Ladataan...
Kiitos hyvää

Olen kuullut useamman kerran lauseen: “Sun mies on varmaan tosi onnellinen kun kokkailet aina kaikkia ihania herkkuja.”

Niin, no ihan onnelliselta mieheltä hän kyllä vaikuttaa, mutta herkkukokkailuillani ei välttämättä ole kovin suurta osuutta asiaan. Elämän vitsikkyys nimittäin näyttäytyy jälleen kerran siinä, että kaltaiseni makeistehtailija on lyöttäytynyt yksiin henkilön kanssa, joka ei ole liiemmin makean perään, vaan rakastaa suolaisia ruokia. Ja itsehän en ole kovinkaan häävi kokki mitä tulee suolaisiin resepteihin. Ne eivät vain jostain syystä inspiroi. Ja mies ei vain jostain syystä inspiroidu itse liiemmin kokkaamaan. Joten näistä syistä päädymme melko usein syömään suolukkamme ulkona.

Paitsi eilen. Päätin nimittäin tehdä jotain, joka takuuvarmasti miellyttäisi myös miestä. Pitsaa nimittäin. Eli siis pizzaa. Ja täytyy sanoa, että vaikka en ole itsekään koskaan nyrpistänyt hyvälle pitsalle nenääni, niin nyt kyllä noustiin ihan uudelle levelille. Suosimani gluteeniton ruokavalio ei ole useinkaan pystynyt tarjoamaan kovinkaan häävejä pitsapohjia, mutta tämä teos - vautsi. Ja kukaan ei maistaessa uskoisi, että pohjataikina syntyy vain kolmesta raaka-aineesta - kukkakaalista (!), vuohenjuustosta ja kananmunasta.

Ohuen ja rapsakan pitsapohjan ystävä saattaa jäädä tästä pitsasta vajareihin, mutta itse kehottaisin suhtautumaan tähän ruokaan ihan omana ihanana itsenään, enkä pilaamaan makunautintoa vertailemalla pitsaa muihin lajitovereihinsa. Tämä on nimittäin tilaisuutensa ansainnut, voin luvata.

! Ohje on siirtynyt uudelle sivustolle. Reseptit tarjoilee nyt VANELJA !

Niin, ja se mies. Sekin tykkäsi, ja oli tosi onnellinen.

♥ Virpi

Share

Pages