Miksi et hankkisi aikuista kodinvaihtajakissaa?

Kaunis utopia?

Miisu, eli tuttujen kesken "Mise" tuli minulle ollessaan 14-vuotias ja sain viettää sen kanssa neljä ihanaa yhteistä vuotta.

Harmittaa. Jälleen kerran luin kodittomasta kissasta, joka oli päässyt löytölän kautta sijaiskotiin viimeisillään kantavana. Emo oli synnyttänyt pennut, jotka oli hoidettu sijaiskodissa esimerkillisesti luovutusikäisiksi ja sijoitettu sitten uusiin koteihin. Kaikki pennut löysivät uudet kodit, mutta tämä emo on edelleen sitä omaa kotia vailla. :(

Minulle on ollut paljon aikuisia kodinvaihtajakissoja, eikä yhdenkään hankkiminen kaduta. Yhdenkään kohdalla en ole miettinyt, että olisipa sittenkin pitänyt hankkia pentu. Juu, enhän minä ole kaikkien kissojeni pentuajassa saanut olla mukana, mutta se pentuaika on muutenkin niin lyhyt, että sitä merkityksellisempänä olen pitänyt niitä aikuisvuosia, jotka olen saanut (ja toivottavasti näiden nykyisten kohdalla vielä saan) niiden kanssa viettää.

Tällä hetkellä 2/3 kissoistani on siis aikuisina kodinvaihtajina minulle tulleita, joita ennen minulla on ollut yksi iäkkäänä kodinvaihtajana minulle tullut kissavanhus. Tämän lisäksi lapsuudenkotimme Valtsu-kissa tuli meille eläinsuojeluyhdistyksestä, niin ikään nuorena aikuisena. Olen pystynyt muodostamaan kaikkiin näihin kissoihin hyvin voimakkaan siteen siitä huolimatta, että ne ovat viettäneet pentuaikansa jonkun muun kanssa. Kissat ovat myös kiintyneet voimakkaasti minuun ja mieheeni, siitä huolimatta, etteivät ole olleet meillä pennusta asti.

Oman tämänhetkisen kissalaumani laumadynamiikan takia meille ehkä joskus mahdollisesti tuleva neljäs kissa tulee olemaan pentu. Aikuista kissaa en tähän uskalla ottaa hämmentämään soppaa, joten siksi valinta kallistuu pentuun. Haluan kuitenkin rohkaista ihmisiä miettimään niiden söpöäkin söpömpien (sitähän ne ovat, ei voi kieltää!) kissanpentujen sijaan aikuisen kodinvaihtajakissan hankkimista.

Ovathan ne pennut suloisia, mutta nekin ovat pieniä vain hetken ja kasvavat aivan hujauksessa isoiksi ja aikuisiksi. Vaikka hankkisitkin pennun, niin suurimman osan sen kanssa viettämästäsi ajasta - mahdollisesti jopa 20 vuotta - tulet viettämään aikuisen kissan kanssa. Lisäksi moni tosielämän tapaus on ajan saatossa osoittanut, että kodittomat kissanpennut löytävät aina kodin, joten kodin antaminen aikuiselle kissalle ei siis ole yhdeltäkään kodittomalta kissanpennulta pois. Sen sijaan se voi merkitä suunnattoman paljon sille aikuiselle kissalle, joka pääsee mukanasi uuteen rakastavaan kotiin.

Kuva Ari K.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.