Ainakin 13 syytä lukea Märta Tikkasen Kaksi

Ladataan...

 

 

Kahdesta saman katon alla kirjoittavasta on sanottavaa suunnattoman paljon. Se vain ei ole erityisen hauskaa.

 

Kirja on hieno, hyvä ja tärkeä, yksi rakkaimmista ja pohdituttavimmista. Olen lukenut sen nyt kahdesti, mutten ole kirjoittanut sitä kertaakaan. En osaa, lukukokemus on liian suuri. Kuitenkin juuri sellaisista lukukokemuksista pitää kirjoittaa. Siksi päätin listata, miksi kaikkien kannattaisi lukea Märta Tikkasen omaelämäkerrallinen Kaksi - kohtauksia eräästä taiteilija-avioliitosta.

 

Muun muassa tämän takia:

 

Se kertoo kirjoittamisesta ja  kirjoittamisen pakosta: 

JOLLEN olisi alkanut kirjoittaa, hän ja minä ja rakkaus olisimme eläneet onnellisina kuolemaan asti.

 

***

Se kertoo äitiydestä:

Osa minusta kuunteli yhä eikä tajunnut juonta, elämä jossa minun ainoa nimeni oli Mamma ja ainoa tehtäväni oli tyydyttää muiden tarpeita oli kovertanut identiteettiäni tavalla jota en voinut uskoa mahdolliseksi jollen olisi itse kokenut sitä.

 

Ja suurperheen ja uusperheen elämästä:

Meidän arkemme oli kovin työlästä, lisäriesoina taloudelliset ongelmat kasvan lapsikatraan kanssa ja kaski huollettavaa perhettä.

 

Siitä, kun perheessä on erityislapsi:

Vaikeimpia asioita Henrikin ja minun välillä oli kautta aikojen ollut Henrikin vastahakoisuus myöntää, että hänen tyttärellään on jokin heikkous ja että tämä heikkous vaikuttaa tytön mahdollisuuksiin ja vaatii toimenpiteitä. 

 

Mutta miten tärkeä hänkin on:

Henrikin ilo ja ylpeys lapsistaan, halu tuottaa heille onnea antamalla heille lahjoja joista je eivät osanneet uneksiakaan oli hänelle vastustamaton. Sofian hevosinto oli aitoa ja yhtäkkiä hän oli 11-vuotiaana puolikkaan hevosen omistaja - - 

 

***

Se luo ajankuvaa:

Nykyajan nuorilla feministeillä ei ole aavistustakaan, millaiselta näytti arkipäivä tuon ajan älyllisesti kunnianhimoisista pikkulasten äideistä, jotka olivat valinneet ammattiin ja uraan tähtäävän kumppanin.

 

***

Se kertoo siitä, millaista on, kun puoliso juo:

Pitkään uskoin myös että ylen monet merkilliset vaikeudet ilmaantuivat tielleni sattumalta. Että ryyppyputki alkoi juuri kun minun piti saada jokin tutkielma valmiiksi ja puhtaaksikirjoitetuksi.

 

Miltä lapsista tuntuu, kun isä juo:

Yhden ainoan viikon aikana talvella 1979 tuli jokainen lapsi vuorollaan ilmoittamaan kukin tavallaan saman asian: He eivät aio katsella miten Henrik juo itsensä hengiltä. He eivät kestä. Jotain on tehtävä.

 

***

Ja kun puoliso sairastuu vakavasti:

- Aha te olette kotona, toivottavasti teillä on ollut hyvä päivä. Minä sain juuri tietää että minulla on leukemia ja kymmenen päivää elinaikaa.

 

***

Suhteesta, jossa on vaikeaa mutta intohimo säilyy:

Ja siinä hän seisoi ovella ja nauroi ja täytti kaiken. Vedimme henkeä, lähestyimme toisiamme varoen, äkkiä ujoina. Meille oli liian suurta, liian ylenpalttista saada hipaista toisiamme sormenpäillä, seurata kasvojen viivoja, ihon kosketus ihoon oli melkein enemmän kuin jaksoimme sietää.

 

***

 

Se kertoo siitä, kun puoliso on samalla alalla. Se on yhtäältä tällaista:

- Kai sinä tajuat mitä teet, sanoi yksi läheisimmistä ystävistäni, kun kerroin että olin kirjoittanut kirjan joka oli hyväksytty julkaistavaksi. - Henrik ei taatusti tule sietämään sitä että sinä putkahdat esiin reviirillä joita hän pitää ominaan. Jos haluat jatkaa suhdettasi häneen et saa ryhtyä kilpailemaan hänen kanssaan.

 

Ja toisaalta tällaista:

Ajatus että olisimme kaksi kirjoittavaa ihmistä saman katon alla oli vienyt meidät yhteen, se oli tärkeintä siinä mitä me toisillemme olimme, niin minä asian näin. Juuri siksihän hän ja minä olimme yhtä, huomauttelijat eivät vain ymmärtäneet sitä.

 

Ja lopulta:

Hän lopettaa kirjoittamisen. Hänellä ei ole enää mitään sanottavaa. Kaikki on sanottu.

 

Vaikka on ollut vaikeaa, on ollut myös ainutlaatuista. Kirja kertoo myös määrätietoisuudesta ja siitä, miksi kannattaa olla itselleen uskollinen. Se on myös valoisa, kaunis, humoristinen, elämää ymmärtävä. Ja erittäin hyvin kirjoitettu. Lisäksi teos toimii hakuteoksena Tikkasten tuotantoon: aion tästä lähin aina Tikkasia lukiessani katsoa, miten kirja on syntynyt ja millainen sen vastaanotto oli.

 

Luin Kaksi-teosta osana Märta Tikkanen -viikonloppua, mutten saanut silloin sitä valmiiksi. Toisaalta luulen, että tämä kirja on selkeydessäänkin niin monimuotoinen, ettei se tule ehkä millään lukemisella valmiiksi.

Hyvä kirja.

 

Lisää tietoa kirjasta mm. Liisan monipuolisessa blogiarviossa.

 

Märta Tikkanen: Kaksi - kohtauksia eräästä taiteilija-avioliitosta. (Två - Scener ur ett konstnärsäktenskap, julk. Söderström). Tammi, 2004. Suom. Liisa Ryömä

Share

Kommentit

Anna Elina (Ei varmistettu)

Vaikuttaa todella kiinnostavalta ja upealta kirjalta. Kiitos esittelystä! Monia tärkeitä ja mielenkiintoisia teemoja ja kun niin kovasti ihastuin Tikkasen Yksityisalueeseen, niin uskon pitäväni tästäkin. Taidan lainata kirjan tänään kirjastokäynnillä, jos vain kirja on saatavilla.

Helmi K
sivulauseita

Ihana juttu.

Varsinkin kun tämä on mulle kovin tärkeä kirja, ja Märta Tikkanen niin hurmaava, viisas ja kaunis, kaikin tavoin. Että voisi vanhana olla samanlainen, ja aina, kun yhdistyy vahvuus ja rauha.

Samalla Henrik Tikkasen tiekirjat ovat huikean hienoja, ja arvostan kirjailijana suuresti. Luin kirjat aikoinaan perkkäin, ensin kaikki Henrikin ja sitten tämän Kaksi, kokonaisuus, ja kokemus, oli ja on ihan poikkeuksellinen.

Jemina
No Sex and the City

Tämä on ihana kirja. Ja Märta Tikkasessa tosiaan jotain ihan ainutlaatuista - minäkin olen Helmin tavoin monesti ajatellut, että ollapa sitten joskus tuollainen kuin hän!

Jenni S.

Kiitos kommenteista!

Anna Elina, kirja ON kiinnostava ja upea ja kaikkea. Luulen, että pidät! Toivottavasti löydät kirjan.

Helmi K ja Jemina, samat sanat kirjan ja Märtan ihanuudesta ja siitä, millainen ihminen haluaisi olla, tai millaiseksi tulla. Mulla on ollut ihana päivä: ensin palasin vielä kerran Kaksi-kirjaan tänä aamuna ja kirjoitin tämän jutun, sitten olimme retkellä Pellingissä (melkein) Tove Janssonin, toisen idolini, maisemissa. :)

Sanon vaan että pitänee lukea. Hieno teksti.

Vierailija (Ei varmistettu)

Tämä lukulistalle ehdottomasti. Luin juuri Henrik Tikkasen osoitetrilogian, ja odotan malttamattomana rakkaustarinan toisen osapuolen näkemyksiä ja tietysti muutenkin hienoa kirjaa. Yksityisalue on juuri meneillään, Kaksi täytyy kaivaa jostain seuraavaksi.

Jenni S.

Linnea, kiitos! Ja lue - uskon, että sinäkin pidät!

Vierailija, niin ihanaa kuulla, miten monet ovat tänä kesänä innostuneet jommastakummasta Tikkasesta tai peräti molemmista. Luulen, että minunkin pitää pitää Henrik-viikonloppu jossain vaiheessa. Osoitekirjat sekä hieno Minun saaristoni -piirroskirja sekä kuvitettu piirtäjäelämäkerta löytyvät hyllystä. :)

Salla

Vakuuttavat perustelut! Pitäisi kai siksikin tutustua, kun itähelsinkiläiselle Tikkaset taitavat olla "lähikirjallisuutta". Hehän taisivat jossain vaiheessa asua Kulosaari-Herttoniemi -akselilla.

Jenni S.

Salla, joo, paitsi että espoolaisena minulle on jäänyt paremmin mieleen, että Tikkaset muuttivat Haukilahteen rivitaloon, siellä liikutaan tässäkin kirjassa. Marja-Liisa Vartio -elämäkerrassa Kuin linnun kirkaisu oli kiinnostavaa ajankuvaa Herttoniemestä!

Arja (Ei varmistettu)

Henrik ainakin oli kotoisin Kulosaaresta, jossa ainoastaan asui oikeita ihmisiä, sen ajan piirien mielestä. Tikkasten tapaamista ja seurustelun alkua pidemmälle heidän tarinassaan en ole vielä ehtinyt mutta etenen (olin muuten tuo aiempi vierailija, en vaan huomannut vaihtaa nimeä).

Maria/Sinisen linnan kirjasto (Ei varmistettu) http://sininenlinna.blogspot.fi

Kiteytit todella hyvin, miksi tämä kirja on niin ihana ja tärkeä! (Googlailen juuri omaa tekstiäni tästä blogiajan kirjojen top kymppiin).

Kommentoi

Ladataan...