Ikkunanpesuspektaakkeli (esinäytös)

Jotenkin tämä kevät on tuntunut erilaiselta kuin edelliset. Jotenkin... hämyisemmältä. Aivan kuin aurinko olisi himmentynyt muutaman satatuhatta wattia. Tai ihan kuin sarveiskalvoni olisivat kotirouvaistumisen myötä pikkuhiljaa pölyyntyneet, niin että valo ei aivan näytä tavoittavan huoneistomme pimeimpiä nurkkia. Vai olisiko syynä sittenkin se, että lapsuuden kultaiset kesät vain tuntuivat kaikin puolin kirkkaammilta?

Pohdin tätä dilemmaa päivällispöydässä ääneen puolisolleni, kaihoten nuoruutemme keväitä, jolloin valo aivan kuin häikäisten lakaisi lemmenpesämme lattioita nukkuessamme tyytyväisinä auringonläiskällä (siinä kohdassa mattoa, missä nyt kohoaa varjoisa dublolegovuoristo). Puoliso kuunteli vaieten ja jauhoi omin käsin valmistamaani päivällistä (voideltua ruispalaa). Lopulta hän loi intensiivisen ja erittäin merkitsevän katseen... siivouskaappiin. "Niin", hän sanoi hitaasti, "yleensähän se olen ollut minä, joka pesee keväisin ikkunat".

Hm. Voisiko tosiaan olla, että tänä keväänä ilmennyt hämyisä tunnelma asunnossamme johtuukin vain siitä, että puoliso on laiminlyönyt vuotuiset ikkunanpesuvelvollisuutensa? Ei kun hetkinen... siis kukas täällä nykyisin vetelehtiikään kotona dublolegovuoristoa kasvatellen ja luistelee kodinhoitovelvollisuuksistaan? Sehän taitaa olla - meikäläinen!!

Loin varovaisen katseen kohti siivouskaappia. Olemme siivouskaapin kanssa tulleet jo jonkin verran tutuiksi tässä kevättalven aikana. Kaksi kertaa olen kaivanut sieltä pölynimurin (olin tyytyväisen yllättynyt siitä, kuinka siistinä asuntomme on pysynyt tällä imurointirytmillä, kunnes minulle selvisi tässä hiljakkoin, että puoliso imuroi salaa poissaollessani). Lisäksi etsin sieltä kerran "Tolua" (se on eräänlaista siivoussaippuaa), mutta en löytänyt, joten pyyhin sen sijaan vessan pinnat tuttuun tapaan vain kostutetulla vessapaperilla. Nyt olisi kuitenkin tosi kyseessä.

Päivällisen jälkeen hiivin varovaisen epäluuloisesti siivouskaapille. Jostain syystä sieltä tuntuu aina kaatuvan, putoavan tai varisevan päälleni jotakin epämääräistä harjanvartta sun muuta sinne muuton yhteydessä sullottua siivousvempelettä sillä sekunnilla, kun raotan ovea. Ihan niinkuin ne eivät malttaisi odottaa pääsevänsä olemaan kerrankin hyödyksi. Tällä kertaa kaapin avaaminen sujui kuitenkin kommelluksitta, ja löysin hyllyjen uumenista suihkepullon, jonka kyljessä seisoi PIRKKA IKKUNANPESUNESTE.

Tässä kohdassa mainitsen kaikille blogia lukeville Pirkan edustajille, että jos haluatte sponsoroida blogiani, niin kehun erittäin mielelläni PIRKKA IKKUNANPESUNESTEEN helppoutta ja tehokkuutta! Sopiva sponsorilahja voisi olla esimerkiksi se, että lähetätte edustajanne meille pesemään ikkunat.

Ja nyt onkin sopiva aika lopettaa tältä päivältä ja jäädä odottamaan mahdollisia sponsorointiyhteydenottoja. Iltalukemiseksi aion lukea käyttöohjeen uuden tuttavuuteni PIRKKA IKKUNANPESUNESTEEN kyljestä ja antaa sen painua tajuntaani yöunen aikana. Näin alitajunnan kautta valmistautumalla ikkunanpesutapahtuman pitäisi sitten määräpäivän tullen sujua kitkatta, kuin selkäytimestä. Ajattelin ehkä tehdä myös joitakin hengitysharjoituksia sekä mahdollisesti printata mukaan monisteen, jossa esitellään vaihtoehtoisia ikkunanpesuasentoja. Kuka tietää, ehkä myös jumppapallosta voisi olla hyötyä. Varsinaiseen ikkunanpesuun pääsemme sitten ehkä ensi viikolla.

Jäätte varmasti jännityksellä odottamaan mitä tuleman pitää, mutta koettakaa kestää.

Share

Kommentit

Sillypäänts

Ikkunanpesu se vasta onkin mutkikasta puuhaa. Tästä syystä sen hoitaa meillä minun äitini, aseenaan fairy, kumilasta ja säämiskä. Kun varovaisesti viimeksi ehdotin pirkka ikkunanpesunestettä, äitini tuhahti ja vastasi, että tuo kelpaa korkeintaan peilien kiillottamiseen :D

minttumari

Hei kiitti vinkistä, voisinkin ensin harjoitella vessan peilillä! Tai toisaalta voisin päinvastoin laajentaa vessansiivousmetodeitani myös ikkunoihin ja pyyhkiä ne vain kosttutetulla vessapaperilla.

Amma
Why you little!!

Huokailin tänään ihan samaa, että ikkunasavotta olisi edessä. Viime kesänä se meni viimeisillään raskaana ollessa synnyjosaatana-raivolla, kunnes sademyrsky harmautti ikkunat noin viikkoa myöhemmin. En tiedä mistä sen ikkunanpesuraivon ja ajan toteutukselle kehittää 8,5kk:n ikäisen, satasen ennätystä konttaamalla tavoittelevan, kaiken suuhunsa laittavan ja joka paikkaan kiipeävän apinanpoikasen kanssa.

Kotipiru

Kokeile tehdä vaiheissa, mä pesin ikkunat sisältä varmaan kuukausi sitten. Ulkopuoli odottaa tuota... no ensi kevättä? Mulla oli joku hirveen hauska purkki, joka suihkutti sen ikkunanpesuaineen (kai se oli ikkunanpesuainetta, no ihan sama, purkki oli kiva) sellasena sumuna ikkunaan, kun sitä purkkia puristi, sen jälkeen se piti vaan kuivata jollain pyyhkeellä. Tai ois pitäny, mä vetelin sen pois kumilastalla ja luin ohjeen sen jälkeen. Pääasiahan tosin lienee se, että ikkunasta näkyy jälleen läpi. Ainakin paremmin kuin ennen pesua. Voimia koitokseen!

--- (Ei varmistettu)

Repesin intertekstuaalisuudelle.

Vierailija (Ei varmistettu)

:D

Kommentoi