjehduksesta on sen verran aikaa, että jänistin. Reissu kun oli serkullenikin ensimmäinen, ilman valvovaa silmää. Kaksi melkein purjehtijaa sohlaamassa, olisi saattanut olla liikaa ;))

 

Nyt tennarit heiluen tiedustelemaan purjehduksen kulusta (ja ehkä ruinamaan pikku kierros)! 

Mukavaa viikon jatkoa!

Share

Pages