Sekarotuisten kissanpentujen teettämisestä...

Kaunis utopia?

Toisaalla netissä on ollut viime aikoina puhetta sekarotuisten kissojen tarkoituksellisesta teettämisestä. Sekarotuisella tarkoitetaan tässä siis kahden (tai useamman) rotukissan tai rotukissan ja maatiaiskissan risteytystä. Herätin ihmetystä kanssakeskustelijoissa toteamalla, että minulla ei ole mitään puhtaiden maatiaisten harkittua ja asiallista pennuttamista vastaan, mutta tarkoituksellisiin rotukissasekoituksiin suhtaudun hieman kielteisemmin.

Hinkua sekarotuisten pentueiden tekoon perusteltiin terveyssyillä; tiukan rotujalostuksen aikaansaamaa geenipoolin kaventumista ja sen aiheuttamia terveysongelmia vastaan halutaan taistella, yhdistämällä useampia rotuja keskenään. Ymmärrän tämän, enkä itsekään ole tiukasti rajatun jalostuksen tai "rotupuhtausopin" kannattaja. 

En myöskään ole rotukissakasvattaja, enkä edes omista rotukissaa. Mielipiteilläni ei siis ole mitään tekemistä sen kanssa, että pelkäisin näiden "villien" sekarotupentueiden vievän potentiaaliset ostajat omilta "kovan rahan" kasvateiltani. Näkemykseni taustalla on puhdas huoli ja halu parantaa maatiaiskissan tällä hetkellä surkeaa asemaa ja nostaa sen arvostusta yhteiskunnallisella tasolla. 

Minulla ei myöskään ole mitään yksittäisiä sekarotuisia vahinkopentueita vastaan, onhan itsellänikin kissa tällaisesta pentueesta. Seuraava tekstini koskeekin siis ainoastaan tarkoituksella teetettyjä, suunnitelmallisia sekarotupentueita ja niiden suhdetta tarkoituksella ja suunnitelmallisesti teetettyihin maatiaispentueisiin. 

Maatiainenko ilmaiseksi?

Jos sekarotupentueet yleistyisivät ja niitä alettaisiin myydä hintaan X, niin maatiaisista ei silloin oltaisi valmiita maksamaan senkään vertaa. Uskon siis, että se vahvistaisi tänäkin päivänä hyvin voimakkaasti vallallaan olevaa "maatiainen pitää saada ilmaiseksi" -käsitystä, jolloin maineen ja arvostuksen kohotusta kipeästi kaipaavan maatiaisen tilanne ei pääsisi paranemaan nykyisestä. Pahimmassa tapauksessa se saattaisi ottaa ison askeleen takapakkia. Sen sijaan, että ihmisiä kannustetaan hankkimaan rekisteröimättömiä rotumixejä, heitä tulisi kannustaa hankkimaan hyvin hoidettu maatiainen. Olettaen kyseessä siis olevan henkilöiden, jotka eivät rekisteröityä rotukissaa hankkisi kuitenkaan.

Tämä sekarotuisten pentueiden teettäminen mahdollistaa myös pennuilla rahastamisen sillä perusteella, että siinä on "jotain rotua". Tämä "rodulla ratsastaminen" on osaltaan myös omiaan huonontamaan maatiaisen asemaa, kun välitetään viestiä, jonka mukaan kissa on hieno ja arvokas vasta sitten, kun siihen on sekoittunut jotain rotua.

Sen lisäksi, että maatiaisen oletetaan olevan ilmainen, ei rotukissojen korkeita hintoja kyseenalaista kukaan. Kyllähän rotukissat nyt luonnollisestikin saavat maksaa, koska ne ovat rotukissoja.

Jos tähän väliin sitten muodostuu ryhmä rekisteröityjä rotukissoja halvempia rotumixejä, oletan tällaisen "maatiainen ilmaiseksi" -henkilön hankkivan ennemmin "puolirotuisen" kuin "roduttoman" tilanteessa, jossa molemmat ovat samanlaisista lähtökohdista ja niillä on suurinpiirtein saman verran hintaa. Tällöin kaikki maatiaisihmisen yritykset kohottaa maatiaisen asemaa mitätöityvät, kun niistä hyvin hoidetuista maatiaispennuista ei edelleenkään olla valmiita maksamaan edes pentujen ja emon asiallisesta hoidosta koituneita kuluja.

Muistelen erään löytölänpitäjän kertoneen, että häneltä yritetään jatkuvasti kinuta kissoja ilmaiseksi, koska "nehän on vaan tommosia". Edes kissan hoitamisesta (ruoka, madotukset, rokotukset, sterilointi/kastraatio) koituvia kuluja ei olla valmiita maksamaan. Rotukissakasvattajienkin eteen varmasti osuu näitä tinkaajia ja osamaksusta vänkääviä, mutta en ole koskaan kuullut, että kukaan olisi mennyt vänkymään kasvattajalta rotukissaa ilmaiseksi. Tässä siis se ero, minkä takia pelkään rekisteröityä rotukissaa edullisemman "puolirotuisen" kaivavan maata maatiaisten alta.

Kissa on kissa, rotuun katsomatta

En minä sitä tarkoita, että rotukissoja pitäisi jalostaa sairaaseen ja sisäsiittoiseen suuntaan, tai että niiden terveydestä ei saisi olla huolissaan. Tottakai saa, ja pitääkin olla! Minulle kaikki kissat ovat yhtä arvokkaita, rotuun tai roduttomuuteen katsomatta. Ikävä kyllä muu yhteiskunta ei tunnu olevan samaa mieltä, vaan kahtiajako rotu- ja kotikissojen välillä tuntuu olevan välillä kohtuuttomankin suuri, jopa itseään kissaihmisiksi tituleeraavien keskuudessa! Itseäni pitkän linjan kotikissaihmisenä huolettaa myös tämän alituisessa altavastaajan asemassa olevan maatiaisrotumme hyvinvointi.

Hallittuja ja rekisteröityjä roturisteytyksiä vastaan minulla taas ei ole mitään ja tiettyjen rotujen noviisitoiminta on vain ja ainoastaan hyvä asia (toki siihenkin liittyvät ongelmat tiedostaen). Mielestäni kissapuolella on hienoa myös se, että sisarrotuja saa risteyttää keskenään, ja tästä toivoisinkin rotukissapiireissä pidettävän kiinni. 

Maatiaisten äänitorvi

Vaikka suhtaudun tarkoituksellisiin sekarotupentueisiin varauksella, on tilanne maatiaisten suunnitelmallisen pennuttamisen kohdalla eri. Mielestäni maatiaisten suunnitelmallinen, harkittu ja asiallinen pennuttaminen kun saattaisi pidemmällä tähtäimellä kohottaa maatiaiskissan arvostusta ja täten vaikuttaa välillisesti myös kodittomien ja villiintyneiden kissojen tilanteeseen. Jos maatiaiskissan arvostus saataisiin nykyistä paremmalle tolalle ja hyvinhoidettuja pentuja maailmalle (ei ilmaiseksi!), ei niitä ehkä päätyisi löytölöihinkään samassa mittakaavassa kuin nyt.

Suomessa ei tällä hetkellä ole maatiaiskissan asiaa ajavaa kansallista järjestöä. Kissaliitto on keskittynyt rotukissa-asioihin ja kaikki maatiaiskissoihin liittyvä julkinen tiedottaminen, valistaminen ja julkiseen keskusteluun osallistuminen on jäänyt paikallisten eläinsuojeluyhdistysten ja löytölöiden kontolle. Vaikka moni esy onkin SEY:n jäsen, niin varsinainen järjestäytyminen näiltä tahoilta kuitenkin puuttuu ja toiminta on hyvin paikallista (mikä toki on minimaalisten resurssien tehokkaan kohdistamisen kannalta mielestäni täysin perusteltu ja oikea ratkaisu).

Tämän takia maatiaisen arvostusta tulisikin pyrkiä kohottamaan maatiaisten omistajien ja "harrastajien" itsensä toimesta, sillä maatiainen tarvitsee äänitorven!

Tämän postauksen kuvissa (joista osa nähty blogissa aiemminkin) esiintyy oma kastraattikollini Hiski, joka on juuri sen rotuinen miltä näyttääkin, eli ehta maatiainen! Kuvat Ari K.

Kommentit

Iksu
Tassuja ja töppösiä

AAMEN!!

Itseäni tietysti rotukissojen omistajana (ja kasvattajana) ärsyttää suunnattomasti ne, jotka rahastavat näillä "puoliksi-sitä-ja-sitä-rotua olevilla" kissoilla. Koita siinä sitten selittää, miksi se samannäköinen kissa maksaa paperin kanssa 800e ja ilman paperia 400e. Se hintahan ei tule siitä paperista, vaan siitä kaikista vanhempien ja pentujen terveystarkastuksista, rokotuksista, sopivan parin etsimisestä, ulkonäköstandardien vaalimisesta kissanäyttelyiden avulla, laadukkaasta ruoasta ja paljosta muusta. Sekä tietysti siitä itse rekisterikirjasta (oliskohan pari kymppiä). Puhumattakaan jos ostaa siitoskissan ulkomailta rikastuttamaan kotimaista geenipoolia, huh miten kallista lystiä.

Mutta siis tästä rotupuolen avautumisestani huolimatta, mielestäni maatiaiskissoja ei saisi missään nimessä antaa ilmaiseksi. Eikä edes parilla kympillä. Olen kuullut ettei kukaan muka maksaisi 50e jostain kissasta, enkä voi käsittää miksi joku haluaisi ottaa vaivoikseen elävää olentoa, jota arvostaa noin vähän. Pöyristyttävää! Ideaalimaailmassa kaikki kissat olisivat madotettu, rokotettu ja eläinlääkärin terveeksi toteamia ennen uuteen kotiin luovutusta. Ainiin ja 12-viikkoisia.

Maatiaiskissa on ihan yhtä hyvä ja rakas kissa kuin rotukissakin. Ja ihan yhtä kaunis. Minullakin oli maatiaiskissa, mutta se ei valitettavasti tullut tarpeeksi hyvin toimeen noiden muiden kanssa. Niinpä se muutti äidilleni ja on siellä onnellinen ainokainen. Alunperin otin ensimmäisen rotukissan koska halusin sinisen, ja sen väriset maatiaiset on harvassa. Sitten se harrastus veikin mennessään. Mutta edelleenkin, lemmikkinä ne ovat kaikki aivan yhtä rakkaita.

kaunisutopia
Kaunis utopia?

Jep. Lisäksi tuntuu olevan monille ihan uus juttu, että maatiaiskissojakin on olemassa puolipitkäkarvaisina, eikä se pidempi karva tarkoita sitä, että siihen olisi sekoittunut jotain rotua. Tuntuu, että kun aikaisemmin kaikista puolipitkäkarvaisista kissoista käytettiin nimitystä "puoliangora", niin nykyään se on "puolinorjalainen"... Ei sen kissan tarvitse olla "puoli mitään" ollakseen hieno, rakas ja arvokas, ihan omana itsenään.

Mielestäni maatiaisten vastuulliseen pennutukseen kuuluu myös se, ettei sitä astutustapahtumaa hoideta päästämällä teini-ikäinen leikkaamaton tyttökissa omatoimiulkoilemaan ja jonkun random-kollin astuttavaksi ekasta kiimasta. Se kolli pitäisi valita periaatteessa ihan yhtä huolella kuin rotukissojenkin kohdalla, terveyspuolta painottaen. Molemmille vanhemmille tulisi tehdä Fiv, Felv ja sienitestit sekä ultrata sydän. Astutuksen tulisi tapahtua valvotuissa ja hallituissa olosuhteissa ja pentueen isän tulisi olla joku muu kuin "joku naapurin kolli". Toivon, että maatiaisen monimuotoisuus tulisi kuitenkin jatkossakin säilymään, eli mitään tietyn ulkonäköpiirteen tai tyypin suosimista ylitse muiden en kannata.

Iksu
Tassuja ja töppösiä

Joo, montakohan miljoonaa "norjalaista metsäkissaa" Suomessa on... Jos nyt edes suurinpiirtein tiedettäisiin vahempien taustat, ja sekä aikuiset että pennut ois madotettu ja rokotettu, niin siitä voisi lähteä. Ja jo nuokin tekevät hinnasta helposti kolminumeroisen.

Ja mä niin allekirjoitan tuon, että kissa voi olla vaikka kuinka kaunis ja vaikka minkä näköinen, olematta mitään tiettyä rotua. Maatiainen on ihan yhtä arvokas. Mulle monet sanoo lemmikeistämme puhuttaessa, että "mulla on vaan sellanen maatiainen". Ei se ole mikään vaan.

Voisin jatkaa tästä aiheesta loputtomiin, mutta pakko mennä nukkumaan ennenkuin verenpaine kohoaa liikaa.

kaunisutopia
Kaunis utopia?

Jeps. Siitä voisi lähteä että pennut olis madotettu ja rokotettu sekä luovutettaisiin vähintään 12 viikon ikäisinä uuteen kotiin... eikä annettais ilmaiseksi. :) Ehkä myös varhaiskastraatio voisi olla tarpeellinen lisä tuohon, ettei ainakaan syntyisi yhtään lisää ei-toivottuja pentuja tähän maailmaan... Mutta kuten sanoit, hinnassahan se sitten näkyisi.

kaunisutopia
Kaunis utopia?

Ja lisään vielä sen, että jos ynnätään yhteen sinun ja minun luettelemat, maatiaisen vastuulliseen pennuttamiseen liittyvät asiat, niin ei niidenkään toteuttaminen ihan ilmaista ole. Mutta jos ihmiset eivät ole valmiita maksamaan siitä hyvin hoidetusta maatiaispennusta mitään, niin kuka niitä maatiaisia sitten viitsii asiallisesti pennuttaa? Eli tässä ei ole kyse siitä, että joku haluaisi kissoillaan rahastaa, vaan tässä on kyse ennenkaikkea periaatteesta.

Jenni / Kisu ry (Ei varmistettu) http://kisuensikoti.blogspot.fi

Maatiaisten arvostus on kyllä niiiiin retuperällä, että leviää pää. Edelleen kuulee, että maatiaiset on kaikki jotenkin luonnevikaisia hulluja, saati sit puolivilleinä hoitoon tulleet löytökissat.
Ei kapasiteetti riitä käsittämään ja vuodattamaan sitä kaikkea paskaa, mitä mullekin kodittomien parissa hommaillessa tulee vastaan.

Mutta siis, kiitos hyvästä kirjoituksesta! Jaoin sen meidän (Kissojen suojelu Kisu ry) ensikotiblogin FB-sivullakin. :)

kaunisutopia
Kaunis utopia?

Kiitos itsellesi, niin kommentista, kuin löytökissojen parissa tekemästäsi kullanarvoisesta työstä! :)

kaunisutopia
Kaunis utopia?

 

PS. Itse olen sitä mieltä, että suurin osa maatiaiskissojen käytöshäiriöistä (stressipissailu, ns. hellyysaggressio yms.) on ympäristötekijöiden aiheuttamaa, tai niiden edesauttamaa. Eli esimerkiksi liian aikainen emosta ja pentuesisaruksista vieroittaminen voi vaikuttaa kissan käytökseen koko sen loppuelämän ajan, kun kissa ei ole oppinut kissana olemisen aakkosia, eikä tiedä miten olla kissa.

Koen sydämen asiaksi maatiaiskissan aseman ja maineen parantamisen yhteiskunnallisella tasolla ja onneksi en ole ainoa! Sinun kaltaisiasi ihmisiä tarvitaan, Jenni. :) 

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.