Perinteiden perässä

Kiitos hyvää

IIN-opinnoissani tulee jatkuvasti vastaan todella mielenkiintoisia ravintoteorioita, joista toisten logiikka on kolahtanut itseeni enemmän kuin toisten. Viime viikon luennoilla käsiteltiin ympäri maailman huipputerveitä alkuperäiskansoja ja heidän ruokavalioitaan tutkineen Dr. Weston Pricen tutkimustuloksia ja niiden pohjalta rakennettuja ravintosuosituksia. Nämä perinteiset ruokavaliot olivat tuottaneet fysiikaltaan todella kauniita ja vahvoja ihmisiä, joiden kropista uupuivat suurin osa meille tutuista vitsauksista, aina vauvojen itkuisuudesta murrosiän ahdistuksiin ja vinoista hampaista ja hampaiden reikiintymisestä sydänsairauksiin ja syöpiin. Toki fysiikan kehitykseen ja terveyteen vaikuttavat ruuan lisäksi lukuisat eri seikat, mutta ravinto on yksi tekijä, johon voimme selvästi itse vaikuttaa ja jonka Dr. Price totesi tutkimuksissaan pelaavan erityisen tärkeää roolia.

Tutkitut perinteiset ruokavaliot olivat toisistaan hyvin erilaisia, mutta niistä löytyi tiettyjä yhteneväisyyksiä. Oma ”ruokavaliokehitykseni” on tällä hetkellä siinä vaiheessa, että näiden perinteisten ruokavalioiden periaatteet resonoivat itselleni vahvasti. Olen jo kesästä lähtien syönyt enenemässä määrin näiden periaatteiden mukaisesti pelkästään omaan intuitiooni tukien. Enkä tässä tarkoita, että olisin kehitykseltäni jollain tapaa korkeammalla tasolla kuin esimerkiksi 80-100% raakaravintoon ja pitkälti kasvisruokavalioon nojaava ihminen, jollainen siis itse olin vielä viime keväänä. Tämänhetkinen elämäntilanteeni ja kroppani tarpeet näyttävät nyt vain kutsuvan hieman toisenlaisia eväitä, kuten laadukasta lihaa esimerkiksi ulkona laiduntaneen lampaan ja riistapateen muodossa, eläinrasvoja, hauduttamalla tai höyryttämällä kypsennettyä ruokaa ja rasvaisia täysmaitotuotteita, kuten luomujukurttia ja -juustoja, edelleen kuitenkin tuoreiden vihannesten, marjojen ja hedelmien sekä raw food -herkkujen rinnalla.

Mutta se omista syömisistäni. Tässäpä teille Weston Pricen tutkimuksiin pohjaavia perinteisten ruokavalioiden pääperiaatteita:

 

-Ei prosessoituja ruokia. Poissaolollaan loistivat mm. valkoinen sokeri, valkoinen vilja, kasviöljyt (paitsi oliiviöljy ja seesamiöljy sekä trooppiset öljyt kuten kookosöljy), tölkkiruoat, pastöroidut maitotuotteet, proteiinijauheet ja lisäaineet. Kannattaa ottaa huomioon, että ns. terveysruokakin voi olla pitkälti prosessoitua. Luonto ”on tarkoittanut” ruuat syötäviksi kokonaisena ja sellaisenaan, ei tiettyjä ainesosia irrotettuna toisistaan.

 

-Kaikissa ruokavalioissa oli mukana eläinkunnan tuotteita. Kalat ja äyriäiset olivat laajasti edustettuina, lisäksi kaikki kalan osat, ruotoineen, silmineen ja nahkoineen käytettiin. Useat kansat käyttivät ravinnossaan lintuja, myös mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Raa´at maitotuotteet ja eläinten luut kuluivat lähes jokaisen pöydän antimiin. Yleisiä käytössä olleita ruoka-aineita olivat myös hyönteiset ja vuohenmaito, raakana ja hapatettuna. Punainen liha oli useilla keskeinen osa ravintoa (mutta ei meille tuttu, prosessoitu ja hormoneita ja lääkkeitä täyteen pumpattu liha) , käytössä olivat myös sisäelimet ja lihan mukana aina paljon eläimen omaa rasvaa. Kolesterolin tärkeyttä korostettiin esimerkiksi sikiön ja imetysikäisen vauvan kunnollisessa kehittymisessä. Maitotuotteiden puuttuessa käytettiin luita kalsiumin saamiseen. Oleellisia eläinkunnantuotteissa olivat B12-vitamiini (tärkeä neurologiselle toiminnoille), vain eläinkunnan tuotteista saatavat rasvat sekä B6- vitamiini ja sinkki, jotka imeytyvät helposti eläinkunnan tuotteista. Kaikki perinteiset kulttuurit käyttivät hyväkseen myös eläinten luut, yleensä gelatiinirikkaan luuliemen muodossa.

 

-Runsaasti A- ja D-vitamiineja sisältäviä ruokia, joita olivat kalan eri osat, äyriäiset, merenelävät, ruohoa syöneet, ulkona laiduntaneet ja auringon valoa saaneet eläimet, eläinrasva, voi ja kerma sekä hyönteiset. A- ja D-vitamiineja tarvitaan muun muassa mineraalien kunnolliseen imeytymiseen. Hyviä ruokia näiden tarpeiden tyydyttämiseen ovat mm. kalanmaksaöljy, maksaruuat ja munan keltuainen ja voi, etenkin raskaana olevat naiset tarvitsevat paljon voita. Esimerkiksi kasvisten kanssa kannattaa syödä voita ja keittoihin lisätä aitoa kermaa.

 

-Kaikki kulttuurit kypsensivät osan tai kaiken ruoastaan. Raakana nautittiin pääasiassa eläinkunnan tuotteita, kuten maitoa, voita ja juustoa sekä kalaa jossain muodossa. Esimerkiksi raakamaidosta saadaan paljon immuunisysteemiämme tukevia komponentteja.

 

-Paljon entsyymejä ja hyviä bakteereja sisältävää ruokaa. Ruuansulatusta tukevia entsyymejä saadaan raaoista ruoista, raa´asta hunajasta, raaoista maitotuotteista, raa´asta kalasta ja trooppisista hedelmistä. Suosiossa olivat hapatetut ruoat, kuten hapatettu liha, hapatetut maitotuotteet, kuten jukurtti ja hapatetut hedelmät. Näistä saadaan apua ruuansulatukseen ja lisäksi hyviä bakteereja vastustuskyvyn ylläpitoon. Perinteiset ruokavaliot sisälsivät siis osittain kypsennettyä, osittain raakaa ja osittain ”superraakaruokaa” eli hapatettua raakaruokaa.

 

-Jyvät, linssit, pähkinät ja siemenet. Siemenet, pähkinät ja jyvät olivat huolellisesti valmistettuja, yleensä liotettuja ja idätettyjä, jolloin ne ovat paremmin elimistön sulatettavissa ja niiden ravinteet ovat ihmiskropan paremmin hyödynnettävissä.

 

-Kaikki perinteiset ruokavaliot sisälsivät jonkin verran suolaa, puhdistamatonta meri- tai vuorisuolaa.

 

-Tulevien sukupolvien terveyteen satsattiin tarjoamalla erityisen ravinteikasta, eläinperäisiä tuotteita sisältävää ruokaa raskautta suunnitteleville vanhemmille, raskaana oleville naisille ja kasvaville lapsille. Lapsille opetettiin varhain terveellisen ruuan periaatteet. Lastenteossa käytettiin sopivaa tauotusta, seuraava lapsi tehtiin vasta kun edellinen oli 2-vuotias, jolloin äidin keho ja ravintotasapaino oli ehtinyt palautua. Näin jokaiselle lapselle pystyttiin tarjoamaan runsaasti kasvuaineita riittävään kehitykseen sikiövaiheessa.

Haluan vielä lopuksi korostaa, että en ole sitä mieltä, että tämä olisi nyt jokin jokaisen autuaaksi tekevä ruokavalio, vaan yksi mahdollinen tapa ravita itseään. Kuten aina, tähdennän nytkin, että parhaiten itselleen soveltuvan ruokavalion oppii kokeilemalla. Itse huomasin kroppani solujen lähes hykertelevän onnesta ja kiitollisuudesta tuotuani laadukkaat eläinkunnantuotteet ruokavaliooni 11 lihattoman vuoden jälkeen. Näillä kujeilla mennään nyt, kuka tietää millä ensi vuonna.

 

Mutta kertokaa ihmeessä omia kokemuksianne ja mitä ajatuksia nämä suositukset teissä herättivät, olen kovin kiinnostunut. :)

 

♥ Virpi

pst, jos perinteiset ruokavaliot kiinnostavat, lukaise Weston Pricen kirja Nutrition and physical degeneration!

(kuvat: www.flickr.com/photos/elisabelleb)

Share

Kommentit

Sonja (Ei varmistettu)

Minusta tämä on oikein oivallinen suunta, ja itsekin olen huomannut, että syksyyn ja kylmempiin aikoihin päin mentäessä kehokin tarvitsee kypsennettyä ruokaa (vaikken mitenkään raakailija olekaan) ja esimerkiksi kaun hautuneet pataruoat ja lämpimät keitot ovat aivan ihania!

Lähellä tuotetut (luomu)eläinkunnantuotteet ovat minusta loistava ruokavalion kulmakivi. Kuumentamattomat maitotuotteet samaten enkä näe, että olisi jotenkin syntiä tai maailman tuhoamista nauttia niistä. Joten peukku tälle!

Pirkko (Ei varmistettu)

Mielenkiintoista juttua tässä, Virpi. Itse olen aina ollut hyvin kiinnostunut alkuperäiskansoista ja heidän tavoistaan, koska nykyihmiset ovat koko ajan erkaantumassa yhä kauemmas vanhoista perinteistä ja toimintatavoista. Kaikki kirjoittamasi kuulostaa mielestäni loogiselta ja luonnolliselta, ja niinhän tämän kaiken pitäisikin mennä. Toivottavasti yhä useampi löytää takaisin alkuperäisille lähteille, ja ruoan arvostus sen oikeissa mittasuhteissa palaisi sen tutuille ja hyväksi todetuille uomille. Hyvä juttu!

sinme (Ei varmistettu)

Hei, tosi kiinnostava juttu! Olen itsekin huomannut kroppani haikailevan vähän eläinkunnan tuotteiden perään, ja pohdinkin tässä, mistä saisi (pääkaupunkiseudulta) hankittua esim. luomulihaa tai riistaa hyvällä hinta/laatu-suhteella. Samoin nuo raa'at maitotuotteet kiinnostavat. Olen ihan amatööri tässä asiassa, joten olisko sulla vinkkejä? Ja kiitokset vielä mukavasta postauksesta sekä blogista ylipäätään :-)

ananas (Ei varmistettu)

Moikka! Kiitos hyvästä blogista :) Kiitos kivasta postauksesta! Saakohan raakamaitoa mistään? Se on vähän ongelmallinen juttu, kun siitä on olemassa muistaakseni jokin lakisäädös, paljon saa myydä jne..
Sinme: luomulihaa, -kalaa, ja -broileria (ja tietty vaikka mitä muuta) saa aitokaupasta helsingin tehtaankadulta. Osa on luomua ja osa lähituotantoa.. Hinnat ei pilvissä laisinkaan.. kotimaiset omenat halvempia kuin muualla, olin ihmeissäni. Nimimerkillä: osti tänään leivänpäälle leikkeleitä sieltä :)

ananas (Ei varmistettu)

ainiin, siellä oli muistaakseni poroa ja hirveäkin tulossa. Kuitenkaan esim. poron tai hirven lihaa ei kuitenkaan saa luomuna, koska sitä ei voida minkään valvonnan mukaan luokitella luomuksi, ellei se ole tarkasti valvottua - vaikka olisikin kasvanut ja elänyt koko elämänsä vapaana metsissä.. Joten kannattaa noissa asioissa lukea rivien välistä, kun riistaa ostaa :)

lisäys (Ei varmistettu)

Sori, pakko vielä mainita, koska tämä oli mullekkin uutta tietoa: myöskään villikalaa ei voida luokitella luomuksi.. ellei esim. merialue ole luokiteltu luomuksi. Itämeressä kasvanutta silakkaa kun ei voida valvoa :D Ei muuta! :) Lämmintä ja ahkeraa syksyä Virpille ja muille! <3

Laura (Ei varmistettu)

Kuulostaa todella järkevältä eikä yhtään huuhaalta - syödään sitä, mitä luonto tarjoaa. Sitä paitsi esim. raakaravinto voi olla todella epäluonnonmukaista, koska pelkistä kasviksista on vaikeaa saada kaikkea energiaa. Esim. monet käyttävät todella paljon pähkinöitä, mutta herää kysymys, kuinka pähkinöitä alunperin käytettiin - ei ainakaan valtavia määriä, koska ne olivat kausituotteita ja ne piti ensin kuoria jne. Sitä paitsi pähkinöissä on paljon antinutrientteja ja ihan liikaa omegakutosia. No niin, ei todellakaan ollut tarkoitus hifistellä, vaan huomauttaa, että ehkä kasvisraakaruokailu ei vältsyyn ole ideaalitilanne, mikäli haluaa elää luonnonmukaisesti. Keihäs käteen ja metsään! :D

Leena (Ei varmistettu)

Minä tutustuin Priceen kesällä, kun luin Catherine Shanahanin Deep Nutrition -kirjan. Suosittelen kaikille, joita alkuperäisruoka kiinnostaa. Kirja avasi silmäni mm maidon ja eläinrasvojen suhteen. Olin itsekin aikaisemmin koittanut vältellä eläinrasvoja ja maitotuotteita, mutta kirjan lukemisen jälkeen tajusin, että nehän ovat oikeasti ihan supereita terveysruokia, kunhan hommaa vain laadukkaita. Helsingissä raakamaitoa ja luomukirnuvoita saa mm Hakaniemen hallin lentävästä lehmästä.

Bee (Ei varmistettu)

Onneksi olen löytänyt tämän blogin! Ihan mahtavaa tekstiä ja koko ajan itsekin kohti terveellisempää ruokaa/elämää tähtään. Liha ei kyllä silti maistu, mutta tosiaan pitää kokeilla näitä raakamaitoja yms. Uusia postauksia odotellessa :)

anmaria (Ei varmistettu)

Hyvä ja hyödyllinen postaus jälleen kerran :) sattuisitko tietämään onko suomalainen kaupassa myytävä luomuhunaja raakaa? Olen törmännyt tuohon 'raaka hunaja' termiin parissa reseptissä, mutta en tiedä mistä sitä saisi...

Himo (Ei varmistettu)

Koska se tietää.

Minttu (Ei varmistettu)

Etiikkani sanoo, että eläimen syöminen ei ole hyvä valinta. Ei koskaan eikä missään tilanteessa.

Mitä eroa muuten sillä lopulta on siihen että söisi ihmisen lihaa?

Anne (Ei varmistettu)

Minäkin tykkään ruoanlaitossa ottaa mallia menneiltä sukupolvilta miksei hamaan menneisyyteen asti- kuinka järkevää se on, sitä en tiedä. En tiedä mistä alkuperäiskansoista on oikein ollut puhe (saisiko tarkennusta?) sillä jos mietitään ihan normaaleja kansoja ympäri maapalloa vaikka 3000 vuotta sitten niin aika lyhytikäisiä ovat tietääkseni olleet. Elinikä parhaimmillaan kolme-neljäkymmentä vuotta ja kärsivät kyllä taudeista hekin. Keho ja ruoansulatus oli toki "kivikautiseen" ruokavalioon tottunut mitä moni nykyään alkuperäisravintoon täysin hurahtava ei ota huomioon. Alhaisen eliniän vuoksi eivät kyllä ehtineet sairastua syöpiin, aivohalvauksiin tai muihin nykyisiin vitsauksiin jotka on lisääntynyt kun ihmiset elää pidempään. Parituhatta vuotta sitten eivät ne hampaatkaan varmaan sitten ehtineet kovin huonoon kuntoon ennen kuolemaa, eipähän niitä ärsytettykään monta kertaa päivässä kun ruoan saaminen oli usein niin ja näin.

Minttu (Ei varmistettu)

Kiitos ihanasta blogista, olen suurella mielenkiinnolla seurannut postauksiasi. Ja tämä on saavutus minulle, en nimittäin lue blogeja. :) Olen itse miettinyt useasti, että jatkaisin lihan syömistä 13 vuoden tauon jälkeen. Miten sinun elimistösi reagoi ensimmäisiin kertoihin? Olen kuullut eräänlaisia kauhutarinoita vatsan sekaisinmenosta ja pahasta olosta.

Lisäksi hieman aiheen vierestä, mutta tiedätkö kaloista, niiden viljelystä ja kemikaaleista jotakin? Käsitykseni mukaan halpa/viljelty kala sisältää usein raskasmetalleja ym.

Maari (Ei varmistettu)

Olen jo useana vuonna ostanut suoraan tuottajalta lampaan pakastimeen. ostan myös sisäelimiä niin paljon kuin tuottaja pystyy toimittamaan. Yleensä niitä saan runsaasti kun muut lihan ostajat eivät niitä halua. olemme huomanneet että lampaanliha on helpommin sulavaa kuin muu punainen liha. Johtuneeko siitä ne kasvavat ulkona ja syövät tuoretta heinää ym ja oleilevat raittiissa puhtaassa ilmassa. Lammas on ekologinen ja lyhytikäinen ja sen voi hyödyntää kokonaisuutena villan ja taljojen ja nahan tuottajana! Suosittelen kaikille!

Minttu (Ei varmistettu)

No sattuipa että kommentin nro 14 kirjoittaja oli valinnut saman nimimerkin kuin minä kommentissa nro 12.

Pakko huomauttaa että ei tule epäilystä meikäläisen mielenterveyden tilasta ;)

Anne (Ei varmistettu)

Noista kalajutuista ei ole pitkä aika kun luinko peräti hesarista tai jostain että joidenin kalojen kohdalla menee juuri päin vastoin- esim. villilohen raskasmetallipitoisuudet on paljon suuremmat kuin viljellyn kalan.

"Kivikausiruokavaliosta" tuli vielä mieleen (en muista mainitsiko virpi tämän itsekin kirjoituksessaan) että sen jälkeen kun ruokaa opittiin kypsentämään, kaikki myös kypsennettiin- kun sivilisaatiot kehittyi, kasviksista tuli köyhien ruokaa ja juureksia ei syöty raakana koska niiden pelättiin aiheuttavan tauteja. Näin ainakin keskiajalla. Kivikauden ihmisen ravinnosta viljat taisivat aika lailla puuttua vai onko joku asiantuntevampi?

Katja/Moments (Ei varmistettu)

Mun mielestä tämä on ns. perusruokavalio. Mielestäni tämmöisen ruokavalion tulisi olla itsestäänselvyys. Sen jälkeen voi lähteä säätämään, jos on esim. jotain erityisongelmia taikka ei eettisistä syistä halua syödä eläinkunnan tuotteita.

Emmi, opiskeleva mehiläishoitaja (Ei varmistettu)

Postaaja 10 kysyi, onko luomuhunaja raakaa. Kaikki "hunaja" on raakaa - jos hunajaa on kuumennettu, sitä ei saa kutsua enää hunajaksi vaan hunajavalmisteeksi. Ja tässäkin suhteen kannattaa lukea vähän rivien välistä: Luomu tarkoittaa viljeltyä, ja luomuhunaja on yleensä tuotettu luomutilojen läheisyydessä, ja mehiläinen on sitten kerännyt luomukasvien mettä. Luomuhunaja on siis "tuotettu". Villikukista kerättävä hunaja olisi kaikkein hifeintä, jos sille linjalle lähtee, mutta siinä tapauksessa pitäisi olla yhteydessä tuottajaan ja kysyä, että eihän tein mehiläispesien läheisyydessä (1-2 km) ole kukkakasvillisia tiloja. Tällöin mehiläisen keräämä hunaja on villiä. Muutenkin, suomalaista hunajaa ei kannata tyrmätä vaikkei siinä luomumerkkiä olisikaan perässä, suomalainen hunaja on erittäin laadukasta ja puhdasta. Raikaswebissä oli muuten vastikään mahtava postaus hunajasta, kannattaa tsekata!

PS: Ihana blogi, törmäsin vasta ja aivan ihastuin! Kiitos! <3

Mina (Ei varmistettu)

Jos joku etsii raakamaitoa tai muita luomutuotteita pk-seudulla, niin suosittelen kokeilemaan makumaku.fi kauppaa. Sieltä saakaikennäköistä ruokaa pientiloilta ja toimimitetaan joko suoraan kotiin tai johonkin lähikauppaan. Itse olen ollut varsin tyytyväinen. Sitä raakamaitoakin on tullut sieltä kokeiltua:)

Mina (Ei varmistettu)

Sehän nyt ei ole mikään ihme, että ennen syötiin eläimiä, ennen syötiin varmasti kaikkea muutakin syötäväksi kelpaavaa, koska silloin ei ollut niin paljon valinnanvaraa, ihmiset eivät snobbailleet ruokavaliollaan ja kehittäneet sitä kertomaan omasta identiteetistään jne. Mutta silloin kun puhutaan eläintuotteiden syömisestä olisi hyvä pitää mielessä,että silloin ennen ne eläimetkin olivat aivan erilaisia ja kasvoivat eri oloissa. Suosittelen tutustumaan Jonathan Safra-Foerin Eläinten Syömisestä-kirjaan, siinä kerrotaan varsin kattavasti millainen tämä nykyihmisen syömä tehotuotettu eläin on. Otetaan nyt esimerkiksi vaikkapa kana, se on aivan eri eläin kun edes sata vuotta sitten. Se kasvaa nopeammin ja tuottaa enemmän, koska sen geeniperimä on ihmisen rusnaama, siksi se on myös sairaampi. Sen elinoloja säädellään valaistuksen, ruokinnan ym. avulla, jotta se tuottaa paremmin. Joten myös nykyihmisen imitoima alkuperäiskansojen perinteiden mukaan syöminen voi olla hyvin epäluonnonmukaista

Richard (Ei varmistettu)

Tuo appeal to tradition (tai ennemminkin appeal to tradition as potrayed by some) näyttää tosiaan olevan muodissa. Tieteellinen metodi sikseen.

Noh, noista Weston Pricen mainitsemista "terveistä ja vahvoista", tyydyttyneitärasvoja syöneistä metsästäjä-keräilijä kansojen terveydestä olleen kyllä hyvin montaa mieltä.

Tässä pieni kattaus esimerkiksi inuiittien valtimoiden kuntoon, ei hyvältä näytä.

http://www.youtube.com/watch?v=x6j75BDq6DQ

Lakiesha (Ei varmistettu)

That's a smart anwesr to a difficult question.

gbmxdalxj (Ei varmistettu)

TTed2D tnhvdhkwtikk

ygcrubklcoo (Ei varmistettu)

1Aa1uL ysyyylnvwppi

Kommentoi