Ladataan...

Usein sanotaan, että omaan kuntoon panostaminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin.

Uskotko tähän? Mihin sinä laitat resurssisi?

Ihmisillä tuntuu eroavan laajasti ajattelumalli siitä, mikä on täyttä elämää ja mihin omat resurssinsa suuntaa ja aikansa käyttää. Erot on hyvinkin suuret. Jossain piirissä panostetaan liikunnan määrään elämässä ja toisissa taas liikunnan laatuun, seuraavassa porukassa panostetaan merkkituotteisiin ja hyvään ulkokuoreen, kolmannessa haetaan elämyksiä erilaisista, vaarallisistakin tempauksista, yksi ryhmä matkustaa ja hakee reissuista henkistä pääomaa, seuraavat taas panostavat erilaisten tavaroiden hankintaan ja niistä kavereille kertomiseen. Osalle pääasia on, että saa liikkua vapaana luonnossa ja nauttia auringon valosta kasvoilla. Ryhmiä on monenlaisia ja niissä yhdistyvät nämä elementit hienosti ristiin ja rastiin. Mihin sinä näistä kuulut? Mitä tuo sisältöä sinun elämääsi ja mihin käytät aikasi?

Pyörin itse juristin ja liikunnanohjaajan töideni sekä tuttavakatraani johdosta useammanlaisessa sosiaalisessa piirissä. Yhdessä piirissä kuuntelin taannoin, kun miestuttavani kertoi, että hän ei voi matkustaa, koska siitä ei jää mitään ulkopuolisille näytettäväksi. Hän ei kokenut saavuttavansa matkustamisesta mitään, koska sitä ei voinut näyttää tavarana kavereille. Itse en osaa ajatella näin ja mieluiten vietänkin lomani reissussa ja etsin erilaisia paikkoja (kilometrejä!) ja fiilistelen. Jokainen matkalla nähty maisema ja koettu sattumus on minulle kuin laittaisi rahan pankkiin. Käytän mielummin aikani siihen kuin tavaroiden osteluun.

Osa taas nauttii arki-iltoina ja viikonloppuina ravintoloissa istuskelusta ja tunnelmasta. Ymmärrän tätä ryhmää ja joskus on tätä kiva tehdä, mutta iltaisin mielummin lähden treenaamaan ja nauttimaan luonnosta. Varsinkin hiljaa istuskelu ja tunnelman fiilistely ilman kummempaa tekemistä saa helposti haukotuksen nousemaan pintaan. Osalle meistä tällainen rauhallinen toisten kanssa oleminen tuo rauhaa ja sisältöä keskusteluineen elämään. Jokainen istuttu ilta on kuin rahan pankkiin laittamista.

Itse kuulun ehdottomasti liikkujien piiriin ja vietän aikani mieluusti hikisenä trikoissa. Mielestäni treenin jälkeen voi hikimärkänä hyvin pujahtaa kauppaan ilman, että tarvitsisi sen kummemmin miettiä. Satsaan aikaa ja rahaa liikkumiseen. Saan kovasta treenistä henkistä pääomaa, joka tuo kolikoita säästölippaaseeni antaen minulle tunteja lisää vuorokauteen. Satsaan fyysiseen vahvuuteen, koska se antaa minulle henkistä vahvuutta. Pitkät treenitauot tuovat elämääni epävarmuutta ja syövät henkistä voimaani. Nautin vahvuudesta ja tässä kategoriassa olen omimmillani. Pidän kauniista tavaroista ja erityisesti merkkituotteista, mutta ne eivät koskaan voita tunnetta pitkin selkää valuvasta hiestä. Liikunta tuo elämää sisältöä ja käytän mieluiten aikani siihen.

Toki esimerkiksi liikkujat jakautuvat kaikkiin näihin luokkiin. Liikkujista osa liikkuu pakosta, osa nauttii kevyestä down shiftaavasta liikkeestä, osa rakastaa rääkätä kätensä rakkuloille crossfit-salilla. Pakkoliikujille elämänsisältö muodostuu täysin eri seikoista, kuten istumisesta ravintolassa ja keskustelemassa ystävien kanssa, kuin liikkumisesta. Osalle liikunta on merkkivaatteiden käyttämistä. Liikunta on täytettä elämään - ehkä keino, jolla oman elämän muista rikkauksista voi nauttia enemmän.

Hienoa on, että aina jotenkin me löydämme ne ihmiset, joiden kanssa jaamme samat keinot kerätä henkistä pääomaa. On se sitten juoksutrikoiden vertailua, väittelyä tuopin ääressä, leivontareseptejä, tieteellisiä keskusteluja, nettikauppojen selaamista taikka mitä tahansa.

Tiedän, että osa ei todellakaan haluaisi elää minun valitsemallani tavalla. Olla aina hikisissä verkkareissa ja tukka likaisena lihakset hapolla. Se ei tunnut kaikista oikealta. Ei se aina tunnu itsestäkään. Joskus on hienoa pukeutua merkkivaatteisiin, laittaa laukku olalle ja istua jokilaivalla iltaa hiljaa hyvässä seurassa. Täytetään kuitenkin omat vuorokautemme tunnit juuri sillä, millä koemme elävämme rikasta elämää - ei sillä miten luulemme muiden haluavan meidän sitä elävän.

 

Mikä sinulle tuo sisältöä elämään? Mihin sinä käytät aikasi?

Seuraa: InstagramFacebookBloglovin

Ladataan...

Juhannus on kohta ohi. Osa saa toki jatkaa tästä suoraa lomailuun. Osalla meistä taas on edessä paluu arkeen - maanantain aamu on edessä ja työt kutsuvat. Miten selvitä tämän illaan tavarakaaoksesta sekä juhannuksen jälkeisestä alkuviikosta? Kotona eteinen on monella viikonlopun reissun jäljiltä täynnä erilaisia nyssäköitä ja pussukoita, jotka pitäisi purkaa, mutta inspiraatiota siihen ei vain löydy. Saati sitten siihen, että herätyskello vapaiden pitkien aamu-unien jälkeen pirahtaa taas päälle huomenna kuuden maissa.

Jotenkin tästä vaan taas on selvittävä ja selvitään, koska ollaan aina ennenkin selvitty!

Mitä jos nyt alkuun ottaisit iisisti ja antaisit ylimääräisen stressin purkamattomista kasseista ja laatikoista olla. Pura hiljalleen, mutta kuin juna. Rauhassa, mutta koko ajan etenevästi. Vie tavarat suoraan paikoilleen - älä vain siirrä niitä kassista ensimmäiselle vapaalle tasolle! Muuten edessä on taas niiden laittamminen huomenna tasoilta omille paikoilleen.

Priorisoi. Jos aika ei riitä kaikkeen, pura ja laita paikoilleen tavaroista se olennaisin osa. Huomenna ehdit laittaa loput! Heitä pesukoneeeseen asap ne vaatteet, joita eniten viikolla tarvitset.

Ennakoi. Laita jo illalla valmiiksi aamulla tarvittavat tavarat ja vaatteet. Maanantaiaamuun on mukavampi nousta, kun vaatteita, avaimia ja työpuhelinta ei tarvitse etsiä. Silloin ei eteisessä ehkä vastaan tulevat purkamattomat kassitkaan niin ota päähän. Laita vaatteet valmiiksi, vaikka kuinka olisit poikki. Aamufiilis on niin paljon parempi kun olet valmiina, eikä koko aamun aikataulu mene pommiin, kun avaimien etsiminen vie aikaa. Saatat myös saada pikkaisen pidemmät unet, kun tiedät arjen pakollisuuksien olevan valmiina.

Älä vaadi liikaa. Koita olla realisti sen kanssa miten paljon ehdit illan aikana tavaroita purkaa. Itseensä on tyytyväisempi, kun ylittää omat odotuksensa, saadessaan enemmän aikaiseksi kuin piti.

Delegoi. Katso, että kaikki kantavat kortensa kekoon. Purkaminen ei ole ainoastaan yhden tehtävä.

 

Keitä aamulla hyvää kahvia ja rauhoitu.

Tukka voi olla ponnarilla maanantaina töissä ilman sen kummempaa kampausta :)

Hyvää paluuta arkeen ja lomaa niille, jotka lomailemaan jäävät!

Seuraa: InstagramFacebookBloglovin

 

 

Ladataan...

Instagram on täyttynyt mielettömistä saariston auringonlaskujen kuvista. Tuntuu, että koko Suomi on paennut saaristoon kuvaamaan merta. Kuvat on joka juhannus kauniita ja pysähdyttäviä. Muutenkin kuvista tuntuu, että arjesta on kunnolla päästetty irti ja tunnelma on rento. Me olemme jääneet (täksikin) juhannukseksi kaupunkiin. Tai maallahan me asumme ;) mutta Turun keskustassa tuli eilenkin pyörittyä. Aamulla, kun vein Mikon ensin Lepotilaan joogahierontaan, olin aivan yllättynyt siitä kuinka paljon juhannustorilla oli Turussa porukkaa. Luulin olevani ainoita autolla keskustassa ajelevia. 

Eilinen meni itselläkin täysin chillatessa. Kävin Mikon jälkeen Annalla joogahieronnassa ja rento-olo oli kyllä sen jälkeen saapunut. Loput päivästä menikin köllöttäessä leffojen parissa sohvalla :) Tänään taas uudella tarmolla eteenpäin. 

City-juhannus on meistä pop! (Sanooko kukaan enää noin nykyään :) ) Ja tänäänkin annetaan tuulen kuljettaa meitä minne se saattuu. Treeniä, töitä ja loikoilua luvassa :) Eilisen hieronnan jälkeen yläkroppa on taas jotenkin paikallaan ja hengittäminen on helpompaa. Kiitos siitä kuuluu Annalle. 

Nyt lähden vaahdottamaan maitoa matcha cappucinoon, jonka reseptin bongasin Heidi on the go -blogin Heidiltä ja ihastuin heti. Käy tsekkaamassa ohje tästä.

Saariston kuva IG: @alhoska.

 

Seuraa: InstagramFacebookBloglovin

Ladataan...

Kevyet aamulenkit kesäisen järven rannassa.

Ihanuutta.

Saa rauhassa nauttia lämpenevästä päivästä, veden kimmellyksestä, lintujen laulusta ja edetä juuri sitä vauhtia, jota tossu sinä aamuna kuljettaa.

Täydellistä.

Nyt tämä rauha ja ihanuus on katkolla. Lähijärvemme rantaan on saapunut joutsen.

Joutsen vartioi järveä, kulkee aamulla poluilla ja sihisee, kun edes yrittää lähestyä rannan polkuja. En mene enää rantaan.

En ota turpaan joutsenelta. Ärsyttävää.

Järven vieressä on lintukosteikko ja siellä on joka kesä joutsenia, mutta ne ovat pysyneet kosteikolla omissa oloissaan. Tämä, Leonardoksi nimeämämme yksilö, on nyt saapunut kosteikolta järvelle ja postailee kuin järven herra konsanaan.

Mikko on aivan varma, että Leonardo elää kaksoiselämää ja sillä on järvellä perhe ja lintukosteikolla salarakas :) Näiden välillä se vaappuu ja kiinnijäämisriskinsä vuoksi se ei pidä muista liikkujista ja sihisee ja röyhentelee poluilla.

Leonardo saa minun puolestani pitää salaisuutensa ja palaan reitille vasta, kun se on poistunut. 

Ihanaa juhannusta kaikille!

Myös Leonardolle ja sen vaimolle (ja salarakkaalle!)

 

Seuraa: InstagramFacebookBloglovin

Ladataan...

Naisten voimaharjoittelu on yksi nykypäivän trendeistä. Tämä on trendi, jolle nostan peukkua. Voimaharjoittelusta on hyötyä muiden liikuntalajien oheisharjoitteluna, kehonkoostumuksen puolesta ja erityisesti arjessa jaksamisessa. Se on kuitenkin meidän tärkein osa-alue, jota varten treenata kannattaa.

Naisten kuntosaliharjoittelusta on kirjoitettu paljon ja naiset käyvätkin nykyään paljon erilaisia kursseja, joilla opitaan voimaharjoittelun liiketekniikat. Hyvä näin. Itsekin ohjaan ryhmiä, joissa harjoitellaan kuntosaliliikkeiden ja erityisesti tangolla ja kahvakuulilla tehtävien liikkeiden tekniikoita. Naiset oppivat liiketekniikat usein nopeasti ja tekniikkaharjoittelu etenee sen osalta ripeästi.

Hitaampaa on sen sijaan uskaltaminen. Uskaltaminen laittaa painoa tankoon enemmän tai tarttua isompaan kahvakuulaan.Uskaltamisen oppiminen vie usein aikaa enemmän.

Uskaltamattomuus näkyy usein siinä, että meitä naisia haittaa salilla MUTKU. Ohjauksissa huomaa mutkun tulevan useasti, kun vastusta lisätään. Tämä on erityisesti klassissa liikkeissä, kuten rinnallevedossa, maastavedossa ja tempauksesssa. Tankoon laitetaan lisää painoa (yleensä määrä, joka edelleen on liian kevyt! Parempi kuitenkin kuin aiempi vastus), tangosta tartutaan hyvällä otteella, alkuasento on täydellinen. Kun tanko nousee maasta ja on hyvällä matkalla ylöspäin, hiipii nostajan mieleen ajatus: Mut jos tää ei kuitenkaan nouse! Tulee siis MUTKU ja se pilaa liikkeen. Tanko palautuu maahan.

Tosiasia on, että välillä meidän tulee nostaa myös sellaista kuormaa tangossa, että se ei nouse. Vain näin tiedämme sen rajan, jolla voimme vielä treenata. Naisilla vain usein uskaltamattomuus määrittelee nostojen rajan, eikä vahvuus. Tällöin maksimivoima ei pääse koskaan kehittymään ja salitreenistä tulee jopa tylsää. Älä siis pelkää mutkua. Se vierailee meillä kaikilla välillä. Sen yli pitää vain päästä ja uskaltaa.

Ole vahva ja rohkea!

Lue postaus naisten vahvuudesta tästä.

Seuraa: InstagramFacebookBloglovin

 

Pages