Ladataan...
Kivistössä

Härkäpapuja! Liisa, miten on MAHDOLLISTA, että meillä ei kasva härkäpapuja!? Jotenkin näin kuului tekstiviesti, joka lähti puhelimestani Stokkan vihannesosastolta härkäpapulaarin vierestä. Kauhoin itselleni pussillisen kauniita palkoja pään pulputtaessa resepti-ideoita ja ensi kevään kylvösuunnitelmia. Siitä pussillisesta syntyi lauantainen lounas: nämä crostinit.

Härkäpapucrostinit 4:lle

Salaatti
1 kg härkäpavun palkoja
2 pientä avomaankurkkua tai 1 peruskurkku
1/2 ruukullista basilikaa
1/2 ruukullista minttua
3 rkl oliiviöljyä
1/2 sitruunan mehu
mustapippuria, hiven suolaa
voimakasta juustoa, esim. pecorinoa

Crostinit
8 viipaletta hyvää vaaleaa leipää
oliiviöljyä
1 valkosipulin kynsi

Esikäsittele härkäpavut: avaa palot ja riivi ne. Laita vettä kiehumaan ja varaa viereen kulhollinen jääkylmää vettä. Keitä papuja vedessä noin 3-4 minuuttia, kunnes papujen pinna paksun kalvo muuttuu maitomaisen läpikuultavaksi. Nosta pavut kylmään veteen jäähtymään. Purista papu kuoren sisältä kulhoon ja heitä kuoret pois.

Kuori kurkut, puolita ja kaavi siemenet pois. Leikkaa viipaleiksi ja laita papujen seuraksi. Suikaloi yrtit ja lisää kulhoon. Purista päälle sitruunan mehu ja valuta sekaan öljy. Mausta suolalla ja pippurilla. Laita hetkiseksi jääkaappiin maustumaan.

Lämmitä uuni 225 asteeseen. Sivele leipäpalat öljyllä ja hiero pintaa halkaistulla valkosipulin kynnellä. Nosta leipäviipaleet uuniin ja anna paahtua rapeaksi. Nosta lautaselle.

Nosta salaatti kaapista ja kaada tarjoiluastiaan. Vuole päälle juustolastuja. Nosta ruokailijoiden lautasille crostini ja nostele salaattia kastikkeineen runsaasti päälle. Laita juustoa myös tarjolle, jotta jokainen saa halutessaan lisätä sitä annokseensa.

ps. Kuivatut härkäpavut käyvät myös. Muista liottaa ne huolella ja noudattaa keitto-ohjeita!

Näillä ajatuksilla: rentoa viikonloppua itse kullekin!

Share

Ladataan...
Kivistössä

Ostin taannoin alennusmyynnistä heräteostoksena Donna Hayn Seasons-kirjan, joka listaa herkullisia reseptejä vuodenaikojen  mukaan. Australian leveysasteilla on tietysti erilaiset sesongit kaupasta mukaan tosta noin vaan napsittavilla raaka-aineilla, mutta se ei käyttömukavuutta häiritse: kirja pursuilee inspiraatiota, mielenkiintoisia reseptejä ja kauniita kuvia. Tämä kirsikkatomaateista tehty torttu oli yksinkertaisuudessaan aivan uskomaton ja hupeni lautaselta ennen kuin ehti koalaa sanoa.

Kirsikkatomaatti-tarte tatin

20 g voita
2 tl ruokosokeria
1 rkl valkoviinietikkaa
400-500 g kirsikkatomaatteja
1 iso esikaulittu voitaikinalevy
kourallinen basilikanlehtiä

Sulata voitaikina, halkaise tomaatit, lämmitä uuni 220 asteeseen ja ota esiin kahvaa myöten valurautainen pannu. Kauli voitaikinaa tarvittaessa vähän ohuemmaksi ja leikkaa siitä hiukan pannua suurempi ympyrä.

Sulata pannulla voi ja lisää sokeri ja valkoviinietikka. Sekoittele, kunnes sokeri on sulanut ja seos hieman karamellisoitunut, noin 3 minuuttia. Ota pois liedeltä. Sekoittele edelleen hetkisen ja varo, ettei seos tässä vaiheessa pala: valurauta varastoi tehokkaasti kuumuutta, joten palaminen on vaarana, vaikka pannu ei enää lämmöllä olisikaan. Onneksi Kivistön kaapissa on aina hyvä varasto voita..

Nostele tomaatinpuolikkaat leikattu puoli alaspäin pannulle ja nosta voitaikinapyörylä päälle. Paista n.15 minuuttia, kunnes taikina on saanut hyvin väriä. Anna levätä viitisen minuuttia. Varmista veitsellä, että taikina irtoaa reunoistaan ja kumoa komeus vadille. Revi päälle runsaasti basilikaa. Nautiskele raikkaan valkoviinin kanssa lounaaksi tai iltaherkuksi.

Ps. laittaisitko Tarte tatiniisi kuitenkin mieluummin jotain muuta? Käypäs katsomassa Chez Jasun kaunis sipuliversio tai Liemessä-Jennin punajuuriherkku. Molemmat niin herkullisen näköisiä, että aloin jo suunnitella lokakuisiin rapujuhliin suolaista torttuvalikoimaa.

Ja vielä: altistu Kivistön Facebook-sivuilla ekstramateriaalille. Kännykän kamera napsahtelee tasaiseen tahtiin tiluksilla ja miniuutiset päätyvät naamakirjakamujen ihmeteltäväksi.

Share

Ladataan...
Kivistössä

Neiti Madeleine lähti matkalle kohti Suomea vuonna 2010. Matka Ranskasta Suomeen oli pitkä mutta ei kovin kivinen.



Ensin saapui silikoninen muotti. Se hautautui hyväksi toviksi kaupunkikeittiön laatikkoon. Seuraavana vuonna saapui pussillinen valmista suklaalla höystettyä Madeleine-ainesta. En vielä tästäkään vihjeestä ottanut onkeeni.



Tämä pussukka sijoitettiin Kivistön kuiva-ainekaapin keskimmäisen hyllyn perukoille lupauksena tarjoilla näitä pieniä herkkuja ensimmäisenä aurinkoisena kevätpäivänä kuohuvan kera.



Meni kevät, kesä, syksy, talvi ja taas yksi kevät. Muotti pysyi kaupunkikeittiön laatikossa ja pussukka Kivistön kaapissa. Kunnes eräänä kesäisenä viikonloppuna silikonimuotti matkusti autossa Kivistöön. Ja kas, suloiset Madeleinet olivat vihdoin perillä. Pulleroisina ja tomusokerilla kuorruttettuina heidät maiskuteltiin iltapäivän auringossa kuohuviinin kera. Sen pituinen se.


Share

Pages