Ihanin kirja? Luottolukemista?

Ladataan...

Kurkku on karhea, nenä tukossa, olo kuuma: kertaalleen häädetty flunssa palasi. Vaan on siitä jotain iloakin, keksin kysymyksen, johon kernaasti haluaisin vastauksia:

Mikä on ihanin kirja?

Eli mitä mitä luet sairaana, väsyneenä tai kun elämä potkii päähän? Mikä on kirja, jonka kanssa kurjakin olo paranee? Tai onko niin ihanaa kirjaa, että se on hyvää lukemista aina, olosuhteista huolimatta?

Minun luottokirjani on Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintytär. Olen lukenut sen monta kertaa ja ollut lukiessani aina yhtä ihastunut. Voisin tarttua siihen milloin tahansa uudelleen ihan lukemisen ilosta tai myös siksi, että Matiaksenmetsässä mielikuvitusseikkaillessani en juuri huomioi ulkomaailmaa: kirja sopii lohduttajaksi ja rentouttajaksi. Hienoudestaan ja viisaudestaan huolimatta Ronja on myös hyvin helppoa luettavaa, sopisi vaikka sairaspetiinkin.

Monta, monta muutakin kirjaa lapsuudenaarteista uutuusteoksiin tuli mieleen, mutta valitsin Ronjan. Entä sinä? Kerro ihana luottokirjasi, valintaa ei ole pakko perustella!

Myönnän, että kurjan olon lisäksi kysymys syntyi eilisen kirjalistakirjan innostamana. Toivottavasti moni vastaa tähän kyselyyn, niin saadaan kokoon ihanien kirjojen lista.:)

Share

Kommentit

Lukutoukka (Ei varmistettu)

Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira on minun luottokirjani. Hauska mutta paikoitellen myös haikea, syvällinenkin.

Pyysin sen viime jouluna lahjaksi myös äänikirjana, koska jos on todella sairas ei jaksa edes lukea ja silloin on lohdullista kuunnella Antti Virmavarran loistavaa luentaa. Läpikotaisin tutun kirjan kuuntelemisessa on myös se hyvä puoli, että jos sattuu torkahtamaan kesken kaiken se ei haittaa juonen seuraamista lainkaan.

hdcanis (Ei varmistettu)

Pari luottokirjaa joiden pariin tulee palattua jätetään tässä mainitsematta koska niiden hallitseva piirre on niiden ei-ihanuus, ennemminkin kirjallisia vastineita Curelle yms (no okei, on teiniangstikin pieninä annoksina aika kivaa)

Mutta sitten niitä ihanimpia nostan kaksi. Agatha Christien Ruskeapukuinen mies on niitä Christien hilpeitä 20-luvun seikkailuromaaneja joissa realismi ei niin vauhtia haittaa, vähän samaa kuin kirjailijan Tommy & Tuppence -kirjoissa mutta vielä pitemmälle vietynä ja runsaalla huumorilla ja kolonialistisella eksotiikalla höystettynä.
Ja toisena sitten näpsä pikku esseekirja, Junichiro Tanizakin Varjojen ylistys, aiheena japanilainen estetiikka ja sistustus. Viimeistään siinä kun kuvaillaan täydellistä ulkovessakokemusta niin on pakko hymyillä...

Ja jotta saisit hieman lisäpiristystä, tämän sivuston juttu liittyykin pariin aikaisempaan aiheeseesi:
http://www.mahorkka.com/shokeeraa-kanssamatkustajiasi-kirjojen-valekansi...

hdcanis (Ei varmistettu)

hmm, tuo linkki ei nyt oikein tullut, loppuosa on siis
shokeeraa-kanssamatkustajiasi-kirjojen-valekansilla/

Helmi K
sivulauseita

Anna omassa kodissaan. Tai koko Montgomeryn Anna-sarja, mutta tämä on mun suosikki. Luen sitä aina kun olen kipeä.

Vierailija (Ei varmistettu)

Huh hah hei ja rommia pullo. Dianan saari.

jukka s.

Vera Vala Vierailijana (Ei varmistettu)

Minulla on useampiakin luottokirjoja. Niihin kuuluu todella monia Astrid Lindgrenin kirjoista, myös Ronja Ryövärintytär. Samoin lähes koko Jukka Parkkisen tuotanto on sellaista, että tiedän piristyväni ja maailman putoavan jälleen oikeille raiteille hänen kirjansa lukemisen jälkeen. Hilja Valtosen Neiti Talonmieheen tartun myös herkästi, jos kaipaan lohtuluettavaa <3

kultahillokala

Mä luen onnettomina päivinä ns. elämäntaito-oppaita (esim. Joseph Murphyn Alitajuntasi voima, Patricia Tudor-Sandahlin Tuhat syytä kiittää-kirjaa, Anthony de Mellon Havahtumista) ja joskus Raamattuakin (vaikka en oo uskovainen, en ihan tiedä, miksi) ..Tuulen viemää on romaaneista suosikki ja saa ajatukset pois omista ongelmista:)

Margit/Tarukirja (Ei varmistettu)

Minun luottokirjani on Annemarie Selinkon Désirée (ja Tuulen Viemää, mutta siinä on paljon enemmän sivuja, joten siihen ei aina voi tarttua, vaikka haluaisikin).

Luru / Lurun luvut (Ei varmistettu)

L M. Montgomeryn Sininen linna!

Jenni S.

Kiitos vastauksista! Hauska kuulla, miten osin samanlaisia ja osin ihan erilaisia valintoja eri lukijoilla on. Minusta tämä kysymys on vielä mahdollinen vastata, mutta jos pitäisi rajata autiosaarikirjat, niin luulen, että pitäisi päästä aika isolle saarelle, että kaikki pakko saada mukaan -kirjani mahtuisivat sinne. 

Olen lojunut koko viikonlopun mutta en ole lukenut Ronjaa.:) Minäkin mietin muuten mm. Montgomeryn kirjoja luotto-lohtu-ihanuuskirjoina; joskus olen lukenut hankalassa tilanteessa Ruohometsän kansan, sekin sopi hyvin lohduttamaan ja ilahduttamaan, viemään ajatukset pois omasta kurjuudesta.

Mieleen tuli heti kaksi sellaista kirjaa, joita olen lukenut uudelleen ja uudelleen, masentuneena, väsyneenä, onnellisena, elämänviisauksia etsiessäni ja halutessani hemmotella itseäni. Muitakin ihania kirjoja on, mutta vastaan nämä miettimättä mieleen tulleet.

Montgomeryn Runotyttö maineen polulla on suosikkini Runotyttö-kirjoista. Siinä on ihanaa nuoruuden hehkua, toiveikkuutta,  paljon montgomeryläistä tunnelmointia luonnon ja vuodenaikojen parissa ja myös paljon ilkikurista huumoria. Koko kirja hohtaa sinisen, hopean ja purppuran väreissä.

E. M. Forsterin Taloa jalavan varjossa luen usein silloin, kun mieli on jonkinlaisessa myllerrystilassa. Vaikka kirjassa on aika surullisia ihmiskohtaloita, se on minusta pohjimmiltaan lohduttava ja rauhoittava, ja kertoo minulle että kaikki kyllä järjestyy kunhan pysyy rehellisenä itselleen.

Vierailija (Ei varmistettu)

Ruohometsän kansaan palaan usein, samoin Nevil Shuten kirjoihin. Myös
Maeve Binchyn kirjat, esimerkiksi The Glass Lake (suom. Lasijärvi) lohduttaa sillä, että kaiken melodraaman ja vaikeuksien jälkeen asiat järjestyvät.

Shoegal (Ei varmistettu)

Minullakin tällaisia lohtukirjoja ovat eniten Montgomeryn Anna-sarjan Annan unelmavuodet ja Anna omassa kodissaan.

Luottokirja on vaikea nimetä, mutta luottokirjailijaa ei ;) Stephen Kingin tuotantoon tulee tartuttua mm. satunnaisten lukujumien iskiessä ja muutenkin.

Jenni S.

Hahaa, King tuo taas vähän eri linjaa tälle listalle! Vaan ovatko hänen teoksensa ihania? No, lukukokemus voi olla, vaikkei kirja olisikaan.

Aloitin eilen erään 1990-luvun bestsellerin, joka on usein ihanaksikin mainittu. Palailen ihanuusteemaan siis pian,

Ja vielä: Liisa aiheutti kommentillaan välittömän halun lukea Talo Jalavan varjossa. Kauniisti kuvailtu kirjaa!

Kirjakaupantäti

Mun luottokirja taitaa olla 12. ooo syytä olla onnellinen. Olen saanut sen työkavereiltani vuonna 1994 kun työsuhteeni päättyi kirjastossa ja odotin esikoistani. Vuosien varrella olen alleviivannut kirjasta eri asioita jotka sillä hetkellä tuntuvat elämässäni tärkeiltä ja onnea tuottavilta . Kirjassahan on siis vain listattu asioita mikä on onnellista. :) Tämän kirjan pariin palaan kun on tunne ettei mikään muu saa minua ymmärtämään että elämä on ihana asia kaikesta vastoinkäymisestä huolimatta.  Ja kun on tunne etten jaksa mitään eikä mikään tunnu miltään.  Jo noiden allaolevien asioiden ajattelu saa mielialani pikkuisen kohenemaan.

-kaislojen reunustamat lahdelmat

-kuunnousu (itse olen lisännyt sanat meri, rannikko)

-järvi johon viimeiset auringonsäteet osuvat mäntyjen latvuston läpi (itse olen lisännyt sanan Kalajärvi)

-vauvan ensimmäinen hammas

-teepannut

 

Jenni S.

Kirjakaupantäti, tuossapa tosiaan syitä olla onnellinen. :) Sitten kun krijalla on vielä tuollainen tarina, niin siitä tulee vielä tärkeämpi. Tuollaista kirjaa olisi varmasti myös hauskaa olla tekemässä!

King osuu ennemmin tuohon kohtaan "luottolukemista" kuin "ihanin kirja" ;D Ihanin voisi olla esimerkiksi joku Tove Janssonin muumikirja, kuten Muumilaakson marraskuu ja Taikatalvi, tai H.E. Batesin ihanan kepeä ja lämmin Oi ihana toukokuu <3

Kommentoi

Ladataan...