Kuin rasvattu - Osa 1

Kiitos hyvää

Rasva-asiat ovat puhuttaneet viime aikoina melkoisesti mediassa ja myös täällä blogissani. Tavan ihmiset, ja mielestäni välillä jotkut ravintoasiantuntijatkin tuntuvat olevan kovin sekaisin siitä millaisia rasvoja tulisi syödä ja kuinka usein ja mitä pitäisi välttää. Muutamat blogini lukijat ovat muun muassa ihmetelleet suosittelemiani reseptejä, joissa useissa vilahtelee kookosöljy. Eikö niiden kovien rasvojen pitänyt olla haitallisia? Ja pehmeiden kasviöljyjen vain hyviä? Eikun miten se meni?

 

Päätin tarttua rasvaa sarvista, ja koska aina korostan että hakekaa tietoa useista eri lähteistä älkääkä luottako pelkästään minun sanomisiini, niin päätin helpottaa työtänne ja pyytää kolmelta fiksulta ravintoaiheisiin paneutuneelta asiantuntijalta kommentit siitä miten rasvojen maailmassa kannattaisi heidän mielestään suunnistaa. Ja vallan hyviä pointteja heiltä irtosikin.

 

Koska tietoa tuli niin paljon, päätin jakaa aiheen kahteen postaukseen. Tänään on luvassa hyvinvointikonsultti Nita Arpiaisen kommentit ja huomenna terveys- ja ravintoblogaaja Jussi Riekin ja ravintovalmentaja Jaakko Halmetojan vinkit.

 

Naiset ensin, Ole hyvä Nita Arpiainen

 

"Sydän- ja verisuonitaudit lisääntyvät nyky-yhteiskunnassamme hälyttävää vauhtia. Totuus niiden takaa löytynee kovasti tuomittujen tyydyttyneiden eli kovien rasvojen sijaan muualta, esim. tupakoinnista ja muista haitallisista elämäntavoista, rasvahappojen vääristyneestä suhteesta, diabeteksesta, korkeasta verenpaineesta, vähäisestä antioksidanttien ja vitamiinien saannista sekä kehon kroonisista tulehdustiloista.


Kehomme tarvitsee monipuolisesti rasvoja, myös tyydyttynyttä rasvaa, välttääkseen sairastumasta. Monet kehomme prosessit käyttävät tyydyttynyttä rasvaa hyödykseen. Kehomme tarvitsee rasvaa mm. mineraalien imeyttämiseen, kuljettamaan tärkeitä rasvaliukoisia vitamiineja kuten A, D, E ja K-vitamiineja soluihimme ja muuttaakseen karoteenia A-vitamiiniksi.

 

Mielenkiintoista on myös se seikka, että mikäli tyydyttynyt, kova rasva olisi meille haitaksi ja siitä ei olisi meille mitään hyötyä, miksi äidinmaito, joka on mitä täydellisintä elämää ylläpitävää luonnollista ravintoa, sisältäisi niin montaa eri tyydyttynyttä rasvahappoa?"

 

-Neitsytkookosöljy

”Kylmäpuristettu luomulaatuinen neitsyt kookosöljy on loistava tyydyttyneen rasvan sekä nopean energian lähde, sillä elimistömme voi käyttää sitä sellaisenaan. Elimistö pystyy käyttämään kookosöljyn rasvan suoraan energian tuotantoon eikä varastointiin. Keskipitkäketjuiset rasvahapot kiihdyttävät aineenvaihduntaa ja auttavat kehoa päästämään irti huonosta rasvasta. Näin se on siis hyvä apu myös painonpudotuksessa.

 

Kookosrasvan käyttö estää 2-tyypin diabeteksen syntyä ja vähentää diabetesoireita, sillä se ei stimuloi insuliinin tuotantoa. Kookosöljy on myös antibakteerinen sekä tulehdusta ja hiivaa karkottava, siksi oiva apu myös tulehduksellisia iho-ongelmia (akne, ihottumat) hoidettaessa sekä sisäisesti että ulkoisesti. Öljyn on todettu myös auttavan kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiviä aktivoimalla sen toimintaa normaalille tasolle.

 

Kookosöljystä noin 40–70 prosenttia on lauriinihappoa, joka nostaa yleistä vastustuskykyä ja auttaa esimerkiksi flunssan torjunnassa. Siitä on havaittu olevan apua myös muun muassa herpeksen, klamydian, helikobakteerin ja jopa HIV:n hoidoissa. Kookosöljy tekee hyvää myös veren rasva-arvoille. Se nostaa hyvää HDL-kolesterolia sekä alentaa huonoa LDL-kolesterolia ja verenpainetta. Terveysvaikutukset perustuvat käsittelemättömään neitsyt kookosöljyyn, eli ole tarkkana ostaessani tuotetta ja suosi mieluiten myös luomua.”

 

-Omega 3
”Elimistömme tarvitsee omega-3:sta ja omega-6:sta ravinnosta, sillä se ei pysty valmistamaan niitä itse. Valitettavasti näiden elintärkeiden rasvojen suhde kehomme kudoksissa on useimmilla meistä aivan päälaellaan. Esi-isiemme omega-3 ja omega-6 rasvahappojen suhde on ollut jotakuinkin lähemmäs 1:1. Nykyihmisellä se saattaa usein olla 1:15 tai pahimmillaan jopa 1:50. Tämä altistaa meidät monille kroonisille sairauksille, tulehduksille ja ylipainolle. Omega-3:n tärkeimmät rasvahapot ihmiselle ovat EPA, DHA ja ALA. Omega 3 pienentää syövän riskiä, sydän- ja verisuonitauteja sekä diabetesta, alentaa kolesterolia, balansoi verenpainetta, vähentää kehon tulehduksia, auttaa painonpudotuksessa ja kehon aineenvaihdunnassa. Itse uskon, että yksi yleistyneen masennuksen taustalla voimakkaasti vaikuttava syy on juuri kehomme rasva-epätasaino. Omeaga-3:n sisältämä DHA on aivojemme hyvinvoinnin tärkeimpiä peruspilareita, sillä aivomme koostuvat pitkälti juuri DHA:sta.”

 

Nitan vinkit hyvään kehon rasvatasapainoon:
-Älä pelkää rasvoja! Optimaalisesti toimiakseen kehomme tarvitsee paljon rasvoja monipuolisesti eri lähteistä. Rasvat pitävät aivot virkeinä, verensokerin tasaisena ja saavat olon kylläiseksi sekä pitävät painosi optimaalisena.
-Suosi niin muunkin ruuan kuin rasvojen suhteen mahdollisimman luonnollista ja aina mieluiten luomua ja kuuntele aina ensisijaisesti oman kehosi viestejä. Emme voi täysin ulkopuolistaa omaa hyvinvointiamme taulukoihin ja ulkoapäin tuleviin neuvoihin.
-Lisää omega-3 rasvoja reilusti ruokavalioosi, paras lähde on laadukas kalaöljy. Yksi huippulaatuinen suosikkiöljyvalmisteeni on Udo’s Oil jossa on ihmiselle ideaalissa suhteessa 3-6-9 –rasvahappoja.
-Syö hampun- ja pellavansiemeniä sekä saksanpähkinöitä. Lisää niitä esim. smoothieiden joukkoon.
-Älä pelkää tyydyttyneitä rasvoja silloin kun ne ovat käsittelemättömässä muodossa.
-Suosi reilusti esim. kookosöljyä ruokavaliossasi. Se on myös yksi parhaimmista rasvoista paistamiseen sillä se kestää hyvin kuumuutta.
-Valitse aina aito voi margariinin sijaan.
-Syö säännöllisesti kalaa ja suosi villinä pyydettyä kalaa viljellyn sijaan aina kun mahdollista.
-Syö reilusti vihreitä vihanneksia ja käytä merileviä ja meriplanktoneja, esim. chlorella, spirulina, algae.

 

word.

♥ Virpi

pst. Nita ja jooga- ja pilatesvalmentaja Satu Tuomela järjestävät ensiviikonloppuna 18.-20.11 Vanajanlinnassa syksyisen hyvinvointiretriitin, jonne olisi vielä muutama paikka vapaana. Eli jos viikonloppuplänit ovat vielä auki, niin sinne rentoutumaan! Ilmottautuessasi Kiitos hyvää -koodilla saat ilmaisen konsultaation/tunnin Nitan tai Sadun kanssa. Lisätietoa retriitistä löydät täältä

Share

Kommentit

anne (Ei varmistettu)

mielenkiintoista taas. olen samaa mieltä että ihmiset voisivat lakata pelkäämästä rasvoja (myös niitä tyydyttyneitä) mutta yltäkylläisessä nykymaailmassa elävän länsimaalaisen olisi silti hyvä muistaa kohtuus. esimerkiksi valitse aina voi margariinin sijaan ei mielestäni ole hyvä neuvo jos sitä käyttää runsaasti levitteenä päivittäin. on olemassa hyviä lisäaineettomia kevytlevitteitä kuten oivariini. Myöskin erilaisten levien, jauheiden ym. superfoodien runsas suositteleminen haiskahtaa aikamme terveystrendiltä siinä missä margariinit joitakin vuosia sitten. itse en usko niiden runsaan käytön olevan hyväksi. olisi mielenkiintoista matkustaa ajassa viitisenkinkymmentä vuotta eteenpäin ja katsoa mihin ruoka-ajattelumme on siihe mennessä kehittynyt. pudistelevatko tulevaisuuden ruokagurut huvittuneina päitänsä menneisyyteen katsoessaan? siitä lähtien kun ihminen on alkanut voida miettiä muutakin kuin vain mistä saa jotain syötävää r i i t t ä v ä s t i ollaan siirrytty mielenkiintoiselle

anne (Ei varmistettu)

muuttuvien terveyssuositusten tielle jolta ei liene paluuta. totuuden etsintä on ikuista luulen. itsensä kuunteleminen on ajaton ohje joka ei (onneksi) ole uusi keksintö, nykyään siitä vain puhutaan erilailla näkyvästi. missään vaiheessa ei mielestäni pitäisi kuitenkaan sulkea itseään täysin muilta (vanhoilta tai uusilta) eriäviltä mielipiteiltä. kaikki ne perustuvat /ovat perustuneet johonkin ja samoin tietämyksemme tulee vielä jatkossakin kehittymään. tadadaa mahtipontinen loppu mutta niin minä ajattelen.

May (Ei varmistettu)

Kaupoista on kuulema Voi loppunut kesken, kun ihmiset karppaavat massoittain. Aika hurjalta kuulostaa ajatus, että karppaajan kaikki rasvat tule voin käytöstä. Eikös heillä rasvanosuus ole joitain 40% koko lautasmallista? Juuri tämänlaista tietoa pitäisi jakaa enemmän, kiitos siitä!

Tyyppi (Ei varmistettu)

Fiksuinta olisi ehkä kysyä joltain lääkäriltä, jolla on ihan oikeasti tieteellisen tutkimuksen tuomaa asiantuntijuutta ja tietoa. Esimerkiksi Suomessa on tällä hetkellä ilmeisesti yksi tai kaksi lääkäriä, jotka ovat karppauksen puolesta, ja tämä kaikista äänekkäimmin sen puolesta puhuva lääkäri on erotettu lääkäriliitosta. Lisäksi hän on kirurgi, joka ei siis tutki lainkaan verisuonia, joihin rasva jää kiinni. En ole itse mikään lääkäri, mutta tällaista useamman vuoden lääkiksessä jo opiskellut ystäväni kertoi. Totta kai on hyvä ajatella maalaisjärjellä ja kohtuudella kaikkea, mutta toisaalta jos ajatellaan, että "kyllä se ihminen ennenkin eli näin" niin samalla voi muistella, kuinka elinikä on kohonnut huimasti esim. viimeisen sadan vuoden aikana (johon tietysti useampia syitä).

Virpi Mikkonen
Kiitos hyvää

anne, näinhän se "totuus" elää, ja lopulta jokainen valitsee omakseen sen eniten resonoivan totuuden. On myös tavallaan hauska huomata kuinka tieteen kehittyessä monet vanhan kansan tiedossa olleet, jossain välissä tieteen humpuukiksi leimaamat ravintoasiat, on nykytutkimuksessa osoitettukin paikkansa pitäviksi. Mielenkiinnolla seuraamme mitä tuleman pitää. :)

may, juu, monipuolisuus tulee muistaa näissä rasva-asioissakin. Ja se, että ottaa kunnolla selvää asioista, ennen kun lähtee jollekin dieetille.

Virpi Mikkonen
Kiitos hyvää

Tyyppi, niin, postauksessahan oli kyse rasvojen monipuolisesta saannista ei karppauksesta, eli vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. Mutta en usko että kovinkaan moni ravintoasioihin perehtynyt lääkäri lähtisi näistä suosituksista kovasti tappelemaan. Kannattaa huomioida ettei moni lääkäri Suomessakaan ole perehtynyt ravintoasioihin, niitä ei juuri lääkiksessä syvällisesti pänttäillä, ja monesti esim ajassa kiinni olevat ravintovalmentajat ovat paremmin perillä uusimmista tieteellisistä tutkimustuloksista tällä saralla. Ehdottomasti poikkeuksia löytyy, alan tutkijoita jne, hatun nosto heille. Sen mitä itse olen kuunnellut ravintoasioihin perehtyneiden jenkkilääkäreiden/-tutkijoiden pitämiä luentoa, niin hyvin samalla linjalla ovat - Monipuolisesti rasvoja, kohtuudella prosessoimattomia kovia rasvoja & omega kolmosia reilusti lisää – näin hyvin tiivistettynä. :) Ja silti, vaikka olisin poiminut tähän kymmenen eri asiantuntijaa, niin varmasti jäisi vielä joku kanta kertomatta.

Maria (Ei varmistettu)

Hmm, eikö pellavansiementen saantia nimenomaan suositella tarkkailtavaksi? Esim. Eviran sivuilla on seuraavaa:
*Pellavan nauttimista jatkuvasti osana päivittäistä ruokavaliota ei suositella, koska kasvi kerää itseensä maaperästä kadmiumia ja sisältää luontaisesti syaanivetyä. Näitä myrkkyjä on todettu pellavansiemenissä ja -rouheessa, sen sijaan pellavaöljyssä niitä ei ole haitallisia pitoisuuksia.'

Ja toisekseen onko nyt mennyt Omega3 -kappaleen alusssa numerot sekaisin tai päinvastaiseen järjestykseen. Omega3sta nimenomaan olisi hyvä saada lisää, ja suhde nykyään n3:n6 on jopa 1:50 kun optimi olisi 1:2.

Ja vielä viimeiseksi, millä perusteella jutun henkilöt ovat ravitsemusasiantuntijoita? Ovat opiskelleet aihetta netistä? Ainakin Jussi Riekin kommentit fad-dieteistä eräässä 'kunto/kauneus'-lehdessä olivat aikamoisia! Siis sellaisia, etten suosittelisi ketään niitä uskomaan.

Tommi (Ei varmistettu)

Tutkittu tieto ei ole rasvojen osalta muuttunut juurikaan viime aikoina. Ihminen tarvitsee toki tyydyttyneitäkin rasvoja, mutta länsimaissa niiden saanti ei liene ongelma. Jokainen voi ihan itse tarkistaa esimerkiksi http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed miten paljon kookosöljystä on tutkittua tietoa. Ihmetyttää miksi ihmiset ovat niin halukkaita uskomaan kaupallisia toimijoita terveyttään koskevissa asioissa. Voita ja kookosrasvaa suosimalla varmistaa omalta osaltaan ainakin sen, ettei toimenpidekardiologeilta ja verisuonikirurgeilta lopu hommat ihan lähitulevaisuudessa.

EL (Ei varmistettu)

Lääkärinä kiinnostaisi kovasti tietää, mihin nuo kirjoituksessa esitetyt väitteet kookosöljyn ominaisuuksista perustuvat. Kovinkaan moni lääkäri Suomessa ei tosiaankaan ole syvällisesti paneutunut ravitsemusasioihin eikä ravitsemustiedettä juuri opeteta lääkäreiden perusopinnoissa. Biokemiaa ja solubiologiaa kuitenkin opiskellaan toista vuotta ja omien kyseisten aiheiden opintojen perusteella en oikein ymmärrä, miten kookosöljystä saatavaa ylimääräistä energiaa ei muka varastoitaisi rasvana, vaikka se nimenomaan on lopulta ihmiskehon ainoa mekanismi varastoida ylimääräistä ravinnosta saatua energiaa. Hieman hukassa minulta on myös se, millä tapaa solu/molekyylibiologian tasolla keskipitkäketjuiset rasvahapot auttavat kehoa hankkiutumaan irti huonosta rasvasta, ja mitä sillä huonolla rasvalla tässä yhteydessä oikein tarkoitetaan. Tutkimusta aiheesta on ilmeisesti tehty, ainakin niin Virpi mainitsit. Osaisitko nimetä jotain hyviä tuoreita tutkimuksia, jotta asiaan voisi itse perehtyä?

Anita (Ei varmistettu)

Joo, olisikohan pitänyt mielipiteitä kysyä myös joltakin OIKEALTA asiantuntijalta, eikä ravintoasiantuntijoiksi itseään kutsuvilta hourupäähihhuleilta, joilla väitteidensä tueksi löytyy ainostaan omat ja muiden kaltaistensa houruajien mielipiteet?

Ja käsittääkseni äidinmaitoa ei kukaan ole nauttinut koko aikuisikäänsä, korjaa, jos olen väärässä.

Kookos (Ei varmistettu)

Vautsi Virpi, sun blogin kommenttikentät ovat todella kiinnostavaa luettavaa. Me ihmiset tunnumme provosoituvan näistä rasva-asioista todella helposti :) Kai se syöminen on niin henkilökohtainen ja tunnelatautunut asia, että kun kuulee omien näkemysten vastaisia juttuja, menee defenssi-nappula päälle. Itse en ole erityisen tiedeorientoitunut, mutta useammasta ravitsemusta käsittelevästä (ihan sitä luotettavaa tieteellistä tutkimustietoa sisältävästä) kirjasta olen lukenut, että kookosöljyn rasva-aineenvaihduntaa aktivoiva vaikutus huomattiin ensin maataloudessa. Teuraaksi mahdollisimman nopeasti haluttuja eläimiä koitettiin lihottaa kookosöljyllä, mutta niiden paino lähtikin laskuun. Sitä, mistä tuo johtuu en ulkomuistista osaa selittää, mutta internetin syöverit varmaan auttavat kaikkia tiedonjanoisia. Tai sitten hämmentävät lisää, who knows.

Nita (Ei varmistettu)

Mahtavaa että aihe herättää niin paljon mielipiteitä! Totuus onkin että olemme kaikki yksilöitä ja niin moni muukin asia vaikuttaa terveyteemme kuin rasvat - tai edes ravinto. Edustan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja uskon, että sitäkin merkittävämpää kuin mitä laitamme suuhumme on se mitä ajattelemme ja mihin uskomme. Onnellisuus on mitä parhaimpia hyvinvoinnin ylläpitäjiä. Hyvinvointi on aina suuren kokonaisuuden summa - kaikki elintavat ja oman mielen tila vaikuttavat enemmän kuin yksittäinen ravinnon osa-alue. Se ei toki tarkoita sitä etteikö siihen kannattaisi kiinnittää huomiota. Rasvoista kirjoitin tittelillä Hyvinvointikonsultti, en rasva-aineenvaihdunnasta väitellyt lääketeiteen tohtori.Ymmärrän hyvin että näistä on monia eriäviä mielipiteitä ja tulee aina olemaankin.Tämä on oma tämänhetkinen oppini/ymmärrykseni aiheesta perustuen eri tutkimuksiin ja maailmalla vaikuttavien johtavien funktionaalisen läketieteen ja hyvinvoinnin pioneerien näkemyksiin.Jokaisella on oikeus omaan

Nita (Ei varmistettu)

Kookosöljyn eduista on tehty paljon tutkimuksia. Sen lisäksi siitä on paljon hyviä käytännön kokemuksia. Esimerkiksi polynesialaiset, jotka ovat kookoksen suurkuluttajia, eivät kärsi sydän- ja verisuonisairauksista juuri ollenkaan. 1930-luvulla amerikkalainen tohtori Weston Price tutki maailman eri alkuperäiskansojen yleisterveyttä. Tutkimuksen mukaan kookosrasvaa kuluttavat kansat olivat erinomaisessa kunnossa. Samantyyppinen tutkimus tehtiin myös vuonna 1981, ja se julkaistiin arvostetussa amerikkalaisessa terveysalan julkaisussa American Journal on Clinical Nutritionissa. Kookosrasvan maine pilattiin aikoinaan Yhdysvalloissa toisen maailman sodan jälkeen, kun soijapapu- ja maissiteollisuus halusivat tuoda omat rasvansa markkinoille. Maa haluttiin pitää mahdollisimman omavaraisena, ja eksoottinen kookosrasva haluttiin pois markkinoilta. ...

Nita (Ei varmistettu)

...Vielä nykyäänkin ravitsemustutkimuksia rahoittavat tahot, jotka hyötyvät tietynlaisista tutkimustuloksista. Sellaisia ovat esimerkiksi kolesteroli- ja verenpainelääkkeitä valmistavat tehtaat. Kuka hyötyisi vastaavasti täysin käsittelemättömien luonnontuotteiden myymisestä, joille ei voi hakea edes patenttia? Valitettavasti oikeita terveystuotteita ei kannata mainostaa. Yleisten uskomusten sijaan kannustan etsimään tietoa itse, käyttämään omaa maalaisjärkeä ja sitäkin enemmän: kuuntelemaan omaa kehoa. Omat rasva-arvoni ovat mitä optimaalisimmat ja olen pari viime vuotta käyttänyt reilusti kookosöljyä ravinnossani. Mutta kuten sanoin, kuunnelkaa omaa kehoa ja rasva ei ole se ainut asia joka siihen vaikuttaa.
Täällä löytyy reilusti tutkimuksia kookosöljystä: http://www.coconutresearchcenter.org/Coconut%20Research-Coconut%20Resear...
Suosittelen myös tutustumaan funktionaalisen lääkärin Dr. Mercolan näkemyksiin aiheesta: www.mercola.com - Iloa, valoa ja terveyttä kaikille!

Minttu (Ei varmistettu)

Seuraavaksi voisit kysyä useammalta asiaan perehtyneeltä viljoista! Nykyään kun tulee melkein sellainen olo, että kaikki vilja, mikä sisältää gluteenia, on pahasta. Ei siitä niin kovin kauan ole kun esim. ruisleipää pidettiin funktionaalisena elintarvikkeena.

nimetön kalabilsari (Ei varmistettu)

Puuttumatta mitenkään tähän rasvakeskusteluun (koska se on päättymätön väittelyn aihe), haluaisin kiinnittää huomion suositukseesi "Syö säännöllisesti kalaa ja suosi villinä pyydettyä kalaa viljellyn sijaan aina kun mahdollista.". Itseäni kalaekologian opiskelijana harmittaa nykyinen villin kalan terveyshyötyjen mainostaminen. Villi kala on varmasti hyvin terveellistä, mutta meitä ihmisiä on tällä pallolla jo niin paljon, että sitä ei vain riitä kaikille. Jos nykyinen kalastusteollisuus jatkuu samanlaisena, meret ovat kaloista tyhjät vuoteen 2050 mennessä. Tämä koskee lähinnä valtamerikaloja, kuten tonnikalaa, mutta myös monet kotimaiset (terveelliset) villit kalalajit ovat vakavasti uhanalaisia, esim. villi lohi, taimen ja nieriä. Jos kalan syöntiä ei kuitenkaan kokonaan halua lopettaa, kannattaa keskittyä pieniin ja erityisesti kotimaisiin järvikaloihin. Esimerkiksi muikku on hyvä ja todella terveellinen, mutta valitettavan aliarvostettu vaihtoehto. Unohda tonnikala!

Jussi Riekki (Ei varmistettu)

Maria, kirjoitan ainoastaan Fight Sport -lehteen, joten olet erehtynyt henkilöstä.

minttu (Ei varmistettu)

Voi sentään, ei tarvitse kuin vähän kaivaa dataa Weston Pricesta (esim wikipediasta) ja kas vaan löytyy paljonkin kritiikkiä hänen edustamaansa "tiedettä" kohtaan. Äijähän oli hammaslääkäri.

Terveesti kriittinen (Ei varmistettu)

"Konsultti", "valmentaja" ja "blogaaja" eivät ole koulutukseen perustuvia ammatteja, vaan kuka tahansa voi kutsua itseään tuollaisella nimikkeellä.

Taidan ryhtyä asiantuntijaksi minäkin. Otan tittelikseni "ravintokriitikko".

Saara (Ei varmistettu)

Joo, ota vain titteliksi ravintokriitikko, mutta opiskele ensin ravintoon liittyvistä asioista, että kritiikeilläsi on myös painoarvoa, ja tulet näin vakavasti otetuksi :D

Geralyn (Ei varmistettu)

You got to push it-this esesntail info that is!

nvebrwpq (Ei varmistettu)

xPsHRd nazsyfkzqlme

vtnvfium (Ei varmistettu)

mkZmGx vusorrpkeaxx

Kommentoi