James Herriot: Jouluaamun kissanpentu - ja muut rakkaat joulutarinat

Ladataan...

 

Niin kauan kuin muistan, olen rakastanut James Herriotin ihanan englantilaisia, ihanan elämänläheisiä ja ainakin lapsena myös ihanan jännittäviä tarinoita eläinlääkärin elämästä - aikuisena niistä on tullut minusta ihanan itkettäviä, voi eläinpoloja... Onneni oli siis suuri, kun jokunen vuosi sitten sain kissakaunokirjallisuuskokoelmaani Otavan v. 1987 julkaiseman kuvakirjan Jouluaamun kissanpentu.

Kissanpennussa Herriot kertoo eräänlaisesta joulun ihmeestä. Koditon mutta säännöllisesti eräästä talosta ruokaa ja ystävällistä kohtelua saava kissaemo saapuu viime voimillaan tuohon turvapaikkaansa. Mukanaan sillä on pentu, on jouluaamu. Emoparka heittää henkensä, mutta kuvasta näette, millainen kuningas sen pennusta kasvaa seuraavaan jouluun mennessä - perheen laiskahkojen koirien hämmennykseksi.

Toivotan kaikille koskettavia, kauniita joulunihmeitä ja paljon hyviä kirjalahjoja. Jos muuten minulle kommentoidaan tänään, että et sitten keksinyt lahjaksi mitään muuta kuin kirjoja, aion vedota eilisen Hesarin pieneen uutiseen: Suomalaisen työn liiton joulututkimuksessa on selvinnyt, että lahjaksi annetaan ja halutaan mieluiten kirjoja. En ymmärrä, miksi tuo itsestäänselvyys on pitänyt tutkia, mutta hyvä, että nyt tilastotkin ovat meidän, jotka haluamme kirjoja itsellemme ja kaikille maailman ihmisille, puolella.

Jouluaamun kissanpennun lisäksi pidän suuresti Dickenin Saiturin joulusta, Mauri Kunnaksen tontuista sekä Suuresta Tonttukirjasta. Joskus haluaisin viettää joulua kuin Ronja, ryövärintytär isänsä Matiaksen linnassa: kaukaisessa piilopirtissä ensin pihalla lumessa peseytyen, sitten antaumuksella syöden ja juoden, kenties vähän ryövärijoukon tapaan tanssien ja iloitenkin.

Tunnelmallista joulua kaikille! :) Mikä on sinun rakkain joulutarinasi tai -kirjasi?

 

Share

Kommentit

Vera Vala kirjautumattomana (Ei varmistettu) http://veravala.blogspot.com

Oi, James Herriot oli myös omia suosikkejani pienenä <3 Jouluna kaikkein rakkaimmat tarinat löydän Astrid Lindgrenin Lapsen joulusta, sitä olen lukenut jouluisin ihan 80-luvulta saakka <3

Hyvää joulua sinulle!

Jenni S.

Vera, kiitos paljon kommentista ja hyvää joulun jatkoa sinulle! :) Ihanaa, että sinulla on tuollainen jouluperinne. <3 Minä olen viime vuosina lukenut loppuvuodesta jotain jouluista, mutta olisi jotenkin hauskempaa, jos lukisi aina saman kertomuksen.

Vierailija (Ei varmistettu)

Eemelin joulu on aina yhtä ihana, eli se kertomus jossa vaivaistalon asukkaat saavat jouluaterian ja Komentoora joutuu sudenkuoppaan. Astrid Lindgren on sosiaalisen omantunnon ääni hyvällä tavalla, ja hänen joulukuvauksensa ovat viehättäviä!
Hyvää joulua!

Jenni S.

Vierailija, en ole lukenut Eemeliä aikuisena mutta muita Lindgrenejä kyllä ja juuri se yhteiskunnan, aikojen ja tapojen kuvaaminen sekä etenkin tuo "sosiaalinen omatunto" on tehnyt vaikutuksen. Miten viisasti ja rakkaudella voi kertoa tärkeitä asioita ilman että se kuulostaa opettamiselta tai tuputtamiselta!

Kommentoi

Ladataan...