Vapautta ja vastuuta joka solulla - Toiveuusinta

Ladataan...
Kiitos hyvää

Oletko tullut ajatelleeksi, että olet joka ikinen solusi mitä kropastasi löytyy. Olet itse jokainen liike, värähdys, kipu, nautinto, lihaksen supistus, sydämensykäys ja soluhengitys, joka kropassasi tapahtuu. Ne kaikki tapahtuvat sinussa ja sinulle. Sinä olet varpaasi ja varpaasi kynsi. Olet itse myös se pieni lohkeama siinä kynnessä.

Ihmiset usein ajautuvat ajattelemaan eri ruumiinosiensa ja elintoimintojensa olevan ikään kuin itsestään erillisiä asioita, ulkopuolisten tekijöiden ja oikkujen armoilla olevia juttuja, jotka sairastuvat, kipuilevat, toimivat tai olevat toimimatta sattumanvaraisesti, ilman että niihin voisi suuremmin itse vaikuttaa.



Koirat eivät usein hahmota omistavansa takaruumistaan. Tämä näkyy esimerkiksi agilityssä, jossa touhuun tottumattoman koiran tuntuu aluksi olevan lähes mahdotonta hallita sitä perässä heittelehtivää pötkylää, eli omaa takalistoaan. Samalla tavalla usein ihmisetkään eivät sisäistä omia raajojaan, nipukoitaan ja ulokkeitansa, eivät hahmota omaa ruumistaan, eivät ulkoa eivätkä sisältä. Nämä kaikki osaset vain ”kulkevat mukana”. Huomiota niille annetaan yleensä vasta kun niihin ilmaantuu kipua. Silloin ne muuttuvat vihollisiksi. Kipu ja sairaus koetaan ulkopuolelta tulleiksi vitsauksiksi, omasta itsestään irrallisiksi seikoiksi, vastustajiksi.



Maailmasi muuttuu ratkaisevasti sillä hetkellä, kun käsityksesi omasta kehostasi ja sen hallinnasta muuttuu, korjaantuu. Kun tajuat, miten voit omilla ajatuksillasi ja käytökselläsi saada aikaan isoja muutoksia, sellaisia, jotka voivat äkkiseltään tuntua mahdottomilta saavuttaa, tajuat että voit hallita itseäsi, voit hallita maailmaa - ainakin yhtä, eli omaasi.

Kun ymmärrät, että olet itse joka ikinen asia mitä kropastasi löytyy, kun ymmärrät, että kaikki mitä suuhusi pistät, kaikki ne tavat joilla ajatuksiisi suhtaudut, muokkaavat sinut uudestaan, synnyttävät sinut uudestaan, huomaat, että esteitä ei juurikaan ole. Olemme aina vapaita, aina turvassa.

Ihmisen keho, eli solut uusiutuvat seitsemässä vuodessa, kokonaan. Mikään sinussa ei ole pysyvää tai lopullista.

Lähes mikään maailmassa ei anna yhtä vapauttavaa tunnetta, kuin tunne siitä, että pystyt vaikuttamaan itseesi. Sinulla on itsemääräämisoikeus, itsehallintaoikeus. Sinulla on vapaus muuttua tai olla muuttumatta. Sinulla on vapaus olla paras versio itsestäsi.

Ja vapautta seuraa aina vastuu. Sinulla on myös vastuu itsestäsi. Älä ulkoista tätä vastuuta muille, tai odota, että kukaan tietäisi paremmin mikä Sinulle on parasta. Älä usko, että ruokateollisuus, kaupan kassa, terveydenhoitaja, lääkärisi, opettajasi tai ravintoterapeuttisi tietäisi mitä on olla Sinä, miten juuri Sinä toimit, mikä saa juuri Sinun solusi hymyilemään kauneimmin.


Ota vapaus tuntea itsesi jokaista soluasi myöten ja tuntea maailma jokaisella solullasi. Ota vastuu itsestäsi kaikkine soluinesi. Opettele tuntemaan niistä jokainen, opi tuntemaan itsesi.

Mene ajatuksissasi etusormesi päähän, ja tunne kuinka olet siellä läsnä. Mene polveesi, kainaloosi, korvaasi, polvitaipeeseesi ja ripsesi kärkeen.

Onnittele itseäsi – olet 100 triljoonaan solun omistaja, melkoisen rikas.

♥ Virpi

(julkaistu blogissa ensimmäisen kerran maaliskuussa 2011)

Share

Kommentit

emma (Ei varmistettu)

Vau, oon lukenut sun blogiasi jo aika pitkään, mutta jotenkin oon missannut tän kirjotuksen. Ihan loistava! Ja luin tän niin oikeeseen aikaan..Plus vielä tosi kauniita kuvia ! :)

Virpi Mikkonen
Kiitos hyvää

kiitos. :)

SP (Ei varmistettu)

"Maailmasi muuttuu ratkaisevasti sillä hetkellä, kun käsityksesi omasta kehostasi ja sen hallinnasta muuttuu, korjaantuu."

Tään mä joskus tässä hiffannut. Siit tulee itseasiassa todella vapauttava fiilis, kun itse todella voi vaikuttaa (lähes?) kaikkeen mitä tekee. Tosin, jotenkin kummasti tään aina myös unohtaa ja päätyy marisemaan et hitsi kun ärsyttävä työ, tylsiä ihmisiä ympärillä jne... Välillä valaistuu (vaikka aika isosti sanottua) ja välillä, mikähän ois valaistumisen vastakohta, mut kuitenkin, on sellasia fiiliksiä. Jotnekin kun lukee tällaisia ainakin mulle tulee fiilis et kun kerran tajuaa (tai valaistuu) niin koko loppuelämä on vaan helppoa, siistiä ja ihanaa. Ei, vaan jonkin aikaa on siistiä, helppoa jne. mut sit taas tylsiä fiiliksiä mut musta se on ihan ok. Tai oikeastaan aika tärkeää koska sit taas tajuaa ja ymmärtää hyviä juttuja enemmän. Jos tästä mun selopstuksesta nyt sai yhtään mitään selvää... :)

Virpi Mikkonen
Kiitos hyvää

Sain selvää. :) Ja todellakin, välillä sitä aina silti sukeltaa sinne jonnekin alkeellisiin tiloihin, vaikka olisi mitä "valaistumisia" kokenut hetki sitten, mutta minusta se kans vähän niin kuin kuuluu asiaan. Uskon kuitenkin, että tietyt oivallukset voi melko pysyvästikin nitkutella tajuntaa ns. korkeammalle tasolle, mutta kuoppia ja kukkuloita sielläkin silti on luvassa. Ja kuten sanoit, se on ihan ok. 

reettahh (Ei varmistettu) http://mukillinenmaitokahvia.wordpress.com

Aivan ihana postaus! Olen viime aikoina kokenut hirveätä stressiä ja ahdistusta, sekä epävarmuutta itsestäni. Tämä oli kyllä niin ajankohtainen kirjoitus, ettei paremmasta väliä :) Kiitos! Kyllä tuli parempi mieli! :) Pitäisi vain muistaa pitää aina mielesään nämä asiat, että olet ainutlaatuinen, spesiaali, juuri sinä, jota ei määrää kukaan muu<3

Kommentoi

Ladataan...