Täytetyt eläimet ja lopullinen dumppauspäätös

Sunnuntaina olin toisilla treffeillä tän nettideittityypin kanssa.

Käytiin museossa katselemassa täytettyjä eläimiä ja sen jälkeen istuskeltiin puistossa ja juteltiin ja syötiin jäätelöä. Se on aika kiva. Oikeastaan tosi kiva. Juttua riittää ja tyyppi muuttuu koko ajan mielenkiintoisemmaksi. Ehkä kaikkein kivointa on, että se ei ole koko ajan kiinni iholla, ei olla vielä edes pussattu. Ja tietty se, että se on söpö ja kiva ja meillä riittää juteltavaa. Hihii.

Oon myös tajunnut, että Herra Verkkosukkahousu on nyt pakko dumpata. Ei sen takia, ettenkö haluaisi pyörittää useampaa miestä kerralla (no en itseasiassa edes halua, ystäväni S neuvoi keskittymään yhteen mieheen kerralla), vaan sen takia, että todellisuudessa se on ihan täysi ääliö, jonka kanssa mulla ei ole mitään yhteistä. Se oli taas pitänyt radiohiljaisuutta viime tapaamisen (helluntai) jälkeen, kunnes se myöhään eilen illalla laittoi facebookissa viestin. En vastannut, koska viesti käsitti pelkästään nauravan hymiön. Ehh... Veikkaan, että viimeistään keskiviikkoon mennessä se ottaa uudelleen yhteyttä ja alkaa vänkäämään että milloin voidaan nähdä. Ehkä vastaan sen viesteihin pelkästään hymiöillä, tai sitten jätän vain vastaamatta.

Näköjään Verkkosukkahousu oli se pitkän suhteen jälkeinen täysin käsittämätön rebound-tyyppi, jota myöhemmin muistelee silmiään pyöritellen. Sen kanssa oli ihan kivaa, mutta oikeastaan ainoa mitä tyypistä sai irti oli sen omituiselle seksikäyttäytymiselle naureskeleminen tyttöjen kanssa. Sen maneereista huomasi selvästi, että se kuluttaa suurimman osan illoistaan sohvalla muna kädessä pornoa katsellen. Ja taitaa kohta viettää kaikki illat.