Eläimen raakaruokinta ei ole inhimillistämistä

Kaunis utopia?

Helsingin Sanomissa julkaistiin 18.2.2015 koiran raakaruokintaa koskeva kirjoitus, jonka välittämä viesti herätti minussa suurta hämmennystä. Koko kirjoitusta leimaa perustavanlaatuinen väärinkäsitys, jossa koirien raakaruokinta yhdistetään eläimen inhimillistämiseen ja ihmisten raakaruokavalioon ja muihin trendiruokavalioihin. Itse raakaruokavaliolla olevan koiran ja raakapainotteista sekaravintoa syövien kissojen emäntänä näen asian aivan päinvastaisena. Monipuoliseen raakaan lihaan ja lihatuotteisiin perustuva raakaruokavalio kun ei minun mielestäni ole eläimen rinnastamista ihmiseen, vaan pyrkimys taata eläimelle lajilleen tyypillinen ja sitä kautta mahdollisimman luonnonmukainen ravinto. Siinä, missä ihmisten raakaruokavalio perustuu kypsentämättömiin kasviksiin, on koiran raakaravinnon peruskivenä taas raaka liha ja muut lihatuotteet (sisäeilimet, luut, rustot). Eläinten inhimillistäminen on minunkin mielestäni väärin ja siitä tulisi voida puhua avoimesti myös julkisuudessa, mutta tässä kohtaa ollaan kyllä väärän asian äärellä, jos yritetään vetää yhtäläisyysmerkkiä epäterveen inhimillistämisen ja raakaruokinnan välille.

Nyt kun eläinten raakaruokavalioon liittyvät käsitteet on avattu, voimme siirtyä toiseen kirjoituksesta löytyvään räikeään epäkohtaan. Eläimen ruokkiminen raakaruualla vaatii tietämystä ja kokemusta, jotta ruokavalio voidaan toteuttaa tasapainoisesti ja niin, että eläin saa ruuasta/ruuan joukossa kaiken tarvitsemansa. Kirjoituksessa puhuttiin niin kiihkeästi teollisen "valmisruuan" puolesta, että siinä unohdettiin täysin mainita, että myös ns. valmisruualla ruokkiminen vaatii eläimen omistajalta tietoa ja taitoa, sillä se että ruokaa myydään kaupoissa ei ole mikään tae ruuan sopivuudesta eläimelle.

Kirjoituksessa kyllä mainittiin "laadukas valmisruoka", mutta jätettiin täsmentämättä, mitä tämä laadukas valmisruoka on ja mistä se koostuu. Kaikki markkinoilla oleva valmisruoka ei todellakaan ole terveellistä ja käsittääkseni ainakin kissojen kohdalla on havaittu hyvin selkeä yhteys vääränlaisen ravinnon ja ylipainon sekä tiettyjen sairauksien välillä. Teollinen ruoka itsessään ei siis välttämättä ole autuaaksi tekevä asia, jos tuudittautuu siihen että ruuan teollisuus on itsessään jokin tae ruuan terveellisyydestä ja syöttää sokeasti eläimelleen mitä tahansa teollista, pohtimatta sen tarkemmin ruuan laatua, sisältöä tai sen soveltuvuutta eläimelle.

Vaikka Hesarin kirjoitus koskikin koiria, en voi olla laajentamatta omaa pohdintaani koskemaan myös kissoja. Niinpä otankin tässä esimerkin kissojen maailmasta: Hesarin kirjoituksessa perusteltiin valmisruuan mielekkyyttä sillä, että ne ovat valmiiksi vitaminoituja ja niistä eläin saa takuulla kaiken tarvitsemansa. Kissan kohdalla tilanne on kuitenkin eri, sillä jos haluat syöttää sille ruokaa jossa ei ole mitään ylimääräistä (eli kasviksia, viljaa, sokereita tai epämääräisiä teurasjätteitä), tulee kyseeseen ainoastaan täydennysravinnot, joihin ei ole lisätty vitamiineja. Jos vitamiinit ja rasvahapot joutuu siis jokatapauksessa antamaan erikseen purkista, niin miksi syöttää säilöttyä (ja suurella todennäköisyydellä ulkomaista) lihaa, kun samalla vaivalla voi syöttää kotimaista ja tuoretta?

Kirjoituksessa esille tuotu kylmäketjun mahdollinen katkeaminen ja sen vaikutus omistajaan taas kuulostaa jokseenkin omituiselta. Minä en koe pöpöjen leviämisen ihmiseen eläinten ruuaksi tarkoitetusta lihasta olevan mikään todennäköisin skenaario, jos pitää lihan käsittelyssä maalaisjärjen päässä ja huolehtii normaalista käsihygieniasta. Jos joku menee laittamaan likaiset sormensa suuhun heti koiranruokaa käsiteltyään, niin siinä on kyllä sitten syyttäminen jotakuta aivan muuta, kuin ruuan valmistajaa tai kuljettajaa. Syötän hyvin mielelläni eläimilleni ihmisille tarkoitettuja lihoja sekä kotimaisesta lihasta valmistettuja raakatuotteita, sillä tiedän kotimaiselle lihalle asetettujen kriteerien ja määräysten olevan hyvin korkeat. Ulkomaisten valmistajien teollisista ruuista taas ei voi mennä takuuseen.

En kiellä enkä vähättele vääränlaisen raakaruokavalion aiheuttamaa terveydellistä haittaa, enkä väitä että kenenkään tulisi alkaa hetken mielijohteesta syöttää eläimelleen pelkkää raakaruokaa. Mahdollisten suolitukosten lisäksi vitamiinien, hivenaineiden ja rasvahappojen puutos on mielestäni huolestuttavin vajaavaisen raakaruokavalion seuraus. En kuitenkaan suostu hyväksymään täysin perusteetonta näkemystä, jolla raa'an lihan syöttäminen lihansyöjälle tai hyvin vahvasti lihapainotteiselle sekasyöjälle rinnastetaan suklaan tai xylitolin syöttämiseen. Joko tämä väittämä on virheellisen päättelyketjun lopputulema, tai teollisten ruokavalmistajien mainos. Muita selityksiä en vain tälle absurdiakin absurdimmalle väitteelle keksi.

Kommentit

Silkkitassu

Iso osa frettien omistajista on siirtynyt raakaruokintaan tai ainakin syöttää lihaisia luita nappuaravinnon ohessa. Pidän tätä todella hyvänä suuntana, koska jo vuodessa me olemme huomanneet kodinvaihtajana meille tulleen näädän turkin laadun muuttuneen täysin ravinnon raakaruokaan muuttaessa. Ja pari vuotta tätä ennen meidän omat näädät saivat ruokaremontin mikä näkyi parissa kuukaudessa hammaskiven katoamisena. Tottakai raakaruokinta vaatii enemmän aikaa ja vaivaa, mutta palkitsee aika varmasti eläimen terveydentilassa. 

Ja olen samaa mieltä että tämä on juurikin eläimen eläimellistämistä kuin inhimillistämistä. Mitä ne eläimet ulkomaailmassa söisivät ilman ihmistä? Kaupan hyllyltä nappulaa vai raatoja ja muita eläimiä?

kaunisutopia
Kaunis utopia?

Kiitos jälleen kerran oikein tervetulleesta näätänäkökulmasta. :) Kiva että frettienkin osalta raakaruokinta on yleistymään päin ja ihmiset kiinnostuneita perehtymään lemmikkieläimensä luonnonmukaiseen ja lajityypilliseen ravintoon. Eikös frettikin ole pienpeto siinä missä kissakin ja luulisi sen lihantarpeen olevan jokseenkin samaa luokkaa?

Tottakai mudottoman pelletin tai nappulan syöttäminen on helppoa, jos ei halua uhrata ajatustakaan sille, mitä eläimelleen syöttää. Tunnistamattomaksi massaksi puristetuista raaka-aineista koostuva valmisruoka ei vaadi sen kummempaa ajatustyötä, jos siis uskoo siihen että kaikki kaupasta saatava on laadukasta.

Kissathan (vedän nyt taas kerran kissat mukaan tähän keskusteluun, kun itselle tutuimpia eläimiä ovat)  eivät pysty käyttämään laisinkaan hyödyksi ravinnosta saamaansa hiilihydraattia, joten kaikki hiilarit mitä se saa ja syö, menevät suoraan rasvaksi. Tämän takia jo kuivanappula itsessään on kissalle täysin epäsopiva konsepti. Lisäksi kissan tulisi saada suurin osa tarvitsemastaan nesteestä ravinnon mukana, mikä siis ei nappulapainotteisella ruokavaliolla toteudu sekään.

En pidä myöskään ns. sekaruokavaliota pahana, jossa syödään osittain teollista ja osittain raakaa. Meillä kissat esimerkiksi ovat käytännönsyistä tällaisella ruokavaliolla. Hienoa että tämä suuntaus yleistyy myös frettien keskuudessa, nekin varmasti nauttivat kun saavat hampaille ja leuoille töitä. :)

 

Silkkitassu

Koirien kohdalla käsittääkseni on esimerkiksi se kylmäketjun pysyminen ehjänä paljon tärkeämpää, koska hitaammalla ruuansulatuksella pöpöt vaikuttavat koiriin herkemmin. 
Frettien ruuansulatus on hyvin nopeaa, joten mm. madottaminen ei ole tarpeen. Lisäksi fretit piilottavat ruokiaan ja syövät niitä "hyvin riiputettuina". 
Frettien lihantarve taitaa olla vähän suurempi kuin kissan. Laadukkaissa kissanruuissakin yleensä on liian vähän rasvaa ja proteiinia freteille ja liikaa vehnää/kasvista. 

kaunisutopia
Kaunis utopia?

Tässä tuli juuri hyvin konkreettisella tavalla esille teollisia kissanruokia koskeva ongelma. Se että (joissain) kissanruuissa on viljaa/kasviksia, ei tarkoita sitä että kissa niitä tarvitsisi. Kuten sanoin aikaisemmin, kissa ei pysty hyödyntämään niistä saamaansa hiilihydraattia _laisinkaan_. Kissa on siis käytännössä 100% lihansyöjä, joten siitä on paha pistää korkeammaksi. ;) Meillä siis tosiaan syödään jonkin verran teollistakin, mutta viljatonta ja kasviksetonta sellaista. Nappuloita ei syödä ollenkaan, paitsi makupaloina silloin tällöin.

Koira taas on käsittääkseni osittain raadonsyöjä, joten en olisi sen ruuansulatuksesta noin yleisestiottaen huolissani. Toki tämänon nuös yksilökohtaista ja toisilla maha ei kestä raakaa nii hyvin kuin toisten, mutta lajityypillisistä lähtökohdista tarkasteltuna.

Silkkitassu

Joo, oma kokemukseni kissoista tosiaan on lapsuudesta (lähinnä navettakissoja, jotka pyydystivät suurimman osan ruuastaan itse eikä nappulapussit ole tulleet kuvioihin kuin vasta nyt kun viimeinen kissa on lähemmäs 20 vuotias) enkä kissoihin muuten ole tutustunut. Kun freteille on joskus tullut kissojen teollisia ruokia ostettua, on niistä aina huomannut juurikin tuon viljan/kasvisten osuuden. Mutta siis 100% lihansyöjä on frettikin.

kaunisutopia
Kaunis utopia?

Juu ei mitään, ajattelin vaan oikaista, että kissakin tosiaan on käytännössä ihan 100% lihansyöjä ja tämän takia joihinkin teollisiin ruokiin lisätyt kasvikset ja viljat, nappulasta konseptina puhumattakaan, eivät ole kissalle sitä ideaaleinta ravintoa. Jos ajatellaan kissan ideaalin aterian olevan hiiri, niin kissa saa ruuasta sen verran hiilareita, mitä saaliin mahassa sattuu sulamattomana saaliiksijoutumishetkellä olemaan. Luinkohan juuri tuossa taannoin, että prosenttina tämä tarkoittaa noin 1-2 prosenttia. Kuitua (kasviperäiset) kissa tarvitsee alle 1%, joten joidenkin teollisten ruokien sisältämät suuret vilja- ja kasvispitoisuudet eivät ole tälläkään perusteltavissa.

Tarkennan vielä edellistä, kiireessä kirjoittamaani lausuntoa kissojen ja hiilareiden osalta. Eli kissan elimistöhän pystyy muodostamaan hiilihydraatteja itse, joten ravinnon mukana tulevalla hiilihydraatilla ei ole kissalle varsinaista funktiota, jolloin se muuttuu käytännössä saman tien rasvakudokseksi. Liian hiilihydraattipitoinen ravinto ja sen aiheuttama ylipaino on yhdistetty joihinkin kissan sairauksiin ja lisäksi kuivanappula itsessään voi aiheuttaa liian vähäistä nesteensaantia ja sitä kautta virtsaamisongelmia.

 

kaunisutopia
Kaunis utopia?

Ps. Minun mielestäni kyseessä on juurikin eläimen eläimellistäminen, ei inhimillistäminen. Koska lemmikkieläin ei itse pysty vaikuttamaan siihen mitä sille syötetään, on ihmisen tehtävä tämä päätös eläimen parasta ajatellen ja oltava valmis näkemään vaivaa sopivan ruokavalion löytämiseksi ja muodostamiseksi. Koska eläin on täysin riippuvainen siitä mitä me sille syötämme, koen että meillä on tietyllä tapaa vielä suurempi vastuu niiden syömisistä, kuin omistamme.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.