Boom chaga boom

Kiitos hyvää

Käsi ylös kuka on kuullut pakurikäävästä. Toinen käsi ylös, jos olet kuullut henkilöstä nimeltä Jaakko Halmetoja. Mikäli kummatkin kätesi tai toinen niistä lepää vielä näppiksellä, niin klikkaapa tätä linkkiä: www.jaakkohalmetoja.com.

Muut voitte antautua kädet ylhäällä seuraavalle postaukselle. No ei vaiskaan, rentouttakaa ihmeessä raajanne.

Syy miksi kyselin tietämystänne pakurista ja Jaakko Halmetojasta on se, että sain viime viikolla kyseiseltä herralta hänen kirjoittamansa kirjan pakurikäävästä. En aio tässä postauksessa uppoutua Halmetojan esittelyyn, enkä erityisen syvällisesti pakurikäävän terveysvaikutuksiin, tai ainakaan niin syvällisesti kuin aihe ansaitsisi. Ne tiedot löytyvät alussa mainitsemani linkin takaa.

Voin kuitenkin lyhyesti mainita, että pakurikäävällä on ihan valtaisia terveysvoimia, joista Halmetojalla on valtaisia tietomääriä, kuten hänellä on niin monesta muustakin ravintoaiheesta. Jaakko on tosiaan henkilö, jonka puuhia kannattaa seurata, mikäli on lainkaan kiinnostunut hyvinvointi- ja ravintoasioista. Ja mikäli ei ole, niin silloin miehen juttuihin kannattaa perehtyä sitä suuremmalla syyllä.

Ja sitten itse kirjaan.

Pakurikääpä-kirja on mukava kombo sekä tieteellistä tutkimusdataa että kansanperinteinä kulkenutta tietoutta ja ihmisten kokemuksia. Mukana on tietoa pakurin, kansainväliseltä nimeltään chagan käyttöhistoriasta, terveysvaikutuksista ja eri valmistustavoista, kuten teejuomista ja tinktuuroista  + helppoja reseptejä pakurin hyödyntämiseen.

Olin odottanut pakurikirjan valmistumista hanakasti siitä asti kun kuulin sellaisen olevan tekeillä. Olen käyttänyt pakuria jo parisen vuotta ja tiesin pakurikäävästä toki jonkin verran, mutta tiesin, etten ollut perillä puolistakaan sen suomista mahdollisuuksista. 

No nyt olen, ainakin melkoisen hyvin. Tiedän muun muassa, että pakurikääpää on käytetty vuosisatoja kansanlääkinnässä muun muassa Venäjällä, Kiinassa, Japanissa ja Pohjois-Amerikan ja Kanadan intiaanikansojen keskuudessa. Tiedän, että pakuritee on vahvasti antioksidanttista, tehokkaasti elimistöä emäksisöivää ja että pakuria kannattaisi nauttia ainakin kolmisen kuppia päivässä, kätevimmin tuo määrä tulee nautittua smoothien pohjanesteenä. Tiedän myös kuinka pakurista voi valmistaa kasvovoidetta ja jopa miten sillä voi värjätä vaatteita.

Ennen kaikkea tiedän suositella pakurikirjaa kaikille, keitä koskettavat vaivat, kuten Chronin tauti, vatsa- ja nivelongelmat, ihovaivat, kuten psoriasis, alhainen immuniteetti tai syöpä. Viimeistään nyt voin todella suositella pakurin päivittäistä nauttimista edellä mainittujen ongelmien kanssa painiville, ja muillekin vastuskykyä, tarmoa ja elinvoimaa kaipaaville.

Itse testasin heti kirjassa ollutta pakurikaakaoreseptiä. Vau. Fiilis oli maun puolesta vähän sama kuin olisi nauttinut täyteläisen kaakaon ja kanelisen korvapuustin yhtä aikaa, paitsi että herkuttelun jälkeen olo on vahvan elinvoimainen, eikä nuutuneen pöhöttynyt.

Muuntelin tosin ohjetta vähän, käytin cashew-pähkinöiden tilalla manteleita, skippasin ruusunjuuren, macan ja lakkakääpäuutteen, niiden puuttuessa, ja käytin muutenkin hieman eri annosmääriä. Runko ja yleisfiilis pysyivät silti samana.

Chocolove Chai Chaga Boom

0,5 litraa haudutettua pakuriteetä

Iso kourallinen manteleita

Kukkurallinen ruokalusikallinen raakakaakaojauhetta

1 rkl chia-siemeniä

2 cm pala inkivääriä

½ tl kaardemummaa

½ tl kanelia

1 rkl hunajaa

Lisää noin ruokalusikallinen jauhettua pakuria noin puoleen litraan vettä. Kiehauta ja keitä noin 30-60 minuuttia. Lisää tarvittaessa vettä haihtuneen nesteen tilalle. Kaada lämmin tee siivilän läpi tehosekoittimeen ja lisää loput ainekset. Sekoita täydellä teholla noin 30 sekuntia, kaada mukiin ja nauti. 

Jos tämä postaus vaikutti mielestäsi mainokselta, niin osuit oikeaan, tämä oli mainos. Vilpittömin sydämin ja lämpöisin ajatuksin kirjoittamani mainos, jota en tehnyt siksi, että sain kirjan ilmaiseksi, enkä myöskään erityiskauniin omistuskirjoituksen takia, vaan siksi, että uskon kyseisen kirjan lukemisen tai ainakin pakurikäävän nauttimisen voivan kohentaa monen lukijani hyvinvointia. 

Toivottavasti siis kiinnostuit, innostuit ja hörpit pian itsekin pakuria kaakaoviiksissä hymy huulilla.

♥ Virpi

Share

Kommentit

riika (Ei varmistettu)

Kysymys - oletko sä aina ollut tällainen, onko sun elämäsi pelkkää pakurikääpää ja raakaruokaa ja onnellisuutta? No ei varmastikaan, ei kenenkään elämä ole. Vaikka mä oon kuinka ajatellut ja miettinyt sitä, miten tällaiset asiat varmasti tekisivät hyvää, auttaisivat jaksamaan paremmin monessa merkityksessään, niin mä jaksan juuri ja juuri raahautua töistä kotiin, pahimmillaan sen pikaruokaannoksen tai karkkipussin kanssa. Silloin kun on haavoittuvaisimmillaan, on tulossa kipeäksi tai elämä murjoo muuten, olisi varmasti tärkeintä kiinnittää näihin ruoka-asioihin ja yleisesti ajatuksiin huomioita. Mutta mulla ei vaan ole siihen voimia.

Virpi Mikkonen
Kiitos hyvää

Kiitos paljon tästä kommentista! Oikeasti. Olen ollut kirjoittamassa juuri tästä aiheesta postausta, mutta se on unohtunut jonnekin arkistoihin. Voisinpa nyt tehdä sen valmiiksi ja julkaista.

Mutta lyhyesti: Ei, elämäni ei ole aina ollut vain pakurikääpää, raakaruokaa ja onnellisuutta, eikä se ole sellaista nykyäänkään. Thank god! Tunteiden ja ajatusten tietty vuoristorata kuuluu mielestäni tasapainoiseen ja terveeseen elämään, kunhan korkeuserot eivät käy liian suuriksi. Toki omilla elämäntapavalinnoilla on ihan huima vaikutus siihen yleiseen jaksamiseen, siihen kuinka nopeasti saa itsensä ylös niistä mälsistä fiiliksistä ja siihen, millaista energiaa säteilee. Hyvät tavat ruokkivat hyviä tapoja ja pahat pahoja. Mielestäni tuo alla olevan kommentoijan pointti on myös hyvä. Usein silloin kun se olo on tarpeeksi kurja, ja tajuaa, ettei siitä suosta kukaan muu tule ylös kiskomaan kuin se armas itse, ja samalla kun oivaltaa, että todellisuus voi näyttäytyä paljon kauniimpana, niin eivät ne elämäntapamuutokset olekaan sitten lopulta kuin tekemistä vaille valmiita ja hyviä juttuja alkaa tupsahdella sinne elämään melkein kuin itsestään. Tietenkään en suosittele kenellekään odottamaan sinne syvimpään pohjaan uppoamista! Jostain syystä se silti tuppaa monella ihmisellä usein menemään niin, että todellisia muutoksia tapahtuu vasta kun paine kasvaa tarpeeksi suureksi ja jossain siellä aivojen sopukoissa syttyy pieni valo, joka saa uskomaan siihen, että oma elämä voi olla hallussa, elämä voi maistua paljon paremmalta ja etenkin siihen, että "hei, meitsihän on itse asiassa niin fantastinen tyyppi, että ansaitsen vain luksuskohtelua itseltäni!" 

Ensiaskel monella lienee se, että aluksi vain lukee tällaisia hyvinvointiaiheisia juttuja, vaikka ei juurikaan vielä toteuta niiden vinkkejä arjessaan. Hiljalleen sitä ehkä innostuu kokeilemaan jotain, huomaa, että siitähän tuli ihan hyvä olo, kokeilee uudestaan, kokeilee taas jotain uutta, jne. Kohta sitä havahtuu siihen, että olo tuntuu jotenkin aurinkoisemmalta, elämä vaikuttaakin aika kivalta, kroppa tuntuu kotoisammalta, peilikuva ehkä hymyilyttää hieman enemmän ja kaupassa ne "hyvisruuat" tuntuvatkin huutelevan kovempaa luokseen kuin ne einekset. Sitten alkavat muut kysellä, että oletko rakastunut vai laihtunut tai saanut aurinkoa, ja pian huomaat jakavasi kiinnostuneille itsellesi toimineita vinkkejä. Ja siinä se kutakuinkin on: Klassinen hyvän kierre. Tapahtumaketju, jota olen saanut todistaa niin lukuisia kertoja, että tekisi mieli kerätä joku kooste ihmisten tarinoista ja painattaa se tsemppariksi niille, jotka vasta alottelevat! :) 

No mutta, palaan tähän aiheeseen vielä tulevassa postauksessa. Kiitos vielä kommentista. Ja usko itseesi, sussa on enemmän voimia kuin pienessä kylässä, kun vaan sille päälle ryhdyt!

Johanna (Ei varmistettu) http://lamimmiita.blogspot.fi/

Ihan pakko kysyä, että miltä se pakurikääpä oikein maistuu? :D Siis ihan sellaisenaan.

Edelliseen riikan kommenttiin haluaisin sanoa, että minä olin loppuvuodesta vielä samassa jamassa kuin sinä. Energiaa riitti juuri ja juuri töihin raahautumiseen ja pakastepitsan paistamiseen illalla. Kaupan päälle olin jatkuvasti kipeänä, sain outoja sydänoireita ja nivelreumanikin voi huonosti. Vuodenvaihteessa päätin yhtäkkiä tehdä täyskäännöksen, se ei ollut mikään uudenvuodenlupaus, vaan nopea päähänpisto. Aloitin paleo-tyyppisen ruokavalion ja jätin maitotuotteetkin pois. Imin tietoa netistä ja kirjoista ja opettelin kokkaamaan. Voin sanoa, että oloni ei ole pitkään aikaan ollut näin energinen! Sivuvaikutuksena housutkin menevät taas kiinni ja reumakin voi paremmin. Olen sitä mieltä, että kun on tarpeeksi paska fiilis, niin sitten vasta ihminen on valmis muutokseen! Tsemiä siis kaikille muutosta haluaville! :)

Virpi Mikkonen
Kiitos hyvää

Moi! Pakurikäävän makua kuvaillaan tuossa kirjassa näin: "Käsittelemättömän tai kuivatun pakurikäävän maku sellaisenaan syötynä on neutraalin mauton, puiseva, kova, sitkas ja kuituinen. Käävän musta kuoriosa on maultaan kitkerän savuinen ja miedosti pistävä. Teeksi keitettynä pakurikävän maku on neutraali, sienimäinen, mieto ja pehmeä. Pakurikäävästä valmistetut uutteet ovat maultaan yleensä kitkerän maltaisia."

Itse kuvailisin makua vähän sellaiseksi, mikä tulee kun juo kuksasta. Tiedätkö, sellainen puusta tai käävästä vuoltu kuppi? Niin se sivumaku, minkä se antaa kuumille juomille, se on vähän pakurimainen. No, hieman sekava selitys. Ehkä selkeintä on vain kuvailla makua pehmeän puiseksi ja miedoksi. :D Suosittelen itse maistamaan. 

Ja hei kiitos tuosta oman kokemuksesi jakamisesta! Mahtavaa! Olen onnellinen puolestasi. :)

Annika (Ei varmistettu)

Kiitos pakurikääpä-aiheisesta postauksesta!! Oma pakurilaatikkoni lymyilee kaapissa ja tämän voimalla otan sen taas aktiivisempaan käyttöön, tuo resepti houkuttelee kyllä kokeilemaan! On kyllä niin totta, että usein on niin helppo juuttua niihin samoihin vanhoihin, ei niin hyvää tekeviin kaavoihin ja (ruokailu)tapoihin. Onneksi on olemassa tämä sinun blogisi ja juurikin esimerkiksi Jaakko Halmetoja, jotka tuovat meille harhaileville valoa pimeyteen :) Kiitos ihanasta blogistasi, olen nautiskellut siitä jo parisen vuotta!

Virpi Mikkonen
Kiitos hyvää

Hei ihanaa että olet viihtynyt meitsin juttujen parissa niin pitkään! Iloista kevään alkua!

Sanni (Ei varmistettu)

Kiitos, aivan ihana ohje! Rakastan intialaista, mausteista chaita ja suklaata myös, joten tämä on varmaan taivaallista. Juon pakuriteetä muutenkin, joten tästä tulee sitten deluxe-versio.

Helinää (Ei varmistettu)

Kiitos vinkeistä! Tuota pitää kokeilla heti illalla. En pidä oikein pakurin mausta, joten sitä on tullut keitettyä harvakseltaan. Kahvin seassa se ainakin maistuu liikaa.
ja vielä Riikalle, onko sulla tutkittu kilpirauhanen?

Virpi Mikkonen
Kiitos hyvää

No tämä on kyllä sen verran hyvin maustettua, että maku ei puske läpi. Itse en ainakaan ole huomannut. Tosin pakurin maku ei lähtökohtaisestikkaan häiritse. Mutta, toivottavasti kaakao maistuu!

Ashley (Ei varmistettu)

Nyt täytyy lähteä pakuriostoksille :) Kysysin, onko eri pakurijauheissa suuria eroja? Jos en saa käsiini postauksessa näkyvää pakettia, osaisitko suositella jotain muuta tai mihin asioihi ostotilanteessa kannattaa kiinnittää huomiota? Voisin kuvitella, että pakuri on seuraava "gojimarja" eli tuotteita ilmestyy markkinoille hyvin laajassa laatu/hintakategoriassa...

Virpi Mikkonen
Kiitos hyvää

Itse suosisin kotimaista. Olen käyttänyt vain isäni metsästään keräämää ja tuota kuvassa olevaa Petäjän voiman pakuria (jota ei ilmeisesti enää muuten saa?). Nämä ovat ainakin kokeilemisen arvoisia: http://smoothiestudio.mycashflow.fi/category/2/pakurikaapa

Tiina (Ei varmistettu) http://kuuletko.wordpress.com/

Ihanaa, asiaa pakurikäävästä! Aihe on kiinnostunut aikaisemminkin, mutten ole päässyt vielä kokeilemaan - luulen että tämän postauksen myötä pitää vihdoinkin tarttua härkää sarvista! Kuten mainitsit itsekin tuossa aikaisemmassa kommentissasi, juuri tällaiset jutut ja blogit innoittaa kokeilemaan erilaisia asioita, ois voinut mullaki venyä ties kuinka pitkään!

Odotan muuten innolla tulevaa postausta Riikan esille tuomasta kysymyksestä. Mua kiinnostaa hurjasti ihmisen muuttuminen mm. ruokavalion myötä, oon pohtinut asiaa paljon viime päivinä. Tämä juttu tulee kyllä sopivaan saumaan, paremmin kuin hyvin! :)

Virpi Mikkonen
Kiitos hyvää

Kiva että aihe kolahti! Nyt vain innostuksen vauhdittamana pakurikaupoille tai pakurimetsälle. :)

Tuulia (Ei varmistettu)

Kokeilin ohjetta. Laitoin kaikki ainekset tehosekoittimeen ja sekoittimen päälle ja hups, puolet sisällöstä lensi ilmaan. Vaikka siis kansi oli kiinni ja pidin sitä vielä kädellä paikallaan. Taisin myös laittaa vähän liikaa inkivääriä kun maku oli melko tulinen, ja oli pakko siivilöidä juoma. Mutta siivilöitynä nam. :) Aion uhmata fysiikan lakeja ja tehdä tätä toistekin. :) Ihana kanelin tuoksu leijailee nyt kaikkialla. ;) kiitos ohjeesta!

Virpi Mikkonen
Kiitos hyvää

Tosiaan, tuo annosmäärä saattaa olla aika iso pienelle blenderille. Oma Vitamix on sen verran iso ja järeä kapistus, että se jyräytti tuon määrän siististi ja tasaiseksi juomaksi. Mutta pääasia, että sait lopputuloksesta maistuvaa. Ja kiitos kokemuksesi jakamisesta!

Olivia (Ei varmistettu)

Hei Virpi! Voiko pakuria käyttää raskausaikana. On sellainen fiilis että kroppa tarvitsisi "voimaa". Tekisi kovasti mieli kokeilla. :) Kiitos ihanasta ja inspiroivasta blogista!

Virpi Mikkonen
Kiitos hyvää

Moi! Halmetojan (ja mm. David Wolfen) mukaan pakurin käytölle imetys- ja raskausaikana ei pitäisi olla mitään esteitä. Jotain pakurista tehtyä luontaistuotetta/lääkettä ei suositella raskaana oleville ja imettäville, mutta en osaa sanoa syytä tähän. Liekö syy sama kuin niin monissa muissakin lääkkeissä ja luontaistuotteissa, eli että tuotetta ei ole testattu kyseisellä "ihmisryhmällä". Mutta pakuria voi ainakin tuon kirjan perustella pitää erittäin turvallisena rohdoksena. Jokainen tekee toki itse lopullisen päätöksen. :)

Anni (Ei varmistettu)

Moikka, ja kiitos mahtavan ilostuttavasta blogista!

Voiko pakuria käyttää imettäessä, osaatko sanoa?

Virpi Mikkonen
Kiitos hyvää

Kiitos! :) Tuon kirjan ja sen lähteiden mukaan käyttö on imetysaikana turvallista.

Anna (Ei varmistettu)

Hei kiitos mainiosta reseptistä! Yleensä juon pakuriteeni melko simppelinä, hunajan ja ehkä vaniljan kera. Tämä oli kovin tervetullut vinkki siis! Kyllä nyt taas jaksaa jatkaa arkista aherrusta, kaakaoviikset naamalla :)

Silvia (Ei varmistettu)

Moi! Pakko kommentoida, kokemukseni pakurikäävän käytöstä: Kirjoitat suositeltavan kolmea kuppia päivässä. Pakurikääpäteellä tuntuu kuitenkin olevan vahvasti verenpainetta alentava vaikutus. Kun join useamman päivän peräkkäin 1-2 kuppia päivässä, oli huimaus melkoinen. Nykyään nautin harvakseltaan yhden kupillisen, ja silti saatan tuntea lievää huimausta seuraavana päivänä.

Ihana juoma kyllä.

maikkim (Ei varmistettu)

Moikka! Kysymykseni ei nyt liity suoranaisesti tähän postaukseen, vaan yleisesti ruokavalioosi. Minullakin on melko kenkkuileva vatsa, mutta olen kiinnostunut hyvästä, terveellisestä ja eettisestä ruuasta. Erityisruokavalio on monessa paikkaa kuitenkin aikamoinen rasite; esim. kasvissyöntini sähköttömässä pikkumökissä ja laskettelurinteessä ei ole kohdallani ollut kovin hyvä yhdistelmä. Miten sinä pärjäät yleisesti melko raakaruokapitoisen ruokavaliosi kanssa ilman, että se rajoittaa muuta elämää? Esim. ruokailua ystävien luona, ulkona tai vaikeammissa olosuhteissa?

Minua myös mietityttää, että millä korvaat viljatuotteet ravinnossa? Tai maitotuotteet? Pystyykö tuohon ruokavalioon lisäämään kuinka helposti hyviä proteiineja, niin, että se soveltuu kovasti urheilevalle nuorelle? Tai sopiiko se kuinka pienille lapsille; syökö sinun lapsesi (ja miehesi) samoja ruokia kuin sinä, vai joudutko lapselle antamaan myös näitä "normaaliruokia"? Kuinka kalliiksi ruokavaliosi tulee, jos asiaa ajattelee opiskelijan näkökulmasta? Kamalasti kysymyksiä!

Niin, ja jos postausaiheista on pulaa, lukisin mielelläni ruokapäiväkirjaa ja ihan yksittäisiäkin reseptejä :)

Kiitos vielä ihan mahtavasta blogista! Tällä hetkellä minuakin potkii elämä aikalailla päähän, mutta jotenkin blogistasi tulee vähän parempi mieli. Ehkä se on se positiivinen energia!

vieras (Ei varmistettu)

Niin ja miten raakaruoka pitää kylläisenä? Itselläni vatsa tuppaa kurisemaan ja kovaa kun minulla on nälkä, joka ei ole kovin mukavaa hiljaisessa luokkahuoneessa... tarvitsen myös paljon ruokaa tullakseni täyteen. Jos syön aamuisin vain jotain hedelmäsalaattia, on olo heikko ja nälkä jo tunnin päästä, jolloin ruokailuun on aikaa vielä useampi tunti. Suuret raakaruoka välipalatkin herättävät todennäköisesti melko negatiivista huomiota, mitä en tahtoisi saada :( Mutta niin, sopiiko raakaruokailu nälkäisen ja paljon syövän ja kuluttavan opiskelijan ruoaksi?

elina (Ei varmistettu)

Kiitos herkullisesta ohjeesta! Muutaman kerran olen sitä nyt tehnyt ja hyvältä maistuu, suosittelen!
Kiitos muutenkin valoisasta blogista ja hyvää viikonloppua!

Saara (Ei varmistettu)

Oodi pakurikäävälle! Niin hyvää ja koukuttavaa. Itse tilasin osoitteesta www.pakurikääpä.fi ja ainakin sieltä saa hyvän makuista. En tiedä onko niissä kuinka paljon eroja. Tykkään juoda aika voimakkaana ihan sellaisenaa keitettynä, mutta sisko keittää pakuria esim. Laakerlehtien, tähtianiksen, lakritsijuuren ja neilikan kanssa. Ei välttämättä kaikkia kerralla kattilaan vaan noista voi testailla oman maun mukaisen keitoksen.

Minttu (Ei varmistettu)

Jaakko on niiin suloinen! :)

Sunnuntairetkeilijä (Ei varmistettu) http://naitapolkujatallaan.blogspot.fi/

Kiva, että löytyy muitakin pakurikääpään hurahtaneita. :) "Löysin" sen vasta muutama vuosi sitten, mutta nyt olen koukussa. :) Olen juonut peruspakuriteetä, mutta tämä sinun ohjeesi pitää heti kokeilla! Postasin pakurista itsekin: <a href="http://naitapolkujatallaan.blogspot.fi/2016/02/pakurikaapa.html" rel="nofollow">Pakurikääpä</a>

Kommentoi