Hiekan haravoinnin tärkeydestä

shh...

shh...

Jos oikein hiljennyt ja keskityt, voit kuulla hiekan hiljaisen kohinan, pikkukivien hienon hennon rahinan. Huomaatko, kuinka jälki piirtyy hiekkaan, miten hiekanjyvät muodostavat uomia, kukkuloita, pikkuruisia dyynejä?

Tämä tässä on maailman tärkeintä puuhaa, ainakin jos kiinalaisilta kysytään. Täällä nimittäin hoidetaan puutarhaa. Ja jos japanilaisilta, etenkin japanilaisilta munkeilta kysytään, niin parasta puutarhan hoitoa on hiekan haravointi.

Täällä pienessä zen-puutarhassani, hiekan vaaleassa tyhjyydessä asuu rauha ja samalla miljoonien kivien kirjo, koko maailma.

Mihin tämmöisellä hiekan haromisella sitten oikein pyritään? No, ei kertakaikkiaan yhtään mihinkään. Ja siinäpä juuri piileekin sen viehätys.

Hiekan haravointi on tekevää meditointia. Sen idea pohjaa ajatukseen, jonka mukaan tyynen, meditatiivisen tilan voi saavuttaa silloin, kun tekemistämme ei ohjaa mieli, vaan pikemminkin jokin syvempi meissä, sielu tai sydän, silloin kun emme pyri mihinkään, vaan päästämme irti.

Haravoidessasi hiekkaa sisältä kumpuavien tunteidesi mukaisesti, elät hetkessä, miettimättä lopputulosta. Ilmaiset itseäsi vapaasti. Unohdat alun ja lopun, keskityt vain siihen, mitä kätesi tekee juuri sillä hetkellä, mitä näet juuri silloin ja mitä kuulet. Hidastempoinen hiekan haravoiminen antaa vastapainoa hektiselle elämänrytmille, jossa aivomme käyvät ylikierroksilla ja tekemisemme on aina jonkinlaisen kontrollin alaista ja järkeilyn tulosta.

Haravoinnin kaltainen säännönmukainen ja toistuva toiminta voi saada intuitiosi valpastumaan, ja mielen sopukoista voi hiljentymisen myötä nousta ratkaisuja ongelmina pitämiisi asioihin.

Hiekkameditaatio

Valitse astia tai laatikko, johon voit kaataa hiekkaa. Käytä luonnonhiekkaa tai osta koristehiekkaa esimerkiksi askartelukaupasta. Mitä hienojakoisempaa hiekka on, sen helpompi sitä on haravoida. Valitse haravointiin pieni harava tai puikko. Esimerkiksi sukkapuikko ja haarukka ajavat asian hyvin.

Asetu paikkaan, jossa pystyt rentoutumaan. Aloita rauhoittamalla mieli. Hiljenny ja hengittele sisään ja ulos rauhallisesti. Tarkastele hiekkaa, katso yksittäisiä jyviä ja hiekassa jo mahdollisesti näkyviä kuvioita. Ryhdy haravoimaan hiekkaa tai piirtämään siihen viivoja, kaaria, kiemuroita, ihan mitä mielestäsi juuri sillä hetkellä nousee pintaan. Tunne miltä viivojen piirtäminen tuntuu, miten se vaikuttaa sinuun. Älä odota pääseväsi mihinkään tiettyyn lopputulokseen tai kuvioon.

Halutessasi voit asettaan hiekan joukkoon kiven, johon kohdistat huomiosi. Isompi kivi voi toimia hiekkapuutarhasi keskuspisteenä, johon voit keskittää katseesi esimerkiksi haravoinnin päätteeksi ja tarkastella sen muotoja, värejä ja rakennetta. Voit myös sekoittaa hiekan sekaan pieniä kiviä, haravoida hiekkaa sormillasi. Kivien sattuessa sormiisi voit pyöritellä niitä käsissäsi ja tarkastella niitä. Sormin tunnustelemalla saat hiekkaan ja kiviin uudenlaisen tuntuman.

Haravoi hiekkaa niin kauan kuin se tuntuu hyvältä. Älä analysoi kuvioita tai valmistele hiekkaa tulevaa haravointia varten. Anna hiekan olla sellainen kuin se lopettaessasi on. Seuraavalla kerralla jatkat siitä, mihin olet jäänyt. 

Mikäli olet kokenut, että medioiminen paikallaan istuen silmät kiinni on haastavaa, voi hiekan haravointi olla kenties sinulle sopiva tapa hiljentyä. Kokeile ainakin. Jos et saa mielenrauhaa, niin kivan koriste-esineen ainakin. Oma pieni puutarhani on pronssivadillinen valkoista hiekkaa, jonka seassa on vaihteleva onnenkivi, valkoinen mieltä selkeyttävä akaatti tai pronssinvärinen energisoiva pyriitti. Haravana toimii vanha hopeinen haarukka ja piirtopuikkona puinen sukkapuikko.

Ja hei, jaa ihmeessä myös oma meditointitapasi, etenkin jos se on johonkin tekemiseen pohjautuva!

Rauhallista viikon jatkoa.

♥ Virpi

Share

Kommentit

aila (Ei varmistettu)

Ihana, jotenkin...tuota pitää kokeilla, minulla on rakkaimmalta rannaltani kannettua luonnonhiekkaa maljakossa ikkunalaudalla..

kirsi (Ei varmistettu)

neulominen on meditatiivista, samoin kävely.
neulominen on rakkain harrastukseni, hyvällä tavalla pakollista. sillä tietysti pyritään johonkin tekemällä työ valmiiksi, mutta nautin tekemisestä ja kauniista langoista. mieli puhdistuu. käsien säännöllinen liike ja lämpimät puiset puikot rauhoittavat kyllä.

meditatiivista minulle on myös palstaviljely. se toimii selkeimmin maadottajana levottomalle mielelle, kaiken muun ihanan lisäksi!

kävellessä, mieluiten yksin, nautin flow-tilasta, siitä että ajatus etenee omalla painollaan ja pakottamatta. kävellessä kevenee, monessa mielessä!

voiko hiekkaa olla haravoimatta? aika monet taitavat tehdä sitä vaistomaisesti jos vain on tilaisuus, esim uimarannalla tai vaikka lapsen kanssa hiekkalaatikolla.

Virpi Mikkonen

noniin, hiekka vaan suhisemaan! :)

Virpi Mikkonen

Tuon neulomisen ymmärrän hyvin. Silmukka, silmukka, silmukka... sitten taas seuraava kerros ja silmukka, silmukka, silmukka... Itsellä vaan nykyisin jumittaa hartiat helposti siitä touhusta, joten lopputulos ei ole kovin relaksoitunut. :) Mutta tuo yksin kävely, se toimii aina. Ja siinä hartiatkin rentoutuvat. 

Virpi Mikkonen

Kääks, miten paljon kirjoitusvirheitä tuossa tekstissä muuten oli! Melko onnistunut ja rentouttava meditaatiotapa vissiin, kun joka viidennestä sanasta uupuu kirjaimia ja muutenkin teksti sinkoilee miten sattuu. Noh, osa korjattu, loput saa jäädä. Nyt alan katsomaan Iholla-sarjaa.

Mia (Ei varmistettu) http://miakuusisto.nettisivu.org

komppaan Kirsiä :) ! Paras ikinä minkä olen tähän ikään noiden lisäksi löytänyt: kesäpäivinä hiljaiselle niitylle tahi nurmikolle, makoilee selällään ja antaa mielensä kohota taivaalle poutapilvien joukkoon ;) kuten lapset täällä maalla tekevät <3 sieltä saa viemisiksi vielä mielettömän annoksen onnellisuutta ! Teen kyllä saman valkeaan lumihankeenkin. Jään selälleni hiljaisuuteen tuijottamaan kirkasta tähtitaivasta <3 vetää vertoja mille tahansa retriittikurssille ;)

Virpi Mikkonen

Kyllä, maassa makoilu on uskomattoman voimaannuttavaa! Siinä tuntuu kuin olisi kiinni jossain isossa laturissa, joka lataa akut täyteen energiaa. Oi, nyt tuli täällä kerrostalon korkeuksissa ihan maata ikävä. :)

Oona (Ei varmistettu)

Minulle yksi rentoutumisen keinoista on ratsastus. Joskus kun ei jaksa kunnolla treenata tiettyjä kuvioita, kiemuroita, taivutuksia tai asetuksia on tyhjentävää vain heittää lampaankarvahuopa ponin selkään ja hypätä kyytiin.

Valitaan ensimmäinen vastaantuleva metsäpolku ja hengitetään syvään raikasta hiljaisuutta. Hevosen keinuvat, rytmikkäät askeleet kiemurtelevat paksujen puunjuurien ja heinämättäiden välissä. Linnut sirkuttavat latvustoissa.

Tämä on juuri sellaista rentoutumista, joka herättää uudelle tasolle ja virkistää. Joskus sitä unohtaa, miten uskomatonta onkaan jakaa muutama hetki päivästä niin upean ja ylvään olennon kuin hevosen kanssa. Se tuntuu oikealta ja luonnolliselta. Mielet pelaavat yhteen ja tuntuu kuin olisimme yksi ja sama koko universumin keskellä.

Mia (Ei varmistettu) http://miakuusisto.nettisivu.org

tiedän tunteen <3 olen vasta hankkimassa omaa hevostani ! joten, vielä vasta unelmoin asiasta :) !

Virpi Mikkonen

Oi, oho! Tällainen oli tullut. Kiitos! Ehkäpä otankin! :)

Tuulaus (Ei varmistettu)

Kiitos !Olinkin jo unohtanut "hiekan haravoinnin". Vuosia sitten menin palaveriin ja siellä odotustilassa oli pieni pöytätasoon tehty hiekkalaatikko muutaman kiven ja pikkupikku haravan kera. Sitähän oli kokeiltava ja millään en olisi malttanut kesken lopettaa ... mielummin olisin jäänyt hiekan äärelle kuin palaveeraamaan lähtenyt. Heti huomenna töissä asiakkailleni rupean pienimuotoista hiekkalaatikkoa luomaan : ) Rentouttavia haravointi hetkiä ; )

Virpi Mikkonen
Kiitos hyvää

Hauska muisto! Toivottavasti sait rakennettua kivan hiekkapuutarhan. :)

Niini Arianna (Ei varmistettu)

Minun tapani meditoida on toistella, kepeästi, uteliaasti, vieraan kielen sanoja, yleensä arabiaa, sorania tai somaliaa. Pyydän tuttaviani kirjoittamaan heidän äidinkielensä sanoja paperilapuille ja neuvomaan ääntämyksen. On rentouttavaa muodostaa kehollaan sanoja, joiden tuottamiseen ei ole tottunut. Syvät ärrät, ilmavat hoot, vieraat äänteet tuntuvat hyvältä mielessä ja kehossa. Toistelen sanoja iltaisin, annan niiden mennä sekaisin, tai aamuisin kun kävelen töihin. Silloin ei voi stressata, kun keskittyy rohauttamaan soranin syvää ärrää tai q-äännettä.

Virpi Mikkonen
Kiitos hyvää

Tää oli hauska! Ja veikkaan että melko harvianinen tapa rentoutua. Kiva että jaoit! :)

Kommentoi