Kirjallinen Helsinki

Ladataan...

 

Muualla asuva ystävä, joka on myös kirjanystävä, on tulossa parin päivän visiitille. Ajattelin valmistautua visiittiin listaamalla omia kirjallisia suosikkipaikkojani Helsingissä ja kyselemällä lisävinkkejä. Kuten aina, joku muu oli ehtinyt ensin, ja on olemassa oikea kirjallinen, maanlaajuinen matkailusaitti.

Netistä löytyy nimittäin laaja Kirjamatka Suomessa -sivusto, josta voi kartoittaa Helsingin ohella esim. Savonlinnan, Nivalan ja Rovaniemen kirjallisia nähtävyyksiä. Hakuja voi tehdä ajan, paikan ja henkilön mukaan, joten varsin monipuoliselta vaikuttaa. En äkkiseltään keksi Kirjamatkasta puuttuvia kirjallisia nähtävyyksiä, joskin toivoisin, että sivustolla olisi tietoa myös siitä, miten eri paikkoja on kuvattu kaunokirjallisuudessa. En pitäisi pahitteeksi myöskään kirjakauppa- ja -kahvilavinkkejä.

Omat kirjallisuusmatkailuvinkkini ovat tällaisia:

 

Minun kirjallinen suosikkipaikkani Helsingissä on sellainen, ettei sinne pääse noin vain. Minua on kuitenkin onnistanut. Liityin Tove Janssonin kirjailijanimikkoseuraan aikoinani ensi sijassa siksi, että on hauskaa kuulua kirjailijanimikkoseuraan ja toiseksi siksi, että halusin päästä Tove Janssonin ateljeekotiin. Olen päässyt, se oli ikimuistoista! Ateljeesta löytyy kuvia täältä. Tuolla nimikkoseuran sivuilla on myös listattuna Toveen liittyviä osoitteita Suomessa ja muualla. Harmittaa, etten ole ohjeista huolimatta onnistunut löytämään hänen hautaansa Hietaniemen hautausmaalta.

 

 

Löysin kuitenkin Hietaniemestä monta muuta kirjailijahautaa, kun kävin kesällä siellä Kirjainten virrassa -Hannan kanssa kirjallisella pyhiinvaelluksella. Kuvassa Topeliuksen hauta, sijainti taiteilijakukkulalla.

Yksi suosikkipyhiinvaelluskohteeni Helsingissä on Seurasaari. Siellä on Aleksis Kiven tupa sekä Antin talo, joka on ollut Mauri Kunnaksen Koiramäen talon esikuvana.

Ja sitten on ihan kaupallisia suosikkikohteita. Melkein aina keskustassa käydessäni piipahdan myös Akateemisessa kirjakaupassa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pieni kirjamyymälä on houkutteleva ja hiljattain löysin Kruununhaasta myös kiinnostavan oloisen Tiedekirjakaupan. Antikvariaattisuosikkia minulla ei ole, joten vinkkejä otetaan vastaan!

Haluaisin myös - kuten kai kaikki lukutoukat - löytää täydellisen kirjakahvilan. Kahvila saisi olla niin rauhallinen, että siellä voi lukea rauhassa, ja samaan aikaan niin rento, että sinne voisi tosiaan unohtua lukemaan. Paljon kirjoja, rauhallista musiikkia ja hyvää kahvia, kiitos. Onkohan tällaista paikkaa?

Harrastatko kirjallista matkailua tai kirjallisia pyhiinvaelluksia? Minne veisit kirjanystävän Helsingissä tai lähiseuduilla? Ja jottei menisi ihan Helsinki-keskeiseksi: mikä on oman kotipaikkakuntasi paras kirjallinen kohde?

Share

Kommentit

Helmi-Maaria Pisara (Ei varmistettu)

Ihana kirjoitus! Kirjoja huokuvasta kahvilasta Helsingissä en tiedä, mutta monia tunnelmallisiahan siellä on. Löysin yhden aivan ihanan kirjakahvilan täältä Münchenistä juuri ja siellä aion kyllä ravata :) Kirjamatkailu kuulostaa ihanalta. Olen käynyt tsekkailemassa kirjailijoiden hautoja ja parin kirjailijan kotia, mutta pitää tehdä tätä matkailua vielä lisää, sillä saat sen kuulostamaan jotenkin juuri tänään ihanan houkuttelevalta ;)

Vierailija (Ei varmistettu)

Helsingin osalta löytyy lisää kirjallisuuden ja maaston yhteyksiä sivustolta Tarinoiden Helsinki: http://www.tarinoidenhelsinki.fi/

Jenni S.

Helmi-Maaria, kiitos, ihana kommentti! :) Ja oletpa onnekas, kun olet löytänyt oikean kirjakahvilan.

Kirjamatkailu on erittäin hauskaa ja kiinnostavaa, mutta harmillisen vähän sitä tulee harrastettua. Olen harrastanut hieman nojatuolikirjamatkailua eli kerännyt tietoa pk-seudun kirjallisista kohteista, mutta tosiaan, joku muu olikin jo tehnyt saman... Pitäisi kyllä panostaa enemmän siihen ihan oikeaankin kirjalliseen kulkemiseen.

Vierailija, suurkiitokset! Olen tuosta sivustosta kuullutkin, mutta olin jo ehtinyt unohtaa sen. Kiitos, laitan sen nyt heti koneeni suosikkeihin - tärkeä ja kiinnostava sivusto tuokin! Ja täydentää hyvin tuota Kirjamatka Suomessa -sivustoa.

Saila R
S-palsta

En tiedä lasketaanko harrastekirjoja mukaan, mutta ainakin silloin kun Hobboks-harrastuskirjakauppa oli Korkeavuodenkadulla, siellä sai kahvia ja siellä oli mukava sohva ja erittäin rauhallista sekä vaarallista lehteillä toinen toistaan houkuttelevampia kirjoja (esim. nukketaloaiheesta). En ole vieläkään käynyt uudessa osoitteessa, muistaakseni Roballa.

Mutta ei sielläkään mitään purtavaa saanut. Minäkin kaipaisin hämyistä, vähän vanhalle nahalle ja kirjoille tuoksuvaa kahvilaa... eikös Ruotsalaisen teatterin rakennuksessa ollut kirjakahvila joskus? Mutta se ei kai ollut sellainen hämyinen ja viihtyisä.

Paraisilla on persoonallinen Cafe Hallonblad, siellä voi lukea vanhoja kirjoja ja ihailla kakluuneja ym. vanhan talon huoneissa, jotka on sisustettu vanhoin huonekaluin. Tarjonta on myös herkullista, itse tehtyjä piiraita ym. herkkuja.

Linnea / kujerruksia (Ei varmistettu)

Ihana postaus kirjallisesta Helsingistä. Tove Janssonin ateljeekodissa olisi ihana käydä.

Minusta Lasipalatsin mbarissa on ihana lukea ja tehdä läppärillä töitä, samoin Aleksi 13 kahvila Factoryssa sekä Kampin Sähkötalon Roberts Coffeessa. Itse tykkään pienestä taustahälystä kahviloissa.

Minun suosikkiantikvariaattejani ovat ihana Sangi Töölöntorin kupeessa sekä Pohjoisella Hesperiankadulla sijaitseva Arkadia Bookshop jossa on mieletön valikoima englanninkielisiä kirjoja ja jonkin verran kotimaisiakin. Suosittelen erityisesti jälkimmäistä; siellä järjestetään myös paljon kulttuuritapahtumia kuten paneeleja ja pieniä konsertteja ja antikvariaattia pitää ihana ranskalainen herra. :)

Jenni S.

Saila R, kiitos kommentista! Tosiaan, ainakin siellä vanhassa Hobboksissa saattoi ihan oleillakin (en kyllä koskaan kokeillut). Uudessa en ole käynytkään, hyvä että muistutit.

Paraisilla oleva kirjakahvila kuulostaa aivan täydelliseltä! Jos perustaisin kirjakahvilan itse, jotain tuollaista se voisi olla. Siellä voisi olla uusia ja vanhoja kirjoja ja miksei pieni baarikin, ainakin paljon tilaa kirjatoukille, sekä yksittäin että ryhmissä.

Linnea, kiitos vinkeistä! Taidann joku päivä ottaa ja lähteä johonkin mainitsemaasi kahvilaan ihan testimielessä. :) Itse asiassa kirjoittamisen opintoihini kuuluukin "jalkautumisharjoitus", kenties jalkaudun kahvilaan.

Kiitos antikkavinkeistäkin! Menen usein bussilla Sangin ohi ja se näyttää hyvin hauskalta paikalta, ikkunassa on aina mielenkiintoisia teoksia. Jospa joskus pääsisi sisällekin asti. Tuo Arkadia Bookshopikin on katsastamatta, mutta Hagelstamilla kävin viime viikolla. Löysin heti vaikka mitä, mutta tyydyin yhteen 70-lukulaiseen runokirjaan.

 

 

Jemina
No Sex and the City

Kirjallinen Helsinki ei ole ollut entisensä sen jälkeen kun Ervastin divari suljettiin. Olisi ollut ihan maansurun paikka.

Onneksi Kalliossa on kuitenkin jäljellä vielä muutamia hyviä divareita, kuten Hämähäkki Toisella linjalla, Punainen Planeetta Harjutorilla ja Oranssi Planeetta Hämeentiellä. Ja sitten on tietysti "vallankumouksellinen kirjakauppa" Kurvin kirja, Kurvissa.

Sara / Saran kirjat (Ei varmistettu)

Ihana postaus ja täältä sai hyviä vinkkejä! Noihin Linnean mainitsemiin kahviloihin haluan minäkin käydä tutustumassa. Antikvariaateista tykkään juuri Halgelstamin antikvariaatista ja sitten Antikvaarinen Kirjakauppa Johanneksesta, joka on ihan Helsingin keskustassa Yrjönkadulla.

Kirsin kirjanurkka

Kirjallinen matkailu on tietysti ihan must! Haaveissa on esim. Ystadin kierros á la Wallander :) Samassa hengessä olemme miehen kanssa toteuttaneet Turussa Vares-kierroksen, se tosin käy maksalle. Syyskesästä kävimme Leena Lehtolaisen kirjojen innoittamina sunnuntailounaalla Kopparnäsin kievarissa, siitä kirjoitin blogiinikin. 

Salo ei ole ollut kovin kirjamatkailullinen, mutta nyt siihenkin on tullut muutos viimeistään Turkka Hautalan kirjojen ansiosta. Voi vaikka rallailla edes takas pääkatua ja samastua Salon henkilöihin. Leena Landerin Liekin lapsien takia kävimme myös katsomassa Vartsalan sahan raunioita ja Kukkulinnaa sekä Vartsalan työväentaloa. Halikon sairaalan pihapiirissä on kirjan tapahtumiin liittyvä punaisten muistomerkkikin.

Oma kotikuntani, joka nyt siis kuuluu Saloon, esiintyy harvoin kirjoissa. Parhaiten sitä on kuvattu Sirpa Tabet' n dekkarissa Äidin tyttö, vaikka paikkakuntaa ei nimeltä mainitakaan. Tabet asui kirjan kirjoittamisen aikoihin Kiskossa. Kirjassa käydään sukeltamassa Aijalan vanhan kaivoksen vihreässä lammessa, joka on ihan näkemisen arvoinen paikka.

Kirjakahviloista haaveillen!

Katri / La petite lectrice (Ei varmistettu)

(En lukenut aiempia kommentteja, joten en tiedä onko tämä jo mainittu.)

Turussa toimii Kirjakahvila, jossa voi lukea ja ostaa kirjoja. Lähinnä vaihtoehtokirjallisuutta, mutta kuitenkin.

Itse antaisin aika paljon, että pääsisin kurkistamaan Toven ateljeehen.

hdcanis (Ei varmistettu)

Minä en oikein osaa kirjakahvilaa kaivata kun minulla on melkein aina joku kirja mukana jota sitten voin lukea kahvilassa...

Kirjallista pyhiinvaellusta ei ole paikallisesti oikein tullut harrastettua, ne Helsinkiin sijoittuvat kirjat joita tulee luettua joko verhoavat paikat sen verran epämääräisiksi että joutuu arvailemaan että mikäköhän tämä mahtaa olla, tai sitten mainitsevat niin ilmeisiä kohteita ettei niissä käydessä tule ajateltua että nyt minä olen samassa paikassa kuin X.

Muuallakin sitten saatetaan osua paikkoihin vähän kuin vahingossa, Barcelonassa tunnistin kyllä niitä paikkoja mitkä Tuulen varjossa mainittiin, ja Pariisissa hymyilytti kun satuin käymään St Sulspicen kirkossa siinä vaiheessa kun Da Vinci-koodi oli puhutuimmillaan, ja siellä oli seinällä parikin lappua jossa kirjassa esitettyjä väitteitä kumottiin...mutta nuo olivat enemmän "vahingossa osuin näihin paikkoihin"-käyntejä. Ja Eiffel-tornia mennään katsomaan siksi että se on Eiffel-torni eikä siksi että jossain kirjassa tai leffassa käytiin siellä...

Pari tuttua paikkaa Suomessa kyllä hyödyntävät kaunokirjallisia yhteyksiään, Nurmijärvi viittaa ahkerasti Aleksis Kiveen ja erityisesti Seitsemään veljekseen (mm. Nurmijärven vaakunassa on sinisellä pohjalla seitsemän vaaleatukkaisen miehen päätä) ja Hauho taas tuo esiin Wuolijoen Niskavuoren. Jukola ja Niskavuori eivät taida kumpikaan olla fyysisinä kohteina olemassa mutta eipä se niin haittaa (hauholaisen sukuhaarani kotikylän maisemia pääsee myös ihastelemaan kirjafilmissä Ihmisiä suviyössä, sarjassamme "melkein sukua nobelistille").

Jos itse kirjoittaisin joskus Helsinkiin sijoittuvan kirjan niin siinä olisi kohtaus Rikhardinkadun kirjaston kierreportaikossa.

Kirsin kirjanurkka

Kaivoksen vihreä lampi on siis tietysti Orijärvellä, ei Aijalassa! Kaivospitäjässä kun näitä riittää :)

Kirsin kirjanurkka

Nyt kun hdcanis alkoi raaputella tuota ulkomaanmatkailuakin, niin pitää vielä lisätä, että kyllä Rooman keskeisiä paikkoja katsellessa tuli vertailtua niitä Enkeleitten ja demoneitten tapahtumiin...

Jenni S.

Kiitos kaikille kommenteista! Ihanan pitkiä ja perusteellisia kommentteja - ja vaarallisia, tekisi mieli lähteä ties minne reissuun kirjallisten matkakohteiden perässä. Ikävä kyllä en ole menossa sitä Helsinkiä kauemmas, mutta jos ja kun joskus menen, täältä on hyvä ammentaa vinkkejä, toivottavasti muutkin saavat ideoita.

Minulla on ollut matkalla ollessa tapana lukea kohdemaan kirjallisuutta ja tuoda sitä myös tuliaisiksi. Näitä kommentteja lukiessa tuli mieleen, että pitäisi lukea jo vähän ennakkoon tai ainakin tiiviisti juuri määränpäähän liittyvä tarina. Olisi hauskaa tunnistaa kirjassa mainittuja paikkoja tai ainakin eläytyä esim. kaupungilla kulkiessa tietyn kirjan tunnelmiin. 

Tuli muuten mieleeni, että SKS:lla on Kirjailijan kaupunki -kirjasarja, jossa on eri kaupunkeja esittelevää kaunokirjallisuutta. Paikat vaihtelevat Helsingistä ja Oulusta Roomaan ja Pariisiin. En ole lukenut yhtään ko. sarjan kirjaa, mutta aina silloin tällöin vilkuillut niitä kirjakaupassa.

Minulle läheisin kirjallinen kohde, joskaan ei sellainen että sitä voisi kauheasti mainostaa ihmisille,  liittyy Leena Lehtolaisen ensimmäisiin Maria Kallio -dekkareihin. Siinä Kallion kotitalon paikka ja ulkonäkö kuvataan varsin tarkasti ja olen aina kuvitellut, että se on eräs talo lähellä meidän kotia. Joskus luinkin Lehtolaisen haastattelun, että talolla on oikea esikuva. Näin ollen aina, ja se on lähes päivittäin, kun kävelen ko. talon ohi, ajattelen Maria Kalliota. Olen ollut aikeissa myös lukea uudestaan pari ekaa Kallio-dekkaria vain tuon talon takia. 

Kommentoi

Ladataan...