Ladataan...
Kiitos hyvää

Vanhalla blogialustalla blogiani jo seuranneet muistavat ehkä kuinka tässä taannoin ajauduin kakkukiihkon kynsiin, ja epäilin blogini muuttuvan pian kakkublogiksi. No, olen nyt saanut tartutettua tuon saman kakkukuumeen myös 1 vuoden ja 3 kuukauden ikäiseen tyttäreeni.

Samanaikaisesti hän potee myös erästä toista maniaa, joka liittyy leikkipuistoihin. Näistä kummastakin intohimojensa kohteesta, kakuista ja leikkipuistoista, hän käyttää yhtä ja samaa sanaa “kaakkuu”. Puistojen kohdalla se viittaa kiikkumiseen, mutta myös hiekkakakkujen tekemiseen.

“Kaakkuu, kaakkuu!” on huudahdus, joka raikaa meillä useita kymmeniä kertoja päivässä. Sillä kun osoitetaan kaikkea keinumista, kiikkumista, kakkuja ja hieman kakuntapaisia herkkuja, kuten eilen postaamaani kerroksittaista kirsikkasmoothieta.

Voisin vielä kertoilla enemmänkin tyttäreni valloittavasta verbaliikasta, mutta koska tiedän, että etenkin lapsettomille nämä tällaiset jutut saattavat olla tosi tylsää luettavaa, niin menen nyt itse asiaan. Eli kakkuun, jonka tein eilen.

Päässäni oli jo tovin vilahdellut kuva porkkanakakusta, tiedättehän sen amerikkalaisen tuorejuustolla kuorrutetun porkkanaraastetta sisältävän rasva-sokeri-vehnä-leivonnaisen? Toki te tiedätte, sehän on klassikko.

No samaan tapaan, kun sanotaan, että päässä soiva laulu lähtee pois sillä, että kuuntelee kyseisen kappaleen, niin ajattelin, että kaipuuni porkkanakakkuun lähtee vain syömällä sellaista. Mutta koska tiedän kokemuksesta, että kyseisestä kakusta tulee useimmiten todella äklömakea ja tukkoinen jälkifiilis, mikäli sitä on syönyt enempää kuin yhden lusikallisen, niin päätin tehdä tästä jenkkien perinneherkusta raakaversion - tai tuoreversion. Tuorekakku kuulostaa paljon herkullisemmalta kuin hieman keskeneräiseltä kalskahtava raakakakku.

Ja saanen muuten vaatimattomasti mainita, että kakusta tuli melko onnistunut. (Oli ihan saakelin hyvvää!) Lisäsin sekaan vielä appelsiinia, mehun ja kuoriraasteen muodossa, mikä antoi kakulle hauskasti kesäistä raikkautta.

Ja vaikka näitä raakakakkuja hypetänkin, niin kannattaa kuitenkin muistaa, että vaikka raakakakut ovat huimasti terveellisempiä kuin tavan kakut, niin ne sisältävät usein melkoisesti fruktoosia, mikä ei toki tee hyvää, mikäli kyseistä kamaa nauttisi päivittäin suuria määriä. Tämä kyseinen kakku sisältää myös runsaasti pähkinöitä, jotka ovat myös näin isoina annoksina hyvin raskaita kropalle, jos niiden kerskakulutus on päivittäistä. Eli vaikka kyseessä on hyviskakku, niin muistakaamme jälleen kultainen kohtuus. Ei päivittäin. Vain joka toinen päivä.

Porkkanakakku (raaka, gluteeniton, maidoton, sokeriton)

*vuokakoko noin 17 cm halkaisijaltaan

2 keskikokoista porkkanaa

3 dl saksanpähkinöitä

1,5 dl rusinoita

1 dl kookoshiutaleita

2 rkl hunajaa

1 tl vaniljauutetta

1 tl kanelia

½ tl kardemummaa

3 rkl appelsiinista puristettua mehua

 

Kuorrutus:

2 dl cashew-pähkinöitä

2 rkl sitruunasta puristettua mehua

Puolikkaan appelsiinin mehut

2 rkl hunajaa

1 tl vaniljauutetta

1 tl appelsiinikuoriraastetta

1 rkl vettä

Viipaloi pestyt porkkanat pieniksi paloiksi ja heitä blenderiin. Murenna niitä pienellä teholla, mutta vain hieman, jotta saat porkkanat hieman murenemaan. Lisää loput ainekset ja sekoita sykäyksittäin. Pohjataikinan on tarkoitus jäädä hieman karkeaksi, ei sekoittua tasaiseksi massaksi, joten varo hienontamasta liikaa. Maistele taikinaa ja lisää tarvittaessa sitruunaa, makeutusta tai jotain muuta maustetta.

Leikkaa kakkuvuoan pohjalle pala leivinpaperia, jotta kakku on myöhemmin helpompi siirtää. Kaavi taikina vuokaan ja tasoita. Valmista kuorrute.

Liota kuorrutteeseen tulevat pähkinät yön yli vedessä tai käytä sellaisenaan. (Liotettuna pähkinät ovat muun muassa helpommin sulavia) Lisää kaikki kuorrutteen ainekset pestyyn blenderiin ja sekoita mahdollisimman tasaiseksi massaksi. Myös esimerkiksi sauvasekoitin toimii hyvin kuorrutteen tekemisessä. Voit lisätä tarvittaessa hieman lisää nestettä, jos et saa seosta sekoittumaan muuten tasaiseksi. Kuorrutteen on tarkoitus kuitenkin olla oikein paksua ja tahmeaa, kuin tuorejuustokuorrutetta. Levitä kuorrute vuokaan kakun pinnalle.

Laita kakku tekeytymään jääkaappiin pariksi tunniksi tai noin puoleksi tunniksi pakkaseen, jolloin kakku kovettuu hieman. (Yön yli jääkaapissa muhittuaan maut ovat ehkä parhaimmillaan.) Ota vuoka huoneenlämpöön ja siirrä kakku tarjoiluastiaan. Raasta kakun pinnalle appelsiininkuorta, tarjoile ja nauti. Kakku säilyy jääkaapissa muutaman päivän.

Lopuksi vielä yksi lapsijuttu: Kysyin tytöltä, ehkä hieman johdatellen, hänen lusikoidessa kakkua suuhunsa: “Onko äiti tehnyt tosi hyvän kakun, onko?” Vastauksena tuli leveä hymy, hyväksyvä katse ja tomera toteamus: “nam nam kaakku”.

Nnuf said.

♥ Virpi

Share

Ladataan...
Kiitos hyvää

Täällä sitä nytten sitten tökötetään. Hieman hämmentyneenä, mutta kovasti uteliaana ympärille tähyillen. Uusi blogikoti, oi...

Muuttokuormani on kovin kevyenlainen. Tarkoituksena oli ensin tuoda muutamia vanhoja postauksia mukana tänne uudelle alustalle, vähän niin kuin tilan täytteeksi ja somisteeksi, ettei näyttäisi paikat ihan autiolta. Mutta sitten ajattelin, että eipä hättäillä, kyllä se juttuarkisto ehtii sieltä perästä tulemaan, kunhan on sen aika. Nyt eletään hetkessä ja lähdetään luomaan uutta.

Olin myös suunnitellut vetäväni mahdollisia uusia lukijoita varten esittelyn itsestäni, että kuka oikein olen naisiani, vähän niin kuin uuden oppilaan esittäytymisen luokan edessä. Mutta sekin alkoi sitten tuntua jotenkin teennäiseltä ja tönköltä. Kyllä te opitte minut tuntemaan, postaus postaukselta, sana sanalta ja resepti reseptiltä. Eikä tässä ole edes kyse minusta, vaan sinusta, meistä, elämästä ja sen elävöittämisestä.

Mutta en kuitenkaan sentään ihan tyystin tyhjin käsin tullut. On minulla teille nämä muuttojätskit.

Ja nämä jäätelöpuikot ovat muuten tosi hyviä. Ensinnäkin siksi, että ne maistuvat mahtavan kesäisiltä ja etelänmatkamaisilta. Ja toiseksi siksi, että ne ovat terveellisiä, tietenkin, näin on talossa tapana. Mutta ihan ennen kaikkea siksi, että ne ovat valkoisia, valkoisia asioita kun vain ei voi olla tässä maailmassa liikaa.

Paletas de Coco - Cocon kookosjäätelöt

KATSO OHJE UUDELTA NETTISIVUSTOLTANI VANELJASTA!

 

Ja mitä tulee tähän uuteen blogialustaan, niin ei kannata hämmentyä mahdollisista outouksista. Tämä kaikki vielä vähän opettelututtaa. En ole myöskään ihan varma jääkö palstani näin leveäksi ja kuvat näin valtavan suuriksi. Toisaalta rakastan isokokoisia kuvia, toisaalta ne voivat olla hieman hankala hahmottaa. Mitä olette mieltä, meneekö silmät kieroon vai miellyttääkö visuaalinen suurieleisyys? Arvostan kovasti mielipidettänne.

Näine hyvineni kiitän muuttoseurasta ja toivotan tervetulleeksi jatkossakin tänne uuteen kotiini. Tehdään tästä yhdessä viihtyisä hyvän olon pesä. Ovet ovat aina auki ja sana vapaa.

Viileitä jäätelölentosuukkosia ja nähdään taas!

♥ Virpi

pst, vanhalle blogialustalleni pääsee vielä ensi tiistaihin, 4.6. asti, jonka jälkeen liikenne ohjautuu suoraan tänne uudelle sivustolle. mikäli haluat tallentaa vanhoja reseptejä tms, niin tee se nyt, sillä blogiarkiston saapumisessa tänne uudelle pohjalle tulee kestämään tovi.

Share

Ladataan...
Kiitos hyvää

Minä rakastan toukokuisia aamuja. Minä rakastan mansikoita. Minä rakastan chia-jukurttia. Onneksi ja kaikesta päätellen toukokuun aamut, mansikat ja chia-jukurtti rakastavat myös minua, sillä niin maukaisevan mukavan olon ne antavat. 

Chia-jukurtti

1 l mantelimaitoa
8 rkl chia-siemeniä
½ tl Aitovaniljajauhetta
1 probioottikapseli
+ pinnalle esimerkiksi mansikoita ja kanelia

Valmista mantelimaito blendaamalla manteleita, vettä ja taateleita tehosekoittimessa ja siivilöimällä neste. Katso tarkempi ohje täältä. Kaada mantelimaito lasipulloon tai -purkkiin ja lisää sekaan chia-siemenet, aitovaniljajauhe ja maitohappobakteerikapselin sisällä oleva jauhe. Sekoita. Anna jukurtin tekeytä ja paksuuntua jääkaapissa yön yli. Nauti aamulla tuoreiden hedelmien tai marjojen kanssa. Säilytä chia-jukurtti jääkaapissa suljetussa astiassa ja käytä viikon sisällä.

Pieni harmillinen ryppy tosin ilmenee yhdessä näistä rakkauksistani, nimittäin mansikoissa. Niitä kun tahtoo olla melko hankala löytää vielä tähän aikaan vuodesta luomuna, ja kuten tiedämme, tavan mansikoiden pinnalla lepää yleensä melkoisen tujakka myrkkykerros, joka koostuu erilaisista torjunta-aineista. Kannattaa siis pitää tällaisten mansikoiden kulutus minimissä, huuhdella marjat hyvin huolellisesti ennen käyttöä ja lähettää maailmankaikkeudelle tilaus runsaista ja kukkeista luomumansikkaviljelmistä. 

Tuo chia-jukurtti on kyllä jo itsessäänkin niin upea aamupala, ettei se välttämättä edes kaipaa rinnalleen kavaljeereja. Paitsi tietenkin sinut, silmät sirrissä, tukka pörrössä ja suu toukokuisen aamun hymyyn suutelemana. 

♥ Virpi

pst, katso aikaisemmin postaamani maidottoman jukurtin ohje täältä.

Share

Pages