Jeffrey Eugenides Akateemisen Kohtaamispaikalla

Ladataan...

 

No niin, iik. Tänään sain paikattua lähes vuosikymmen sitten tapahtuneen virheen. 

Luin kymmenisen vuotta sitten juuri suomennetun kirjan Middlesex. Se oli - ja on! - yksi mielenkiintoisimmista koskaan lukemistani kirjoista, ja suunnittelin kovasti meneväni katsomaan sen kirjoittajan Jeffrey Eugenidesin haastattelua Helsingin keskustan Akateemiseen kirjakauppaan. Jostain syystä en mennyt, ja menemättömyys on harmittanut minua aina silloin tällöin vielä vuosien jälkeenkin. 

Ei harmita enää, sillä tänään näin Middlesexin, Virgin Suicidesin sekä uunituoreen Naimapuuhia-romaanin kirjoittajan samaisessa Akateemisessa Jenni Pääskysaaren haastateltavana.

En ole vielä lukenut Naimapuuhia, mutta haastattelusta ilmeni seuraavaa:

Eugenides alkoi ensin kirjoittaa romaania eräästä perheestä, kun yksi perheenjäsen, sittemmin Naimapuuhien päähenkilöksi päässyt Madeleine, erottautui joukosta ja kirjailija alkoi seurata hänen kertomustaan. Ennen Madeleinen "löytymistä" Eugenides oli kirjoittanut romaania jo pari vuotta.

Madeleine on nuori semiotiikan opiskelija, joka on lukenut liian monta rakkausromaania ja kehittänyt fiksaation erityisesti Jane Austeniin ja saanut näin vääriä käsityksiä romansseista. Hän yrittää kovasti skarpata, mutta hänen oma suhteensa on kuin rakkausromaanista sekin.

Madeleinen poikaystävä Leonard on maanisdepressiivinen, koska Eugenidesia kiinnosti ajatus ihmisestä, joka on samaan aikaan paras ja huonoin poikaystävä.

Kolmas päähenkilö on Mitchell, teologian opiskelija, joka on osin omaelämäkerrallinen hahmo. Myös Eugenides on matkustanut nuorena Intiassa ja lopettanut peseytymisen! Erityisesti hänellä on kuulemma Mitchellin kanssa yhtäläisyyttä kuitenkin uskonnolisten kokemusten tai pohdintojen suhteen.

Naimapuuhia sijoittuu 80-luvulle, koska Eugenides on itsekin ollut silloin nuori. Lisäksi tarinan sijoittaminen nykypäivään olisi tuonut mukanaan myös nykytekniikkaa. Nyt Madeleine joutuu kuulemma odottamaan puhelinsoittoja kotona - mutta olisipa Eugenides sijoittanut tarinansa mihin  aikaan tahansa, sen perusteema young love olisi kuulemma pysynyt samana.

Jenni Pääskysaari mainitsi, että Naimapuuhia on täynnä kirjavinkkejä - kuulostaa siis todelliselta lukutoukan kirjalta. Hän myös luonnehti kirjaa, että se on yhtäaikaa syvällinen ja paikoin todella hauska. Seuraavaksi Eugenidesilta on kuulemma tulossa novellikokoelma.

Mitäs muuta? Ainakin se kannattaa mainita, että Eugenides muisti olleensa Akateemisessa ennenkin. Ja hän kehui Korjaamon Literary Death Matchin tuomarina olemista kovasti. Kuulemma esiintyneet kirjailijat olivat niin eläytyviä, että hän melkein ymmärsi, mitä he lukivat, vaikka lukivatkin suomeksi. Riikka Pulkkinen oli esittänyt ikuisesti Eugenidesin mieleen jääneen tanssin!

Lopuksi Eugenides-aiheinen linkkilista:

Jeffrey Eugenides Nora exlibris -blogin haastattelussa

Kujerruksia-blogin Linnean raportti Literary Death Matchista

Naimapuuhia-arviot Ilselästä ja Helmi Kekkosen Sivulauseita-blogista

Omat arvioni Middlesexistä sekä Virgin Suicidesista

Jeffrey Eugenides kertoo uusimmasta romaanistaan The Guardianin videohaastattelussa

 

Lisää linkkivinkkejä otetaan vastaan! Ja aion lukea Naimapuuhia lähiaikoina, vaikka melkeinpä mieluummin lukisin taas Middlesexin. Tuli Akateemisen haastattelua seuratessa ihan ikävä sitä kirjaa!

Share

Kommentit

Voi kiitos Jenni tästä raportista! 

Taisi muuten olla Eugenides, joka tosiaan lohkaisi tämän Cleopatra on ecstasy-kommentin Pulkkisesta ja he myös juttelivat pitkään kisan jälkeen (kehtasin tunkea siihen väliin häiritsemään ja kerjäämään nimmareita ;)

Minua alkoi houkuttaa Middlesexin lukeminen uudelleen, sillä olen Naimapuuhien englanninkielisen laitoksen varauslistalla 23.

Romaani kyllä kuulostaa todella kiinnostavalta ja Eugenidesin novelleja tulen odottamaan varmasti myös innolla!

Lukutoukka (Ei varmistettu)

Voi, olisinpa minäkin päässyt tänne! Naimapuuhia on minulle kevään odotetuin kirja, ja sain sen jo kirjastosta. Päätin kuitenkin säästää sen viikonloppuun, jotta voin kunnolla uppoutua kirjaan. Toisaalta hieman pelottaa, sillä Middlesexin tasolle tulee olemaan vaikeaa päästä.

Jenni S.

Linnea, ole hyvä ja kiitos Match-raportista sinulle. :) Middlesex on kirja, jonka voi lukea vaikka kuinka monta kertaa!

Lukutoukka, minua taas ei pelota: minusta Middlesex on niin hyvä, että pidän ihan selvänä, että se on ja pysyy Eugenidesin ykkösenä. Jos Naimapuuhia on sitä parempi, vaadin Eugenidesille maailman kunniakirjailijan arvonimeä tms. :D Ja samoin, minäkin säästän Naimapuuhia johonkin sopivaan viikonloppuun. Ehkä jo ensi viikonloppuun, mullakin on nimittäin jo kirja odottamassa mutta en halua arkikiireiden pilaavan sitä!

Katja / Lumiomena (Ei varmistettu)

Ihanaa, kiitos tästä! Koska en päässyt Akateemiseenkaan Eugenidesta kuuntelemaan, hankin tänään Naimapuuhia omaan hyllyyni. Tarkoitukseni on ottaa kirja matkalukemiseksi huhtikuussa, mutta hieman epäilen etten jaksa odottaa sinne saakka...

Helmi-Maaria Pisara (Ei varmistettu)

Kiitos! Kivaa kuulla edes jotakin hänen vierailustaan, kun itse olen kaukana mestoilta :)

Helmi K
sivulauseita

Nyt odotan Middlesexiä vieläkin enemmän! Marriage Plot oli musta kyllä tosi hyvä, mutta jos Middlesex on yksi mielenkiintoisimmista ikinä niin sitten kyllä päihittää sen.

Jenni S.

Katja, ole hyvä. :) Luulen, että Naimapuuhia on hyvä matkakirja: takuuhyvä ja viihdyttävä, kiinnostava - ainoa vaikeus voi olla siinä, että matkakohteen havainnointi voi jäädä vähemmälle, jos vain haluaa lukea, lukea, lukea. :) Mutta riippuu tietenkin kohteestakin, miten hyvin se sopii lukumatkailuun.

Helmi-Maaria, kiitos! Minustakin on hauskaa päästä toisten blogien kautta mukaan tilaisuuksiin, joista voi itse vain haaveilla. Näin eilen myös Turkka Hautalan, mutta raportoin hänen haastattelustaan myöhemmin. Tänään yritän mennä kuuntelemaan Anna-Leena Härköstä.

Helmi K, Marriage Plotia / Naimapuuhia lukematta luulen, että Middlesex on parempi. Se on ihan huikea kaikin puolin! Virgin Suicides oli (tokalla lukemalla) hieno sekin, mutta minulle ihan eri sarjassa kuin Middlesex, joka on yhtäaikaa todella mielikuvituksellinen että aivan todentuntuinen, todella vaikuttava teos.

 

Reeta Karoliina, http://kertomusjatkuu.com (Ei varmistettu)

Jännää, tuo "Naimapuuhia" kuulostaa kovin erilaiselta kuin "Virgin Suicides" tai "Middlesex". Jotenkin kovasti viihteellisemmältä (mikä ei siis tarkoita samaa kuin huono). Nuo kaksi edellistä vaan olivat molemmat hyvin voimakkaita lukukokemuksia ja niissä oli molemmissa isoja teemoja, joten niiden jälkeen tällainen romanttisempi kirja kuulostaa erikoiselta valinnalta. Jää odottamaan arviotasi, että kannattaako lukea. Varmaan kyllä kannattaa, Eugenides on tosi taitava.

Helmi K
sivulauseita

Kirjan suomennettu nimi on ihan kauhea (vaikka muuten suomennos on hyvä). The Marriage Plot sen sijaan on mainio, ja juuri kertoo sen mistä kirjassa on kysymys. Kujerruksia-blogissa oli mahtava lausahdus nimestä ja sen suomennoksesta:

"Eugenidesin paras kommentti muuten tuli mielestäni silloin, kun hän kertoi tilanteesta jossa hän kuuli kustantajaltaan miten kirjan nimi on käännetty: And I was like, my book's name in Finnish is "Fucking"? Why didn't I come up with that myself?"

Voi että, jos kirjailija on mielestäsi lähellä maailman kunniakirjailijan arvonimeä niin pitänee tutustua hänen tuotantoonsa!

Jenni S.

Kiitos kommenteista! Vastailin jo aiemmin, mutta koneeni jumittui ja kommentti katosi. Uusi yritys...

Reeta Karoliina, sanos muuta! Naimapuuhia kuulostaa aivan erilaiselta kuin Eugenidesin aiemmat teokset, tosiaan viihteellisemmältä ja aihekin on ainakin päällisin puolin tavanomaisempi. Yritän päästä kirjan kimppuun viimeistään ensi viikonloppuna, ellen jo tänä, katsotaan sitten, milllainen se on. Mielenkiintoista!

Helmi K., tosiaan. Huomasin että olit kehottanut lukemaan kirjan nimestä huolimatta ja minäkin meinasin kirjoittaa samansuuntaista. Kommentoin varmasti tuota nimiasiaa jotenkin arviossani... Tuo Kujerruksia-blogin tieto Eugenidesin omasta reaktiosta suomenkieliseen nimeen oli kyllä hauska!

Villasukka kirjahyllyssä, niin siis jos Naimapuuhia on yhtä hyvä tai jopa parempi kuin Middlesex, Eugenides on nero. Vaikea olisi uskoa, että hän olisi ylittänyt Middlesexin, se on minusta aivan ainutlaatuinen teos! Myös Virgin Suicides on todella omanlaisensa.

Kommentoi

Ladataan...