Kovapäinen kypäräjengiläinen

Katsokaa mitä meitsi hommasi eilen! Tein vihdoin ja viimein yhden parhaista terveysteoista, sen, jonka jokaisen itseään kunnioittavan fillaristin tulisi tehdä - Ostin pyöräilykypärän. Ja ette usko miten onnellinen olen uudesta munankuorestani! En muista milloin olisin viimeksi tuntenut itseni näin fiksuksi. Tuntuu kuin olisin päivittynyt kypäräni myötä vähintään Mensan jäseneksi.Pyöräkaupan myyjä varmaan luuli, että olin jo ehtinyt saamaan jonkin sortin tömäyksen päähäni, sillä oikeasti hypin innosta kun sopiva kypärä löytyi ja hihkuin yli 10 kertaa alle 10 minuuttia kestäneen ostosreissuni aikana: ”Niiiin siistiä!”, ”Jes! Niin siistiä!”. En meinannut kaikelta innostukseltani onnistua edes kiinnittämään kypärää päähäni lähtiessäni, mutta onneksi kiltti Velosportin myyjä auttoi kiristämään remelit kohdilleen, ja niin tämä yli-innokas pyöräilijä pääsi ampaisemaan satulansa selkään. Jes! Sitten pyöräilin koko yhdeksän kilometrin matkan leveä virne naamallani ja hyttyset hammasväleissäni kotiin. Samalla ihmettelin miksi ihmeessä en ollut hankkinut tätä puoli-ilmaista henkivakuutusta aikaisemmin! Jos olisin häpeään taipuvainen, niin melkein ehkä hävettäisi moinen jälkeenjääneisyys.Kotimatkalla universumi heitti eteeni, kuin vahvistukseksi hyvästä ostopäätöksestä pienen pyöräkolarin, joka ei kylläkään kohdistunut minuun. Kaksi pientä lasta törmäsi toisiinsa fillareillaan, ja molemmat lensivät päistikkaa asfalttiin. Lopputuloksena oli kova parku ja märy, mutta kummankin kypäröillä kuorrutetut päät säilyivät ehjinä. Empatian lisäksi tunsin ylpeyttä kuuluessani heidän kanssaan samaan kypäräjengiin.Nyt siis haastankin teidät kaikki suojaamattomat fillaristit, sikäli mikäli sellaisia sieltä lukijakunnasta löytyy, hankkimaan oman kypärän! Voin kertoa, että on hieman rennompi fiilis kurvailla pitkin kesäkatuja, kun tietää, että tärkein pääoma on hyvässä turvassa. Kypäröistä on vielä nykyään saatavina ihan nättejä versioita, eli enää ei ole pakko porheltaa himmeänkokoisen alien-pään kanssa, ellei halua. Tämä on varmasti monelle teistä jo ihan vanha juttu ja itsestäänselvyys, mutta koska itsekin tein hankinnan vasta näin myöhäisellä iällä, niin varmasti löytyy muitakin. Ja näkyyhän kypärättömyys katukuvassakin. Eli liittykäähän kaikki loputkin kypäräjengiin! Uskokaa mua, tää on niin siistiä. :)

♥ Virpi

Share

Kommentit

oneGear (Ei varmistettu)

Jee, arvostan!

Ja tosiaan, ennen kypäräpäisiä katsottiin oudoksuvasti, nyt sellaisia, jotka ilman kypärää pyöräilevät ja fysiikin lakeja uhmaavat :)

-yksi kypäräpää

Reetta (Ei varmistettu)

Äh, itsekin tuli just tänään kantakaupungissa fillaroidessa mietittyä, että pitäisi varmaan se kypäräkin hankkia. Kieltämättä vähän nolottaa, kun oikeastaan melkein jokaisella vastaantulevalla pyöräilijällä on koppa päässä. Hävettää myöntää, mutta mun mielestä suurin osa kypäröistä vaan on niin rumia, etten kovin mielelläni sellaista päähän pistäisi. Toi sun malli on kylläkin tosi kiva, pitäisi itsekin varmaan mennä sovittamaan!:)

Virpi Mikkonen

oneGear, Totta, cool ja nolo ovat vaihtaneet paikkaa. :) . Reetta, I Feel you. Eihän nuo kypärät noin yleisesti mitään kaunistuksia ole. Mutta enpä nyt toisaalta mielestäni ihan kauheasti rumentunut kypäräni myötä, ja se turvan tunne minkä se antaa paikkaa sen pienen menetyksen ulkonäössä. :D Näin muuten tänään kaupungilla jollain tytöllä ihanan pronssisenkonjakinvärisen kypärän, malli oli kutakuinkin sama kuin tuossa mun potassa. Se oli kyllä kans melko nätti. Eli kypäräkaupoille vain, kyllä sieltä joku kiva varmasti löytyy!

nonnis (Ei varmistettu)

nimittäin sillä että on tilannetaju hallussa, vaikka tyylitaju siitä kärsisikin. Itse tykkään enemmän ehjistä päistä kuin rikkinäisistä.

AT (Ei varmistettu)

Oon sitten vastarannan kiiski :-D Mua mietityttää se että jos mulla meneekin niska ja neliraajahalvaannun? Kypärä kun ei suojaa niskaa. Se pointti puhuu kypäränkäyttöä vastaan.
Toki tajuan että kypärä suojaa päätä ja silleen, mutta mieluummin kuolisin kuin vammautuisin vakavasti loppuelämäkseni.
Siksi mun on vaikea päättää, käyttäisinkö kypärää vai en. Löysin jo kivan mallin - itse asiassa samanlainen munanpuolikas mustana - mutta kun...

Virpi (Ei varmistettu)

Hyvin sanottu siellä , nonnis. :) AT, todennäköisyys pyöräonnettomuuksissa on aika todella paljon pienempi niskan vääntymiseen ja neliraajahalvaantumiseen kun "perus päävammaan". Päävammat on kuitenkin yleisimpiä syitä pyöräilijöitten kuolemiin. Parempihan se on ehkäistä se mikä ehkäistävissä on. Ja en sitten tiedä kuinka moni oikeasti vammautunut olisi halunnut mieluummin kuolla. Varmaan aika harva.

AT (Ei varmistettu)

Totta tuokin... Vaikeaa...

Sini (Ei varmistettu)

Täällä kans yks tuore kypärän omistaja, tyylistä tinkimättä :D
Ostin siis täältä kypäräni:
http://www.nlg.fi/tuotteet.html?id=22/
Tosin repesin hieman kun laitoin sen päähäni, koska se on valtava :D Itse tosin ostin kypärän läheisteni painostuksesta (ja tietysti oma järkikin sanoi), koska olen saanut kaksi epilepsia kohtausta ja olisi hirveää jos kuolisin kouristuskohtaukseen, kun ajan pyörällä ja halkaisisin pääni. :E

Virpi Mikkonen
Kiitos hyvää

Sini, wise move. onnittelut siitä. :)

Satu (Ei varmistettu)

Oho, täältäpä löytyi tutunnäköinen kypärä! Ollaan taidettu olla alkukesästä lähes samaan aikaan ostoksilla. :) http://www.satupalander.com/blog/?p=561

Kommentoi