Kirjailijoiden täsmätoimeksiannot: tapaukset Kyrö ja Itkonen

Ladataan...

 

Tuomas Kyrön uusin julkaisu on Suomen Antidopingtoimikunnan uudesta oppaasta löytyvä kaunokirjallinen, urheiluaiheinen kertomus, joka on kaikkien luettavissa ilmaiseksi. 

 

Tuomas Kyrön ystäviä hemmotellaan tällä viikolla. Eilen ja vain eilen oli mahdollista saada hyppysiinsä kirjan ja ruusun päivä erikoiskirja Miniä. Tänään Kyrön tekstistä pääsevät nauttimaan kaikki, joilla on nettiyhteys. Kyrö on kirjoittanut Suomen Antidopingtoimikunnan ADT:n toimeksiannosta urheiluaiheisen kertomuksen ADT:n uuteen oppaaseen Puhtaasti paras   - Antidopingopas. Tiedote asiasta löytyy täältä ja itse opas on täällä.

ADT:n tiedotteessa Kyrö kommentoi: "Dopingista on syntynyt viime vuosikymmenten suurimpia mediatapahtumia ja inhimillisiä tragedioita. Kirjailijana ja penkkiurheilijana olen koettanut hahmottaa mistä oikein on kysymys, niin käytössä, valvonnassa kuin käyttöön ja käryihin liittyvissä moraalisissa kysymyksissä. Siksi lähdin mukaan kirjoittamaan ADT:n oppaaseen: ymmärtääkseni mikä kenties ajaa urheilijan kielletylle alueelle."

Teksti vaikuttaa kyrömäiseltä - olen tosin lukenut Kyröltä vain yhden kirjan - ja  sopivan fiksulta: asiaakin on mukana, mutta paasaus puuttuu.

 

Kirjallisuuden hyöty- vai väärinkäyttöä?

 

Kun kuulin ADT:n projektista, ajatukseni kulkivat vähän samaa rataa kuin Miniän kanssa: Mitä, miksi? Ja sitten: miksei? Lopulta olin sitä mieltä, että tuollainen täsmätoimeksianto on hyvä idea ja kirjailijalle suuri kohteliaisuus.

Se todistaa, että kirjailija passaa muuallekin kuin tv-ohjelman mielipideautomaatiksi tai kolumnistiksi. Kaikki kunnia em. toimille; se, että kirjailijoiden kuvitellaan voivan vastata kaikkiin maailman kysymyksiin ja vielä tv:ssä on aina kauhistuttavaa ja kunnioitettavaa. Miten ne pystyy?

Aina parempi, jos kirjailijalta kuitenkin halutaan lisää sitä itseään eli kirjallisuutta, vaikka pieninä annoksina ja täsmäteemasta. Täsmäkirjallisuuden tilaaja luottaa kirjailijaan ja kirjallisuuden voimaan. Hienoa, kiinnostavaa, lohduttavaa, liikuttavaa, ainakin lukutoukasta.

Tapaus Kyrö ei ole ainoa lajissaan. Aikaisemmin ainakin Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on hyödyntänyt tkirjailija  Juha Itkosen ammattitaitoa. Itkoselta on tilattu fiktiota EVAn  Globaalit skenaariot - tulevaisuuden pelikentät -raportiin, jossa kartoitetaan, millainen maailma on talouskriisin jälkeen ja miten se voisi kehittyä vuoteen 2020 mennessä.

Niin ikään Itkosen kirjallinen täsmätuotos Pelin henki löytyy netistä PDF-muodossa, täältä. Ote siitä löytyy bloginakin, täällä on raportti jonka kylkiäinen Itkosen spekulaatio on, lisäksi hankkeesta on artikkeli, jossa kirjailija Itkonenkin on mainittu.

Tapaukset Kyrö ja Itkonen eivät ole varmasti - toivottavasti! - ainoita lajissaan. Osaako joku vinkata muusta täsmäkirjallisuudesta? Muistan, että Tuomas Vimma oli joskus kaunokirjoittanut kauppakeskus Kämpin joulukatalogiin, mutta se teksti meni vähän eri lokeroon kuin nämä vakavista aiheista tai ainakin vakavia tahoja edustavat tekstit.

Vai onko joku sitä mieltä, että kirjailija istukoon työpöytänsä ääressä, elättäköön itsensä kirjoilla ja muuttakoon maailmaa niillä: kaikkeen nuo kirjailijarentut ovatkin houkuteltavissa?

Share

Kommentit

Velma (Ei varmistettu)

Harva kirjailija elää pelkkien omien romaaniensa tuotoilla, niin ei se sikäli ole ihmeellistä, että monet tarttuvat myös muihin kirjoitustöihin enkä ainakaan itse pidä sitä ongelmallisena.

hdcanis (Ei varmistettu)

Minulla ei ole pahaa sanottavaa siitä että myy (tai jos asia on sopiva, tarjoaa ehkä jopa ilmaiseksi) tuotoksiaan tällaisiin tarkoituksiin, päin vastoin pidän sitä lähes perusoletuksena että henkilö joka haluaa elättää itsensä kirjoittamisella myös tekee näitä hyvin vaihtelevia kirjoitushommia, myös tilaustöinä. Samaa sarjaa tämä on kuin lehtinovellit, kolumnit yms. (ja esim. novelleja lukisin hyvin mielelläni useammistakin lehdistä).
Enemmän vastaavia esimerkkejä tulee mieleen sarjakuvien puolelta, en tiedä onko kirjallisuuden vähäisemmän määrän ongelma kysynnässä vai tarjonnassa...

Jenni S.

Velma, minustakin idea oli ensihämmästyksen jälkeen hyvä ja kannatettava. Se, että kirjallisuus ikään kuin valjastetaan tukemaan jotain teemaa on hauskaa sikälikin, että silloin kirjallisuudesta kiinnostuneet voivat kiinnostua teemasta ja toisin päin. 

Hdcanis, aivan niin. Useimmat kirjailijat ovat muuten mielestäni hyviä kolumnistejakin, mutta on pari tapausta, joiden suhteen voin lukea vain kirjoja tai vain kolumneja. Nimiä mainitsematta. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Tämä ei sinänsä ehkä liity aiheeseen, koska kyseessä ei ollut varsinainen tilaustyö, mutta pitkään mietittyäni päätin aloittaa uusimman lääketiedekirjani aiheeseen liittyvällä mininovellilla. Totesin, että monet tieteelliset kirjatkin alkavat esim. runolla ja monet tiedelehdet julkaisevat runoja, miksi ei sitten runonmittaisella novellilla?

Oudointa on se, että tästä ei ole tullut minkäänlaista kommenttia, ei myönteistä eikä kielteistä, vaikka kirja julkaistiin marraskuussa ja sitä on myyty satoja kappaleita, sitä lainataan ahkerasti kirjastoista jne, ja palautetta on kyllä muuten tullut. Ainakaan kukaan ei siis tunnu vetäneen pahasti hernettä nenään.

Se on ihan totta, että useammat suomalaislehdet saisivat julkaista runoja ja novelleita. Muistan kun pienenä luin mummin ET-lehtiä ja ihastelin sitä, että siinä oli runopalsta. Jenkeissähän voi vaikka elättää itsensä novelleita kirjoittamalla, koska on niin vahva perinne novellien julkaisemisesta useimmissa laadukkaissa aikakauslehdissä. Suomessa jostain syystä naistenlehtiinkään ei yleensä tunnu kelpaavan novelli - mutta tunnetun kirjailijan jatkokertomus kelpaa!

Joskus pari vuotta sitten kirjailijat taisivat kirjoittaa runoja Valion maitopurkkeihin aiheesta Lehmä. Ainakin A.W. Yrjänä oli tällaisen kirjoittanut, en muista muita.

Maija Haavisto (Ei varmistettu)

Hmm, kirjoitin edelliseen nimeni, mutta se postasi sen silti nimellä Vierailija? Toimisikohan nyt? (En tykkää kirjoittaa anonyymina.)

Muistan yhden Anna-Leena Härkösen novellin, joka liittyi kai johonkin ehkäisyvalistuskamppanjaan, ja jota julkaistiin aikakauslehdissä koko sivun ilmoituksena. Novelli ei tosin ollut muistaakseni kovin kaksinen, mutta idea oli minusta  hauska: siis se että ehkäisystä kerrottiin fiktion keinoin.

Eli täsmäkirjallisuudessa ei ole mitään pahaa, kunhan kirjalliset tuotokset ovat laadukkaita.  

Jenni S.

Maija, kiitos kommentista ja hyvä, että palasit kertomaan, kuka olet. Luin nimittäin kiinnostuneena kirjastasi ja mietin, kuka kommentin on jättänyt. Mielenkiintoista ja kannatettavaa aloittaa tietokirja mininovellilla! Ja tosiaan, Jenkeissä on vissiin paremmat "novellimarkkinat", moni kirjailija on kai aloittanutkin lehtinovellistina. Täälläkin ehkä Reginaan rakkauskertomuksia salanimellä väsänneenä, mutta se on vähän eri juttu...

Maitopurkeissa on tosiaan ollut runoja ja ratikoissa. Metrossa on aforismeja!

Liisa, hmmm, kommenttisi sai hämärästi muistamaan jonkun Härkösen novellin... Aika vähän täsmäkirjallisuutta kai harrastetaan, mutta toivotaan, että se lisääntyy, se olisi kiinnostavaa!

Reeta Karoliina, http://kertomusjatkuu.com (Ei varmistettu)

Minäkin muistan Härkösen novellin, vieläpä oikein hyvin! Siinä mies ja nainen päätyivät baarista jatkoille pussailemaan ja päähenkilöä (en muista oliko se nainen vai mies) jännitti, että kuinka ottaa esille ehkäisy. Novellin lopussa kumpikin vetäisi esille yhtä aikaa tismalleen saman merkkisen kondomin! Romantiikkaa… ;-) Noihin aikoihin Härkönen oli kai nuorekas ja cool ja sopiva kasvo nuorille aikuisille suunnatulle ehkäisykampanjalle. Nykyisin samanlaisen tarinan kirjoittajaksi otettaisiin kai Riikka Pulkkinen tai Sofi Oksanen.

Jenni S.

Reeta Karoliina, voi ei, nyt alan muistaa paremmin. Harmi ettei mainosta ainakaan mun hauilla löydy netistä. Hauskaa pohdintaa, keneltä vastaava "mainosnovelli" nyt pyydettäisiin!

jukka s.

Onhan näitä yritysten tilaamia numeroituja kirjoja, joiden "jälkimarkkkinat" silloin tällöin toimivat hyvinkin korkeaan hintaan esim. Huutonetissä.

Kommentoi

Ladataan...