Ladataan...
Kiitos hyvää

Jotain tummaa vaaleisiin iltoihin. Jotain viileää kesän kunniaksi. Jotain lämmittävää sisimpään. Jotain syntistä hyvään elämään.

Yksi sydämelle. Toinen terveydelle. Kolmas vielä kiellon päälle.

Punaviinimehujää

1 dl Punaviiniä (esim. Pinot Noir)

2 Luumua

1 dl Mustaherukoita

1 tl Hunajaa

Sekoita kaikki ainekset blenderissä. Voit soseuttaa ainekset tasaiseksi tai jättää seoksen hieman rouheaksi. Kaada / lusikoi seos mehujäämuotteihin ja pakasta. Nauti elämästä.

♥ Virpi

Share

Ladataan...
Kiitos hyvää

Täällä sitä nytten sitten tökötetään. Hieman hämmentyneenä, mutta kovasti uteliaana ympärille tähyillen. Uusi blogikoti, oi...

Muuttokuormani on kovin kevyenlainen. Tarkoituksena oli ensin tuoda muutamia vanhoja postauksia mukana tänne uudelle alustalle, vähän niin kuin tilan täytteeksi ja somisteeksi, ettei näyttäisi paikat ihan autiolta. Mutta sitten ajattelin, että eipä hättäillä, kyllä se juttuarkisto ehtii sieltä perästä tulemaan, kunhan on sen aika. Nyt eletään hetkessä ja lähdetään luomaan uutta.

Olin myös suunnitellut vetäväni mahdollisia uusia lukijoita varten esittelyn itsestäni, että kuka oikein olen naisiani, vähän niin kuin uuden oppilaan esittäytymisen luokan edessä. Mutta sekin alkoi sitten tuntua jotenkin teennäiseltä ja tönköltä. Kyllä te opitte minut tuntemaan, postaus postaukselta, sana sanalta ja resepti reseptiltä. Eikä tässä ole edes kyse minusta, vaan sinusta, meistä, elämästä ja sen elävöittämisestä.

Mutta en kuitenkaan sentään ihan tyystin tyhjin käsin tullut. On minulla teille nämä muuttojätskit.

Ja nämä jäätelöpuikot ovat muuten tosi hyviä. Ensinnäkin siksi, että ne maistuvat mahtavan kesäisiltä ja etelänmatkamaisilta. Ja toiseksi siksi, että ne ovat terveellisiä, tietenkin, näin on talossa tapana. Mutta ihan ennen kaikkea siksi, että ne ovat valkoisia, valkoisia asioita kun vain ei voi olla tässä maailmassa liikaa.

Paletas de Coco - Cocon kookosjäätelöt

KATSO OHJE UUDELTA NETTISIVUSTOLTANI VANELJASTA!

 

Ja mitä tulee tähän uuteen blogialustaan, niin ei kannata hämmentyä mahdollisista outouksista. Tämä kaikki vielä vähän opettelututtaa. En ole myöskään ihan varma jääkö palstani näin leveäksi ja kuvat näin valtavan suuriksi. Toisaalta rakastan isokokoisia kuvia, toisaalta ne voivat olla hieman hankala hahmottaa. Mitä olette mieltä, meneekö silmät kieroon vai miellyttääkö visuaalinen suurieleisyys? Arvostan kovasti mielipidettänne.

Näine hyvineni kiitän muuttoseurasta ja toivotan tervetulleeksi jatkossakin tänne uuteen kotiini. Tehdään tästä yhdessä viihtyisä hyvän olon pesä. Ovet ovat aina auki ja sana vapaa.

Viileitä jäätelölentosuukkosia ja nähdään taas!

♥ Virpi

pst, vanhalle blogialustalleni pääsee vielä ensi tiistaihin, 4.6. asti, jonka jälkeen liikenne ohjautuu suoraan tänne uudelle sivustolle. mikäli haluat tallentaa vanhoja reseptejä tms, niin tee se nyt, sillä blogiarkiston saapumisessa tänne uudelle pohjalle tulee kestämään tovi.

Share

Ladataan...
Kiitos hyvää

Yksi lapsuuteni unelma-ammateista oli olla jäätelökopin johtaja. Sellainen, joka asustelee suuren jätskikoppinsa yläkerrassa, kenen ei tarvitse tehdä muuta kuin istuskella kotonaan ja joka saa tilata jäätelöä alakerrasta hissillä niin paljon kuin haluaa ja ikinä jaksaa syödä.

Ystäväni lapsuuden haave oli vieläkin ovelampi. Hän oli nimittäin halunnut olla isona Mövenpickin johtajan vaimo, eli vielä isommat jäätelöapajat ja vielä vähemmän töitä. (luv you maiju)

En tiedä kertovatko kyseiset haaveemme jotain suurista nautiskelijaluonteistamme, niiden valossa ei ainakaan ole kovin ihme, että meistä myöhemmin kehkeytyi ystäviä. Mutta täytyy sanoa, että onneksi nuo haavekuvat eivät ole käyneet toteen. Olisin nimittäin itse varmasti joutunut jäämään työstäni sairaseläkkeelle jo melkoisen nuorena, sillä niin huonosti jäätelöä siedän. Ja sen sijaan, että istuskelisin turpeana ja pahoinvoivana jätsikopin pomona, niin paljon mieluummin valmistan käsityöläisenä herkullisia ja terveellisiä artesaanijäätelöitä perheelleni.

Näiden upeiden jäätelöpuikkojen ensimmäinen erä sisälsi vain soseutettua banaania ja maapähkinävoita ja sekaan heiteltyjä raakakaakaonibsejä. Jäätelöt olivat kyllä mainioita niinkin, mutta itse kaipasin vielä jotain ekstraa, joten jalostin pohjareseptiä hieman ja lisäsin pinnalle sen jäätelömainoksista kuuluisan “suussa loksahtavan suklaakuorrutuksen” ja pinnalle hieman pähkinärouhetta. Ja tulihan ihan mielettömän hyviä. 

Määräsin miehen malliksi jäätelöpalkalla kuvatessani puikkoja teille ja terrorisoin hänen nautintoa huutelemalla “pysähdy!” tai “älä haukkaa vielä!” juuri kun toinen oli saamassa mehevän suklaapalan suuhunsa. Sieltä se sisäinen jäätelöpomottaja nosti sitten kuitenkin lopulta päätään.

Kirjasin teille ylös kaksi ohjetta: Toinen on helppo ja toinen monivaiheisempi. Kuvan jäätelöt on valmistettu jälkimmäisellä tavalla. Voit itse päättää, kuinka paljon työtä jaksat ja kuinka paljon nautintoa haluat. 

Suklainen artesaanijäätelö (raaka, maidoton, sokeriton)

KATSO OHJE UUDELTA NETTISIVUSTOLTANI VANELJASTA!

Ja on varmasti sanomattakin selvää, että nämä jäätelöt herkuteltuaan ei varmasti turvota, eikä ole äitelä olo. Voi vain tyytyväisenä taputella mahaansa, nuolaista suupieliään, painaa nappia ja tilata lisää - Eli valmistaa itse uusi satsi omin käsin ja rakkaudella.

Sillä jos jotain olen lapsuudestani oppinut, niin sen, että täydellisimmän tyytyväisyyden tunteen ihminen saavuttaa lopulta vain asioista, jotka hän on saavuttanut omien ponnisteluidensa kautta - Ja joissa ei käytetä maitotuotteita.

♥ Virpi

Share

Pages