Sokerihiirenloukku

Jokaisella ihmisellä on varmasti jokin kuningaspahe, yksi himojen kohde ylitse muiden. Joku tapa, ruoka-aine tai juoma, jonka seireeninlaulua ei vain tunnu voivan vastustaa.

Itselleni se suurin viettelijä on aina ollut karkki. Irtokarkit, suklaa, toffee, laku, kaikki nuo sokeriset lisäaineklöntit osaavat laulaa niin kaunista kutsulaulua, että se onnistuu sumentamaan järkeni ja saa jalat liihottelemaan kuin itsestään kohti karkkilaareja.

Nykyisin ymmärrän ja käsittelen noita himojani jo melko hyvin ja pystyn nauttimaan karkeista satunnaisesti ilman repsahtamista monen päivän karkkiputkeen, mutta toisin oli ennen. Reilu viitisen vuotta takaperin meininki oli todella villiä. Saatoin hakea päivittäin irtokarkkeja ja mussutella niitä “tyytyväisenä” jopa satoja grammoja kerrallaan. Iho ja vatsa oireilivat, mutta kuin huumattuna jatkoin karkkikännäystäni.

Edelleenkään mikään muu ruoka, jos karkeista voi nyt edes ruokana puhua, ei aiheuta samanlaisia himopuuskia kuin karkit, enkä minkään muun ruualla ole joutunut tekemään tietoista valintaa ja päätöstä olla syömättä. Ruokavalion ja elämäntilanteen ollessa harmonisessa tasapainotilassa unohdan koko karkkien olemassaolon, mutta hyppyreiden tai kuoppien osuessa tielle tekee mieli kipaista Makuunin kautta. Joskus saatan kyllä ostaa karkkia ihan vain huvin vuoksikin, ilman sen dramaattisempia juonenkäänteitä. Toisinaan muutama karkki antaa harmitonta hyvää fiilistä jonkun muun puuhan tai seurustelun sivuhöysteenä, mutta yleensä karkinsyönnistä seuraa vain mälsä olo ja ajatus: “oliko tässä nyt mitään järkeä?” No ei tietenkään ollut. Karkki ei ole järkiruokaa, vaan tunneruokaa, ja nimenomaan nostattavaan tunteeseen tähtäävää ruokaa, joka silti yllättävän usein epäonnistuu tehtävässään.

Kaiken yllä mainitun voi niputtaa selvästi addiktiokäyttäytymiseen. Ja sitähän se sokeri nimenomaan tekee, addiktoi. Karkkia voikin pitää lähes heroiinista seuraavana, mitä tulee riippuvuuden aiheuttamiseen.

Koska tiedän, että sieltä löytyy iso liuta muitakin sokerihiiriä, niin päätin kirjoittaa teille hieman sokerihimosta ja listata lopuksi 10 hyvää tapaa päästä irti sokeri- ja karkkikoukusta.

Omalla kohdallani toimivinta oli aikoinaan tekemäni kokonaisvaltainen ruokavaliomuutos, joka auttoi kroppaani pääsemään parempaan tasapainoon ja sitä kautta minua irtaantumaan haitallisista ruuista. Olin pitkään karkkien totaalikieltäytyjä, mikä toimi aikansa, mutta nykyisin en usko kieltoihin tai absolutismiin, vaan armollisempaan elämäntapaan, jonka puitteissa karkki tai muu ns. pahisherkku silloin tällöin on ok, eikä kaada venettä, kun elämäntavat ovat muuten tasapainossa.

Ja sielä tasapainostahan kaikki lähtee. Sokerinhimo ja karkkisyöpöttely eivät nimittäin johdu siitä, että olisit jotenkin heikko ihminen. Sokerinhimo voi johtua puhtaasti siitä, että kehossasi on jokin epätasapainotila, jota kroppasi pyrkii korjaamaan.

Kiinalaisen lääketieteen mukaan sokeri edustaa nostattavaa ja kevyttä jin-energiaa, jota saa sokerin lisäksi esimerkiksi jäätelöstä ja alkoholista, mutta myös terveellisistä vaihtoehdoista, kuten vihreistä lehtivihanneksista ja tuoreista hedelmistä. Jos syömme paljon raskaan energian yang-ruokaa, kuten suolaisia ruokia, lihaa, kananmunia ja viljatuotteita, pyrkii kehomme tasapainottamaan tilaamme aiheuttamalla himoa jin-ruokiin. Vahvaa jang-energiaa luovat myös tietyt tunteet, kuten ärtyneisyys, turhautuneisuus, vihaisuus ja kilpailunhalu.

Tartummekin usein teollisiin sokeriherkkuihin ollessamme energeettisesti tietynlaisessa vajetilassa, esimerkiksi kaivatessamme iloa, piristystä tai lohtua. Sokeri piristää myös väsynyttä ja nuutunutta oloa, tosin vain lyhytkestoisesti, sillä sokerisyöpöttelyn jälkeistä nousua seuraa uusi väsähdys, jolloin kaipaamme jälleen jotain nostattavaa, usein nopeiden hiilihydraattien muodossa. Jokainen kehomme reaktio perustuu siihen, että kehomme pyrkii tasapainoon.

Se perinteisin tapa karkkihimon taltuttamiseen lienee viikon tai parin karkkilakko, joka voi todella tuoda tuntuvaa apua himoihin, sillä mitä enemmän ihminen syö karkkia ja sokerituotteita, sitä enemmän hän niitä haluaa, ja päinvastoin: vähentämällä sokerimässäilyä vähenee myös tarve sokerille. Kauaskantoisin tapa karkista vierottautumiseen on kuitenkin kokonaisvaltaisempi ruokavalioremppa, ei vain karkkiboikotti. Yksi hyvä tapa freesaukseen on laatimani raikastusviikko

Tässä muutamia syitä vähentää karkki- ja sokerimässäilyä:
-Sokeri ylläpitää ja ruokkii kehon tulehdustiloja.
-Sokeri aiheuttaa hiivatulehduksia.
-Sokeri pahentaa PMS-oireita, kuten mielialavaihteluita.
-Sokeri sotkee hormonitoimintaa.
-Sokeri aiheuttaa ennenaikaista vanhenemista.
-Sokeri altistaa insuliiniresistenssin myötä kakkostyypin diabetekselle, ylipainolle ja syöville.
(tsekkaa lisää täältä)

10 Tapaa nujertaa karkkiaddiktio ja sokerihimo

1. Tee päätös ja laadi suunnitelma

Päätä että lopetat sokerin kokonaan esimerkiksi kahdeksi viikoksi. Tämän jälkeen voit päättää syöväsi sokeria vain kerran viikossa tai kerran kuussa. Sokeriaddiktio helpottaa usein jo muutamassa päivässä, jolloin olo voi kohentua sekä fyysisesti että henkisesti. Kunnon sokeriaddiktion voittaminen vaatii usein monta kuukautta kontrolloitua sokerin käyttöä.

2. Paikanna todelliset tarpeesi

Mitä aidosti kaipaat silloin kun himoitset sokeria? Etkö ole valmis käsittelemään jotain ikävää tunnetta vai kaipaatko muuten vain piristystä, lohtua tai seuraa? Sokerilla yleensä ravitaan jotain, mitä ei voi ruualla ravita. Usein syynä on halu saada hellyyttä. Kirjoita ylös yleisimmät syyt, jolloin osaat jatkossa toimia fiksummin makeanhimon yllättäessä. Tee muistilappu esimerkiksi keittiöön tai lompakkoon heikkoja hetkiä varten. Kun tyydytät tuon todellisen tarpeesi, esimerkiksi seurankaipuun soittamalla ystävälle tai sukulaiselle, kaikkoaa usein sokerinhimokin.

3. Juo tarpeeksi vettä

Nauti parisen litraa vettä päivittäin. Aina kun haluat sokerisia herkkuja juo iso lasi vettä, sillä sokerinhimon taustalla on usein todellisuudessa jano.

4. Syö proteiinia

Toisinaan sokerihimon taustalla voi olla proteiinin tarve. Esimerkiksi riista, kala, luomukananmunat, chia-siemenet, hampunsiemenet ja spirulina ovat hyviä proteiinin lähteitä.

5. Poista kiusaukset

Karsi kaapeista pois makeat herkut ja muut kiusauksen aiheuttajat, äläkä osta lisää sellaisia.

6. Vie huomio muualle

Lue kirjaa, siivoa kaappi tai vaikka tanssi. Pura energiasi johonkin muualle, mistä saat hyvän mielen. Joka kerta kun pystyt sanomaan sokerille ei, kasvaa vahvuutesi vastustaa sitä jatkossakin.

7. Etsi korvaajia

Korvaa karkit ja muut makeat herkut makeilla hedelmillä. Lisää smoothien sekaan hunajaa tai popsi yksi taateli. Syö mieluummin raakasuklaata kuin tavallista suklaata. Tee itse raakasuklaata valmiiksi pakkaseen kovien himojen varalle. Syö jäädytetyistä banaaneista ja/tai viinirypäleistä tehtyjä jäätelöitä. (Reseptejä hyvää tekeviin herkkuihin löydät blogini reseptit-osiosta.) Muista kuitenkin kohtuus myös hedelmissä ja muissa luonnollisissa makeuttajissa.

8. Nuku hyvin

Satsaa kunnon yöuniin, jolloin takaat tasaisemman energian seuraavalle päivälle. Jos nukut huonosti ja olet aamulla väsynyt, alat automaattisesti etsiä ruokaa, josta saat nopeasti energiaa. Tällöin sokeri yleensä houkuttaa, mutta aiheuttaa vuoristoradan energiatasoon koko päiväksi.

9. Muista: Olet mitä syöt

Muistuta itseäsi aina sokerihimon iskiessä, että rakennat itseäsi syömälläsi ruualla. Huomisen kehosi on tulosta tämän päivän ruokavalinnoista.

10. Ole ylpeä itsestäsi ja palkitse itsesi

Ole ylpeä itsestäsi äläkä soimaa itseäsi sokerinhimosta. Kyse ei ole mielen tai ruumiin heikkoudesta, vaan siitä, että kehosi pyrkii tasapainoon. Olet oikealla tiellä tuon tasapainon luomisessa, joten voit olla ylpeä itsestäsi. Hemmottele itseäsi (jotenkin muuten kuin makealla) saavutettuasi esimerkiksi kaksi sokeritonta viikkoa.

Myönnän, että tämän postauksen kuvat ovat hieman riskivalinta karkkiaddikteille osoitettuun julkaisuun, vähän kuin tulisi vilauttelemaan viinipulloja AA-kerholaisten kokoontumiseen. Mutta jos kuvat veivät ajatukset väärille radoille, niin suosittelen suuntaamaan tien oitis esimerkiksi blogini herkku-kategoriaan, josta löytyy huimasti hyvää tekeviä herkkureseptejä. 

Toivottavasti vinkit helpottavat himojasi.

Maltillisen makeaa loppuviikkoa!

♥ Virpi

Share

Kommentit

Heini (Ei varmistettu) http://www.kissaamma.blogspot.fi

Juu, sama täällä. Irtokarkit ja suklaa ovat ne, joista en vaan mitenkään pääse eroon, vuosien yrittämisen jälkeen. Pystyn olemaan vaikka kuukauden ilman, mutta sitten jossain vaiheessa taas ratkean. Olen kokeillut kaikkea, kerran viikossa herkkupäivää useimmiten, mutta huomaan ajattelevani karkkia liian usein! Ja sitten kun "saa" syödä, syön liikaa, aina. En myöskään enää jaksa miettiä mitään "korvaavia herkkuja", perskele, herkut herkkuina! Mieluummin olen sitten syömättä kuin syön "jotain sinnepäin". Tekee vaan entistä enemmän mieli kunnon karkkeja. Nyt on menossa karkkilakko, joskin yritän hieman palauttaa leipää ruokavaliooni. Tarvitsen ehkä enemmän hiilareita, jotka saattavat auttaa myös herkkuhimoon. Ja yritän syödä niitä terveellisiä välipaloja ja useammin päivän aikana, ettei tule hillittömiä nälkätuntemuksia jotka tietenkin helposti johtavat siihen, että tulee ostettua jotain ei-niin-terveellistä...

Johanna (Ei varmistettu)

Hei! Kiitos ihanasta blogista :). Kirjoitus oli juuri kuin minulle luotu, koska olen itse aivan koukussa perunalastuihin. Monesti kun on taas pussin tyhjentänyt, miettii että mitä iloa tästäkin mukamas sain. Se on hyvää ekat pari minuuttia. Sen jälkeen menee jokin automaattivaihde päälle ja mättää sipsejä vain suuhunsa mitään ajattelematta. Olen blogisi innoittamana noin reilun viikon verran aloittanut päiväni sitruunavedellä ja laittanut aamusmoothien sekaan chia-siemeniä. Olen kasvissyöjä ja ehkä osa sipsihimosta selittyy silläkin et syön aivan liian vähän proteiinia.

Virpi Mikkonen

Hehe, ymmärrän tilanteesi. Mutta mitäpä jos et ajattelisi satunnaista karkinsyöntiä repsahtamisena, vaan ihan vain viattomana satunnaisena karkinsyöntinä, johon ei liity sen dramaattisempia tunnelatauksia? Eli et suhtautuisi karkkiin, johonkin mistä edes pitäisi aivan totaalisesti rimpuila irti. Itse olen ainakin huomannut, että mitä tiukemmin kieltää itseltään asioita, sitä enemmän ne ajatukset kyseisten asioiden pariin hakeutuvat. 

Nuo terveelliset välipalat auttavat varmasti verensokerin stabiilina pitämisessä ja sitä kautta karkkihimon hallitsemisessa. Tosin en ehkä usko, että tuo leivän tuominen auttaa herkkuhimoon, päinvastoin. Perusleipä ei noin yleisesti ole mikään paras ratkaisu ruokavalion tasapainottamisessa noin muutenkaan. Mutta kokeile itse ja katso mitä tapahtuu. :)

Kiitos kommentista ja iloista kevättä!

Heini (Ei varmistettu) http://www.kissaamma.blogspot.fi

Niin, tässä mulla tosiaan on haasteita vielä! Kunnon ruisleipää olen vähän tosiaan hyväksynyt ip-välipalaksi ennen treeneihin juoksemista, koska crosstrainingin aloitettuani olen huomannut tarvitsevani enemmän hiilareita jaksaakseni ja voidakseni paremmin. Mutta, saa nähdä. Ennenkin olen leivän syömiseen palannut ja taas kohta pian jäänyt tauolle. :P

Heini (Ei varmistettu) http://www.kissaamma.blogspot.fi

Niin, piti vielä se lisätä, että joka paikassa kyllä neuvotaan että "ole pari viikkoa ilman, niin et enää karkkia kaipaa!" mutta toi ei valitettavasti toimi mulla, lainkaan :(

Tiia (Ei varmistettu)

Oi kiitos tästä kirjotuksesta! Just aattelin että syönpä kohta vähän karkkia, mutta sitten luin tän ja tulin toisiin aatoksiin... :D Eikä enää ees tee mieli! :)

Virpi Mikkonen

Oi kiitos tästä kommentista! Mukava jos sain ajatuksesi muille radoille!

Anna (Ei varmistettu)

Mulla kävi itseasiassa niin että kun otin enemmän hiilareita mukaan ruokavalioon, tuli järkyttävä karkin- ja suklaanhimo takaisin. Karppasin n. 1,5 vuotta ja sinä aikana ei makeaa tehnyt mieli yhtään, itseasiassa kaikki karkit lähinnä äklötti. Nyt jätettyäni maidon ja vähennettyäni lihan syöntiä oli pakko ottaa linssit, hedelmät yms. mukaan ruokavalioon. Vältän viljaa, maitoa ja sokeria mutta välillä makeanhimo on vaan ylitsepääsemätön. Syön muuten tosi monipuolisesti ja terveellisesti sekä juon runsaasti vettä. Proteiiniakin saan tarpeeksi. Silti jokaisen aterian jälkeen pitäisi olla jotain makeaa naposteltavaa ja aterioiden välissä varsinkin tulee kauhea himo.

Virpi Mikkonen

Luuletko, että kropassasi saattaisi olla likaa hiivaa? Sehän tekee helposti tuota makeanhimoa myös. Silloin tulisi jättää sokeri- vehnä- ja hiivatuotteiden lisäksi pois mm. alkoholi, viinietikka, sinappi, hedelmät ja sokeriset kasvikset, kuten porkkanat, peruna ja punajuuret , maapähkinät ja maissi, sienet ja pitkään kypsytetyt juustot, jotka voivat kaikki lietsoa hiivan kasvua. Kokeilla elää parisen viikkoa ilman noita ja katsoa mihin olo etenee. Ja syödä laadukkaita probiootteja samalla. Ihan näin "äkkivinkkeinä", sikäli mikäli ongelmasi olisi hiiva. 

 

Anna (Ei varmistettu)

Kiitos paljon vinkistä! Täytyy kokeilla. Tuosta listasta lähinnä hedelmiä ja porkkanaa kuluu runsaasti, muita ei niinkään.

Lauri (Ei varmistettu)

Virpi, syön suklaahimoon joka päivä raaka-kaakaomassaa paloina ja lisäksi raaka-kaakaojauhetta, molempia yht. noin 5 ruokalusikallista, onko määrä mielestäsi "terveellinen"?

Virpi Mikkonen

Moi Lauri! Tuosta raakakaakaon terveellisyydestä ollaan montaa mieltä, nimenomaan siitä, että kuinka kannattavaa sitä on syödä usein. Toiset sanovat sen olevan addiktoiva stimulantti ja jopa terveydelle haitallinen. Raakakaakao on jälleen yksi sellainen asia, josta maailman johtavilla ns. terveysguruillakin on eriäviä mielipiteitä. Itse en ehkä suosittelisi raakakaakaota päivittäiseksi herkuksi, vaan pyrkisin vaihtamaan osan raakakaakaosta muihin herkkuihin. Satunnaisena naposteltavana raakasuklaa voittaa kuitenkin varmasti teollisen suklaan, kevyesti.

Love (Ei varmistettu)

Wauuuu, mikä blogi!!!! Ja mikä kirjoitus!! Jään ehdottomasti lukijaksesi!!

Kiitos !!

Virpi Mikkonen

No hei tervetuloa, kiva että löysit tiesi tänne! Noin innokkaita lukijoita kaivataan aina! :)

Cecilia (Ei varmistettu)

Miksi proteiinilistasta puuttuvat palkokasvit? :)

Virpi Mikkonen

Puhdas unohdus. Unohtui varmaan muitakin protskuruokia. Heitin tuohon vain esimerkkejä. :)

Jenna (Ei varmistettu) http://kotiovella.casablogit.fi

Huippu kirjoitus, kiitos tästä :)

Virpi Mikkonen

Kiitos ja ole hyvä!

Nimmari (Ei varmistettu)

Hihii, mietin juuri viime viikolla, että pitäisikö lähettää sinulle kysymys aiheesta. Seurailin innolla raikastusviikkoa ja sain hyviä vinkkejä, mutta raikastumisen tiellä tuntuivat vain olevan nuo karkit. Ehdin jo aloittaa karkkikatkaisun ja nyt minulla on myös sinun kannustavat sanasi raikkaamman jatkon tukena. Kiitos! :)

Virpi Mikkonen

No hei jes! Hyvä ajoitus siis! Kiva että pystyin olemaan avuksi. 

Veela (Ei varmistettu)

Aiheesta ja sen ohi, eilen join ensimmäistä kertaa soijamaitoa ja siinä voisi olla oiva korvike makeanhimoon, meni miltei vaniljapirtelöstä. En ole löytänyt aiemmista postauksista (raikastusviikko ja ruokavalioremontti) mitään soijasta. Meillä sitä kulutetaan melko paljon, koska kokonaisuudessaan on ekologisempi vaihtoehto kuin liha. Onko sinulla soijasta mielipidettä suuntaan tai toiseen?

Virpi Mikkonen

Moikka! No varmasti! Lisäsitkö sekaan vielä vaniljajauhetta? Postasinkin noin viikko sitten maidonkorvikkeista. Voit lukea jutun täältä. Mutta tuosta soijasta varmaan pitäisi tehdä oma postauksensa. Itse en käytä soijatuotteita, enkä ehkä suosittelisi niitä kovin aktiiviseen käyttöön, paitsi fermentoituja soijatuotteita. Tästäkin taas ollaan kovasti montaa mieltä, mutta oma kantani on kallistumassa vähäsoijaisuuteen/soijattomuuteen. Tässä ihan mielenkiintoinen artikkeli aiheesta: 

http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2010/09/18/soy-can-damage-your-health.aspx

maria (Ei varmistettu)

Loistava postaus ja Ihana blogi!!
Kiitokset inspiraatiosta ja neuvoista!

Itse olin aiemmin HC sokerihiiri, mutta nyt olen päässyt jollain tavalla voiton puolelle. Siinä auttoi ensin muutaman kuukauden totaalinen sokerilakko (pari viikkoa olisi ollut ihan liian lyhyt aika mulle). Muutaman kuukauden tauolla pääsee jo oikeasti tuntemaan hyötyjä ja näkee, että on mahdollista päästä eroon tuosta kavalasta aineesta!

Suosittelen kunnon irtiottoa erittäin lämpimästi. Uskomatonta kyllä, sen jälkeen pystyy kohtuukäyttöön. Jos minä pystyn, pystyy kuka vain - ihan varmasti!!

Nyt olen siis pehmentänyt linjaa ja syön makeita, mutta harvakseltaan. Joten kerrohan, mistä saa tuota kuvien suklaakaunotarta ;-)) Tämä ei ollut varmaan tarkoituksesi, ei, mutta nyt en voi vastustaa noita kauniita kuvia ja tuota karamellin ja suolan yhdistelmää :-))

Aurinkoa!

Maria

Virpi Mikkonen

Heh, suklaa on Korkeavuorenkadulla sijaitsevasta Kaartin kotikaupasta.

Voi kauheeta, nyt alan vielä kaiken lisäksi antamaan karkkinarkeille suklaavinkkejä... Ai ai ai, eihän tämän ihan näin pitänyt mennä. :D

maria (Ei varmistettu)

Heips vielä, lisättäköön edelliseen viestiini, että olen tehnyt kyllä muitakin ruokavaliomuutoksia samalla. Mm. lisännyt proteiinia, karsinut leivänsyöntiä ja leipä, jota syön on täysjyväruista. Pyrin jättämään vehnän erittäin vähälle. Lisää kasviksia ja hedelmiä on työn alla. Itse pakastetut marjat on onnea :-) Ja vielä olen kiinnittänyt huomiota rasvojen laatuun jättämällä pois margariinin ja lisäämällä omega3 saantia.

No, olispa oikeastaan kiva kuulla, että kuulostaako nämä muutokset sinusta hyödyllisiltä tai pitäiskö jotain vielä viilata valinnoissa ;-)

Kiisseli (Ei varmistettu)

Tunnustan olevani paha karkkinarkki, mutta taistelen sitkeästi sokerihimoa vastaan, vaikka se pirun vaikeaa onkin.
Ennen söin jotain makeaa joka päivä, ihan sama mitä kunhan oli karkkia (hätätilassa vedin vaikka pelkkää fariinisokeria lusikalla pussista) ja kyllähän se koukku alkoi nopeasti ahdistaa, kun tuntui maailmanlopulta olla ilta ilman sokeria.
Paras oivallukseni oli korvata määrä laadulla: ei enää irtokarkkilaarien kaivelua (pelkkiä lisäaineita, yäk) tai marketin karkkihyllyllä sikailua (liian helppoa sortua joka päivä uudestaan ja uudestaan) vaan jos on pakko saada karkkia niin sitten sen pitää olla luksusta! Ja jos luksus täytyy hakea "erikoiskaupasta", niin eipähän tule käytyä joka päivä ja tulee itse asiassa myös halvemmaksi kuin jokapäiväinen "paskan" mussutus. On ihanaa palkita itsensä silloin tällöin (kerran viikossa-kahdessa) jollain suklaapuodin konvehdeilla tai konditorian leivoksella joka maistuu taivaalta. Ja juuri tuo kuvissa esiintyvä Mazet'n suklaa, oijoi!!! Jo pelkkä pakkaus on kaunis kuin koru (edellinen kommentoija Maria: tätä suklaata saa ainakin Hakaniemen hallista ranskalaisesta DeliDeli-herkkupuodista, levy kustantaa vajaa 5e ja kaikki maut ovat jumalaisia!)

maria (Ei varmistettu)

Kiitti, Kiisseli! Hakaniemen halliin käy siis askel jonain päivänä :-)

Riina (Ei varmistettu)

Olipa motivoiva postaus! Minulla oli ennen ongelmia rajoittaa karkin tai minkä tahansa makean syömistä kun sen kerran aloitin, mutta nykyään ei tee mieli mättää itselleni kauheaa ähkyä. Olen kuitenkin miettinyt viime aikoina hedelmiä, joita syön keskimäärin viitisen kappaletta päivässä, yleensä sitrushedelmiä, omenan ja banaanin. Hedelmät ovat parasta mitä tiedän, joten luopuisin niistä vain todella painavien syiden edessä. Olen nyt kuitenkin harmillisesti ollut huomaavinani useammalta taholta varoituksia siitä, että niitä olisi hyvä syödä rajoitetusti. Miksi? Hiilihydraattien takiako?

Jenny (Ei varmistettu)

Mä olin aikoinaan vuoden ilman karkkia, sit ostin yhden pussin ja siitä tää mussuttaminen taas alkoi. Mulla ei toimi laisinkaan nuo hetkelliset tauot, pitäisi oppia vaan olemaan ilman mutta kun se on niin vaikeeta:(

Kohtuullisuus ei vaan onnistu mun kohdalla mitä tulee karkin syömiseen, se on mulle kuin huumetta.

LK (Ei varmistettu)

Vaikka aikamoinen sokerihiiri olenkin, katseeni hakeutui tuohon suklaalevyn alla olevaan kankaaseen. Onko se pussilakana? Jos on, niin kertoisitko mitä merkkiä. Olen nimittäin just tuon tyyppistä hentoisen ruudullista hakenut.

Meri (Ei varmistettu)

Kiitos todella kattavasta ja idearikkaasta blogista! Löysin tänne pari viikkoa sitten, kun aloitin sokeriton, hiivaton, vehnätön, alkoholiton,maidoton-ruokavaliokokeilun, ja olen löytänyt täältä todella paljon ihania herkkuja korvaamaan menetyksiä! Pöydät pullistelee siemeniä, leviä yms. siihen malliin, että puoliso on ihmeissään (ja vähän myös kiinnostuneena!) seurannut vierestä.

Herkkuihin liittyykin kysymykseni. Saan syödä hedelmiä maltilla, ja marjoja myös, mutta sokeri kaikissa muossa muodoissa on tällä hetkellä kiellettyjen listalla, myös hunaja. Näytät käyttävän luomuhunajaa reseptiesi makeuttajana, ja näin minäkin haluaisin tuelvaisuudessa. Mutta ennen kun tämä kuuden viikon kokeilu on ohi ja "lupa" ravintoterapiutilta hunajaan heltynyt, kysyisin mitä mieltä olet karppisokeritsa, oletko testannut?

Virpi Mikkonen

Moi! Tervetuloa lukijaksi. :)

Sinun kannattaa kysyä tuota makeutusasiaa ravintoterapeutiltasi, sillä hän tietää tilanteesi paremmin. Eli että mitä makeuttajaa hän suosittelee sinulle. Usein jos hunaja on kielletty on myös hedelmät kieltolistalla. Mikäli olet ns. hiivadieetillä, niin voit kokeilla steviaa makeuttajana.

Meri (Ei varmistettu)

Ja koska ihana tablettini lähetti kysymykseni etuajassa, pahoittelen kirjoitusvirheitä ;)
Niin, olisiko karppisokerista stevian korvaajaksi, se kun on todella pahaa, vaikka laittaisikin vain vähän! Mietin lähinnä tuon karppisokerin valmistuksessa käytettyä käymisprosessia: miten aine vaikuttaa suolistossa? Ravintoarvon mukaan sokereita ja sokerialkoholia on 0g...
Kiitos lukemisesta ja aurinkoa kevääseen!

Mari (Ei varmistettu)

Tosi hyvä teksti!

Itse olin umpikujassa myös monet vuodet sokerin syömisen kanssa, eikä siihen tuntunut olevan mitään ratkaisua. Vasta nyt, kun olen saanut perusruokavalion kuntoon ja tiedän tismalleen mitä syön, karkit ovat jääneet ihan huomaamatta vähemmälle, ilman että aktiivisesti olisin niiden poisjättämistä ajatellut. Se voi siis toimia näinkin! :) Lisäksi nyt kun tiedostan, mitä kaikkea hallaa liika sokeri aineenvaihdunnalle ja vireystasolle aiheuttaa, ne ällöttää mua siinä määrin, ettei edes tee mieli karkkia. Toisaalta, jos silloin tällön karkki tai pari eksyy mun mahalaukkuun, se ei sotke mun koko "systeemiä", elimistöllä on myös myrkynpoistomekanismit. Ihmiset usein unohtaa sen, että liika tiukkuus ja kontrolli kaikessa syömisessä on huolestuttava merkki jopa syömishäiriöstä.

Heleää (Ei varmistettu)

Kiitos postauksesta, tämä kannusti minut aloittamaan sokerittoman viikon tai jopa useamman viikon. Tämä tuli kuin tilauksesta. Tiedän terveellisestä ruokavaliosta todella paljon ja syön mielestäni "hyvin", mutta karkkia käytän tyhjyyden tunteen täyttämiseksi. Olen ollut tämän vuoden töissä toisella paikkakunnalla, ja syönyt karkkia ja muuta makeaa lohduttaakseni itseäni. Sellainen on hyvä tiedostaa... Kiitos vielä ihanasta blogista, olen lukenut sitä aktiivisesti jo kaksi vuotta. :)

sokerittomalla (Ei varmistettu)

Kiitos Virpi tästä, tuli todella oikealla hetkellä luettua tämä!!! :) Gyne käski eilen puolen vuoden sokerilakkoon / sokeria välttelemään. Blogisi on tässä proggiksessa muutenkin siunaus! Esim. ajattelin kauhulla kesää ja jäätelöttömyyttä, mutta täällä on monta vastausta kaipuuseen. Itse uskon kyllä, että nyt kun oikeasti tiedän, että sokeri ei monestakaan syystä sovi itselle (gynekologisten syiden lisäksi esim. psyykkiset syyt, joita verensokerin heilahtelu ei todellakaan auta sekä atopia), niin pystyn vähentämään sokeria muistamalla, miten pahaa se mulle tekee. Esim. aiemmin postannutta Maria komppaan täysin!

Tosin olen nyt syvällä netin syövereissä etsimässä tietoa eri luonnollisista makeutusaineista, kuten hunajasta, agavesiirapista, aitovaniljauutteesta ja jokaisesta tuntuu olevan yhtä monta mielipidettä kuin ihmistä. Mutta kiinnostavaa tämä todella on. :)

Virpi Mikkonen

Moikka, hyvä että juttu osui oikeaan aikaan! Ja tosiaan, monenlaista tietoa piisaa täällä netissä, mutta varmasti kun on kolunnut useamman sivun läpi, on jo jonkinlainen viitekehys minkä sisällä toimia ja testata sitten itse, että mikä toimii itsella ja mikä ei. 

Mutta iloista sokeritonta kevättä ja pian alkavaa kesää, ja tervetuloa lukemaan sokerittomia reseptejä ym. jatkossakin! :)

sokerittomalla (Ei varmistettu)

Todellakin! Lekuriltahan ei muuta ohjetta ole kuin "vältä sokeria". Itse ajattelen, että voin kyllä hyvillä mielin käyttää hunajaa, agavea ja makeita hedelmiä. Jos ne olisivat kiellettyjä kohdallani, kai lääkäri olisi siitä maininnut. Ja koska ne eivät ole kiellettyjä, tästä blogista löytyy paljon sopivia reseptejä. :)

Cay3 (Ei varmistettu)

Olen kärsinyt paljon sokeririippuvuudesta (sekä muistakin riippuvuuksista, kuten tupakka, alkoholi ja kahvi, joista olen onnistunut täysin ja pysyvästi irtaantumaan). Aikoinaan lopetin makeat, eli siirryin absolutismiin, mikä tuntui oikein hyvältä. Sitä kesti n. 2,5 vuotta. Sitten ikäänkuin vahingossa söin yhden pullan ("olen jo näin kauan ollut ilman, ei haittaa mitään, jos syön vain tuon yhden paakkelsin, eikä muuta, vain yksi poikkeus, poikkeus vahvistaa säännön"). Muutaman viikon päästä tuli toinen leivos samalla logiikalla jne., minkä jälkeen jouduin toteamaan siirtyneeni kohtuukäyttöön, vaikka en ollut niin tietoisesti suunnitellut. Tämä sujuikin ihan hyvin noin puolen vuoden ajan, jonka jälkeen määrät alkoivat taas lisääntyä ja lopulta menivät överiksi, kun tietyt rajat ylitettiin ja hallinnan tunne petti. Sen jälkeen oli tasapainottelua absolutismin (jaksot kestivät n. puoli vuotta kerralaan ja päättyivät aina ikäänkuin vahingossa) ja "kohtuukäytön" (joka alkoi aina hyvin, mutta muutamassa kuukaudessa meni taas överiksi) välillä noin viiden vuoden ajan. Nyt olen ymmärtänyt, ettei kohtuukäyttö ole mahdollista. Ei ole mitään järkeä käyttää energiaa tällaiseen jojotteluun. Jos onnistuisin kohtuukäytössä, se vaatisi hyvin paljon huomiota ja energiaa, enkä ole valmis antamaan sitä tälle asialle. Tarvitsen energiani muuhun ja olen mieluummin vapaa sokerin ajattelustakin. Absolutismi on siihen oiva ratkaisu. Niiden jaksojen aikana olen huomannut, ettei makeita tee ollenkaan mieli silloin kun niitä ei kertakaikkiaan ole lupa ottaa. Vaarana on vain se, että pitkän ajan kuluttua voi ajatella kestävänsä yhden, vain yhden poikkeuksen (mutta ehkäpä olen jo oppinut, ettei se niin ole, ei sitä kestä). Ihminen ei ole yhtään sen onnellisempi, jos mässyttää makeita, eikä onnettomampi, jos ei ole niiden kanssa missään tekemisissä. Ihminen ei oikeasti tarvitse niitä mihinkään.

Kommentoi