Villiintyneellä kissalla ei ole mikrosirua

Kaunis utopia?

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi huhtikuussa 2012 kansallisen vieraslajistrategian, jossa käsitellään maassamme esiintyviä vieraslajeja ja niiden (haitta)vaikutuksia ympäristöömme. Vieraslajin aiheuttamat haitat voivat esityksen mukaan olla suorien ympäristöhaittojen lisäksi myös esteettisiä tai sosiaalisia.

Tässä suora lainaus MMM: vieraslajistrategiasta:

”Villiintynyt kissa on luokiteltu haitallisten vieraiden maaselkärankaisten joukkoon. Vaikka kissa on tuotu maahamme jo ennen vieraslajistrategian arviointijakson alkuvuotta 1850, ilmastonmuutos voi lisätä sen villien ja puolikesyjen kantojen leviämistä Suomen luontoon. Kissa on maailman sadan vaarallisimman haitallisen vieraslajin listalla. Suomessa kissa tunnetaan metsästyslaissa rauhoittamattomien eläinten veroisena.

Metsästyslaki tarkoittaa kuitenkin aina villiintynyttä kissaa. Tällaisena voidaan lähinnä pitää kissaa silloin, kun se hankkii ravintonsa luonnosta oman pihapiirinsä ulkopuolelta eli toisin sanoen elää villinä. Kotikissa ei lukeudu rauhoittamattomiin eläimiin, vaan se on kotieläin ja lemmikkieläin. Kotieläimeksi otetusta kissasta säädetään, että sitä ei saa jättää heitteille tai hylätä, omistajan on pidettävä eläimestään huoli. Kissan lemmikkinä pitämisen säädöksiä tuleekin tarkentaa, jotta kissojen vapaana liikkumisesta ja mahdollisesta vil-liintymisestä koituvaa haittaa saadaan pienennettyä. Kissan pitämistä lemmikkinä ei ole tarkoitus rajoittaa.”

Strategia kokonaisuudessaan on luettavissa täällä.

 

Puutteet villiintyneen kissan virallisessa määritelmässä mahdollistavat väärinkäytökset

Itsessäni kolmen valvotusti ulkoilevan kissan emäntänä, tämä asia on herättänyt paljon ajatuksia ja tunteita. Itse henkilökohtaisesti koen kissan ”omatoimiulkoilun” vääränä, mutta en ole voinut olla ajattelematta asiaa muistakin näkökulmista.

Mikäli villiintyneen kesykissan ainoa virallinen määritelmä on se, että se hankkii ravintonsa luonnosta, antaa se todella suuren mahdollisuuden vieraslajistrategian ja metsästyslain joko tahalliseen tai tahattomaan väärinkäyttöön.

Kissoista tietämätön saattaa hävittää saaliin kanssa kulkevan kissan mailtaan, luullessaan sitä villiintyneeksi. Jos taas näet naapurin kissan pihallasi hiiri suussa, voit ampua sen "villinä", vaikka tasan tarkkaan tietäisit kissan olevan naapurin lemmikki.

Vaikka meille kissaihmisille villiintyneen kesykissan tuntomerkit ovat aivan ilmeiset, eivät ne sitä välttämättä kaikille ole. Kun ravinnonhaun lisäksi muita villiintyneen kissan tuntomerkkejä ei ole virallisesti listattu, voidaan kesyjä lemmikkikissojakin hävittää vieraslajistrategiaan vedoten.

Jos kissa rinnastettaisiin mielikuvissa ja laissa muihin vieraslajeihin, saattaisi se lisätä kissavihaa ei-kissaihmisten keskuudessa entisestään. Kyllähän se tiedetään mikä on ihmisten suhtautuminen esimerkiksi minkkeihin ja supikoiriin, ottamatta nyt kantaa siihen kuinka aiheellista se näiden vieraslajien kohdalla on.

Haluammeko lietsoa samanlaista vihaa kissoja kohtaan? Omasta mielestäni kissan asemaa lemmikkinä kun pitäisi päinvastoin saada kohotettua ja mainetta parannettua, eikä huonontaa sitä entisestään.

Oikeuttaisiko vieraslajiksi luokittelu sitten myös kissojen järjestelmällisen metsästämisen ja kannan harventamisen? Miten tässä käytännössä erotellaan villiintyneet ja kesyt kissat toisistaan? Vai pitääkö kaikki valvomatta ulkoilevat kissat saada ampua tavattaessa, saman lain nojalla?

Olisiko tämä laki riittävä ukaasi, joka saisi lemmikinomistajat pitämään kissansa sisällä tai ulkoilemaan valvotusti? Tällöin kaikki valvomatta ulkona tavattavat kissat siis olisivat niitä villiintyneitä ei kenenkään kissoja.

Vai antaisivatko valvomatta ulkoilevien kissojen omistajat kissojensa edelleen liikkua valvomatta ulkona ja ottaisivat samalla taas yhden uuden “tietoisen riskin” niiden muiden tietoisten riskien lisäksi?

Edesauttaisiko tällainen laki siis kissojen turvallista ulkoilua vai lisäisikö kissavihaa? Siinäpä vasta pulma.

Kissanpidosta säätää useampi eri laki

Kuten kansallisessa vieraslajistrategiassa kissan kohdalla mainitaankin, niin sen ottaminen kansalliseen vieraslajistrategian piiriin edellyttää muiden kissan pitoon liittyvien lakipykälien tarkentamista ja yhdenmukaistamista.

Kissan pitoon ja ulkoiluun otetaan laeissa kansallisen vieraslajistrategian lisäksi kantaa seuraavasti:

Lemmikkieläinten suojelua koskeva EUROOPPALAINEN YLEISSOPIMUS

I LUKU

Yleiset määräykset

1 artikla

Määritelmät

1. Lemmikkieläin tarkoittaa mitä tahansa eläintä, jota ihminen pitää tai joka on tarkoitettu ihmisen pidettäväksi erityisesti hänen taloudessaan omaksi iloksi ja seuraksi.

5. Heitteillä oleva eläin tarkoittaa joko koditonta lemmikkieläintä tai sellaista lemmikkieläintä, joka on omistajansa tai haltijansa kotipiirin rajojen ulkopuolella, eikä kenenkään muun omistajan tai haltijan hallinnassa tai suorassa valvonnassa.

Järjestyslaki 27.6.2003/612

4 luku

Eläimet

14 §

Koirakuri

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:

2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua; (19.12.2003/1195)

Mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, koskee myös kissaa. Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, koskee myös hevosta sekä soveltuvin osin muuta koti- tai lemmikkieläintä.

Metsästyslaki 28.6.1993/615

75 § (14.6.2002/516)

Metsästyslain säännösten rikkominen

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta

7) jättää heitteille tai hylkää kissan vastoin 85 §:n säännöstä, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, metsästyslain säännösten rikkomisesta sakkoon.

85 §

Huolenpito kissasta

Kotieläimeksi otetun kissan heitteillejättö ja hylkääminen on kielletty.

LÄHDE: http://www.finlex.fi

 

Sisäasiainministeriön poliisiosaston kannanoton kissan valvomattomaan ulkoiluun taajamassa voi lukea kokonaisuudessaan täällä.

Löytökissat vaaravyöhykkeellä

Vaikka kissan omatoimiulkoilu onkin minun ja monen muun kanssaihmisen mielestä laitonta, antaa laki mahdollisuuden myös päinvastaiseen tulkintaan. Onkin siis aivan täysin tulkitsijasta kiinni, mielletäänkö kissan omatoiminen ulkoilu laittomaksi vai ei.

Kuitenkin niin terveyssuojelu- kuin metsästyslakikin ovat yksiselittäisiä siinä, etteivät ne hyväksy kuin villiintyneen kesykissan välittömän lopettamisen. Villiintyneen kesykissan määritelmää ne kuitenkaan eivät ole tarkentaneet. Täten sen nojalla villiintyneen kissan statuksen voi saada myös täysin kesy lemmikkikissa.

Löytöeläinkentältä on myös nimittäin kuulunut huolestuttavia uutisia. Sen lisäksi että lait ja vieraslajistrategia antavat yksityishenkilöille tulkinnanvaraa päättää pihalleen eksyvän naapurin lemmikkikissan kohtalosta, on niistä tehnyt oman tulkintansa myös eläinsuojeluviranomainen, eli kunnan johtava eläinlääkäri.

Erään useamman kunnan löytöeläimet kattavan löytöeläintalon pitäjä onkin ilmaissut huolensa ja kyseenalaistanut kuntien johtavan eläinlääkärin ja terveystarkastajan toimintamenetelmät löytölään tulevien kissojen osalta.

Eläinsuojelulaki määrittää löytöeläintaloon toimitettujen kissojen säilytyksen ja hoidon vähimmäisajaksi 15 vuorokautta. Villiintyneiden kissojen kohdalla taas voidaan soveltaa metsästyslakia, jolloin 15 vuorokauden säilytysvelvollisuutta ei ole. Tällöin kissa voidaan lopettaa välittömästi.

Tässä tapauksessa eläinlääkäri onkin tehnyt puhelimitse ja kissaa näkemättä päätelmän sen villiintyneisyydestä, mikä käytännössä tarkoittaa välitöntä lopettamista. Tällöin lain edellyttämä 15 vuorokauden säilytysaika jää täyttymättä.

Ilmeisesti perusteluksi näihin päätöksiin on riittänyt se, että kissa on tavattu vaeltamasta ilman ihmisen valvontaa ja ilman että tuntomerkkeihin sopivaa kissaa on ilmoitettu kadonneeksi. Sillä ei ole ollut päätöksen suhteen mitään merkitystä millainen kissan ulkoinen habitus on löytöhetkellä ollut, tai onko sillä ollut kaulapantaa tai mikrosirua.

Löytölänpitäjä ei saa hänelle toimitetuista villiintyneiksi luokitelluista kissoista kunnalta tukea. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen tulisi maksaa niiden ylläpito omasta pussistaan vähintään 15 vuorokauden ajalta tai hoitaa niiden lopetus välittömästi. Koska löytölänpitäjä ei omista pohjatonta rahasampoa, on tilanne täysin kestämätön.

Lain tulkinnanvaraisuuden johdosta tämä eläinlääkäri on nyt, ilmeisesti säästösyihin vedoten, päätynyt omaan tulkintaansa laista ja toiminut sen mukaan. Ihmiset jotka antavat lemmikkikissojensa omatoimiulkoilla taas tulkitsevat lakia omalla tavallaan.

Sen lisäksi että omatoimiulkoileva lemmikkikissa tai jopa vahingossa karannut sisäkissa saattaa löytölään päätyessään saada otsaansa villiintyneen kissan leiman ja sen myötä lopetuspiikin, on tämä eläinlääkärin toimintatapa mielestäni huolestuttava toisestakin syystä.

Epäkohtien korjaaminen vaatii lakimuutosta

Kunnaneläinlääkäri eläinsuojeluviranomaisena kun on myös tietynlainen arvojohtaja, mitä tulee eläinsuojelullisiin asioihin. Eläinlääkäri onkin toimintamenetelmänsä myötä siis antanut joko tietoisesti tai tiedostamattaan hyväksyntänsä lain mielivaltaiseen tulkintaan villiintyneen kissan määrittelemisessä.

Jos eläinsuojeluviranomainen luokittelee kissaa näkemättä kaulapannalla ja/tai mikrosirulla varustetunkin kissan villiintyneeksi, niin miksi sitä ei sitten voisi tehdä tämä naapurinsa lemmikkikissan visiitteihin kyllästynyt Erkki-Petterikin?

Siksipä ongelma onkin mielestäni niin perustavanlaatuinen, että sen ratkaisemiseen tarvitaan lakimuutoksia. Kissan pitoon liittyvistä laeista tulisikin saada kaikki tulkinnanvara ja ympäripyöreys pois. Lain tulisi olla sellainen että löytölät, viranomaiset ja kissanomistajat ovat kaikki kartalla siitä, mitä laki todellisuudessa kissan pidon ja ulkoilun järjestämisen suhteen sanoo.

Myös kissojen mikrosirutus tulisi säätää pakolliseksi ja mikrosirurekisterikäytäntö yhtenäistää. Tällä hetkellä koko Suomen kissojen mikrosirurekisterisysteemi kun on täysin hajallaan. Kissaliitto pitää omaa rekisteriään, jonka lisäksi joillain eläinsuojeluyhdistyksillä on omat rekisterinsä heidän kauttaan kulkeville kissoille. Näiden lisäksi kissan mikrosirun voi rekisteröidä myös ainakin muutamaan toisistaan erilliseen kaupalliseen rekisteriin.

Sanomattakin siis lienee selvää, että mikrosirusta huolimatta löytökissan omistajan henkilöllisyyttä voi olla hankala selvittää. Ehkä mikrosirurekisterikäytännön yhtenäistäminen ja omistajan henkilöllisyyden helpompi selvittäminen voisi saada eläinlääkärinkin ottamaan kissan niskassa olevan mikrosirun vakavasti ja harkitsemaan edes hetken ennen kissan luokittelemista villiintyneeksi.

//

LÄHTEET: www.finlex.fi // http://www.evira.fi/files/attachments/fi/elaimet/elainsuojelu_ja_elainten_pito/villikissat.pdf

 

//

KUVAT: ARI K. (KUVIEN KISSAT EIVÄT LIITY TAPAUKSEEN!)

Kommentit

Silkkitassu

Maaseudulla kissat ovat melkeinpä poikkeuksetta ulkokissoja (kuten vanhemmillani). Talvet ne viettävät lähinnä sisällä, poiketen tosin ulkona päivittäin tekemässä tarpeensa, mutta kesäisin ne harvoin haluavat viettää aikaansa sisällä vaan metsästävät ja nukkuvat pihapiirissä. On vanhemmillani siellä kyllä sitä maatakin, mutta luulen että kissat kuitenkin käyvät metsästämässä myös vanhempien maiden ulkopuolella. Eli tämä siis on heitteillejättöä, kun kissat poistuvat pihapiiristä, jos oikein luin?
Leikkautettuja kissoja ovat, mutta ei mikrosirutettuja eikä pantoja, pannat on jätetty kissojen oman turvallisuuden takia pois, jotteivat jää kiinni oksistoihin pannoistaan. 

kaunisutopia
Kaunis utopia?

Kuten sanottu, tämä asia on tulkinnanvarainen. Riippuu siis aivan tulkitsijasta ja siitä, mille laille antaa eniten painoarvoa.

Monet kun ovat sitä mieltä että

  1. Kissojen valvomattomaan ulkoiluun liittyvät rajoitukset koskevat ainoastaan taajamaa.
  2.  Kaikki kissat eivät ole lemmikkejä, vaan niitä hankitaan myös hyötyeläimiksi (ns. navettakissat). Tällöin niitä ei katsota koskevan lemmikkieläinten suojelua koskevassa eurooppalaisessa yleissopimuksessa säädetyt asiat.
  3. Monet vetoavat myös tähän:
Valtioneuvoston asetus koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta
17 §
Kissan kytkeminen tietylle paikalle

Kissaa ei saa pitää paikalleen kytkettynä muutoin kuin tilapäisesti ja lyhytaikaisesti. Tällöin kissan on oltava jatkuvassa valvonnassa.

He siis tulkitsevat tämän pykälän niin, että kissan pitäminen kytkettynä ylipäätään olisi kiellettyä. Itse taas tulkitsen lain koskevan paikalleen kytkemistä, eli esimerkiksi kissan jättämistä juoksulangan päähän valvomatta.

Tätä tarkoitin siis sillä lain tulkinnanvaraisuudella, joka mahdollistaa niin kissan valvomattoman ulkoilun kuin tällaisen kesyn omatoimiulkoilijan lopettamisen villiintyneisyyteen vedoten.

Pääpointtini kirjoituksessani ei siis ollut se että onko kissan omatoimiulkoilu laitonta vai ei, vaan se että villiintyneen kissan välitön lopettaminen sallitaan, mutta villiintyneen kissan määritelmä on hyvin puutteellinen. Kun laki lisäksi antaa mahdollisuuden tulkintaan jonka kautta ihan kesyn lemmikkikissankin omatoimiulkoilua voidaan pitää sallittuna, on näiden omatoimiulkoilevien kesyjen kissojen riski joutua lopetetuksi villiintyneinä ikävän suuri ja ilmeinen.

Silkkitassu

Aivan. Ei ainakaan mikään helpoin laki tulkittavaksi, kun osasia on useissa eri laeissa.

Olen kuullut tapauksia, joissa maaseudulla on tapettu pihapiiriin tullut kissa tai ihan loukutettu niitä omilta mailtaan, jos sinne ovat eksyneet. Lakihan tähän taisi kyllä antaa luvan, jos sen tulkitsee villiintyneen kissan lopettamiseksi. 

kaunisutopia
Kaunis utopia?

Niinpä. Siksipä tämä tilanne huolestuttaakin, kun kaikki kissan pitoon liittyvät lait, säädökset ja käytänteet ovat niin hajallaan ja ennenkaikkea liian tulkinnanvaraisia. :(

Vierailija (Ei varmistettu)

Minkä lain nojalla paikallinen metsästysaeura voi luvatta tulla toisen pihapiiriin ampumaan navettakissoja? Mummolleni on käynyt näin parikertaa, vaikka kyseistä metsästysseuraa johtaa kunnan poliisipääliklö. Sen takia asiasta ei myöskään ole voinut tehdä rikosilmoitustakaan. Samalla kuulin että Suomen laki määrää että puolikesyiksi luokiteltavat kotikissat on pidettävä myös maaseudulla.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.