Kirjallista ystävyyttä

 

Hyvää ystävänpäivää kaikille!

 

Päivän kunniaksi päätin tutkia, mitä ystävyydestä sanotaan kotikirjahyllyni opuksissa. Ilmeni, että ystävyys on...

 

Avuliaisuutta

Puh tunsi, että hänen olisi pitänyt sanoa jotakin rohkaisevaa, mutta hän ei oikein tiennyt, mitä. Ja niin hän päätti sen sijaan tehdä jotain ollakseen avuksi. 
- I-haa, hän sanoi juhlallisesti, minä, Nalle Puh, etsin häntäsi.
- Kiitoksia, Puh, vastasi I-haa. Olet todellinen ystävä, hän sanoi. Etkä sellainen kuin jotkut muut.
(A. A. Milne: Nalle Puh)

 

Sanatonta ymmärrystä tiukoissakin paikoissa

- Oma sisareni, sanoi Birk.
Ronja ei kuullut sitä, mutta hän näki sanat Birkin huulilta. Ja vaikka kumpikaan ei pystynyt kuulemaan sanaakaan, he puhuivat keskenään. Sanoivat mitä piti sanoa ennen kuin oli liian myöhäistä. Miten hyvä oli rakastaa toista niin ettei tarvinnut pelätä edes vaikeinta, siitä he puhuivat, vaikka kumpikaan ei kuullut sanaakaan.
(Astrid Lindgren: Ronja ryövärintytär)

 

Vastavuoroisuutta

Nyt kuka lohduttaisi nyytiä ja sanois vaikka näin: jää ilman ystäviä se ken kääntää selän muihin päin. 
(Tove Jansson, kirjassa Kuka lohduttaisi Nyytiä / Saako pannukakulla istua? Muumilaakson mietekirja)

 

 

Joskus riipivää

Sileäksi vasten sydäntä
on veitseni terotettu.
Sileäksi vasten sydäntä
on veitseni terotettu.
Kun kaikista kallein ystäväni
on minusta erotettu.
(Aulikki Oksanen: Kolmas sisar, runon Sileäksi vasten sydäntä alku)

 

Ja toisinaan kaikenkarvaista

- Melkein neljäntoista, mutta se on loikkinut kuin pentu aina viime viikkoihin asti. Bob on ihmeellinen koira ikäisekseen, eikä se ole ikinä eläessään purrut ketään. Lapset saavat tehdä sille mitä tahansa. Se on nyt ainoa ystäväni - toivottavasti saatte sen pian terveeksi.
(James Herriot: Kaikenkarvaiset ystäväni)

 

Kotikirjastosta olisi varmasti löytynyt muutakin ystävällistä, mutta aika paljon sain etsiä nuokin sitaatit löytääkseni. Aloinkin ihmetellä, että eikö ainakaan onnellinen ystävyys kelpaa aikuisten kirjojen aiheeksi, ainakaan siinä määrin että kirjoissa puhuttaisiin ystävyydestä? Useimmat aikuisten kirjat tuntuvat keskittyvän esim. rakkaus- ja perhesuhteisiin ystävyyden sijasta, ja jos ystävyyttä onkin, siinä on usein jokin epäluotettava tai petollinen sivujuonne. Vai kuvittelenko vain - mitä mieltä olette?

Aikuisten suurin piirtein onnellista tai ainakin merkittävää ystävyyttä on ainakin äskettäin lukemassani Monika Fagerholmin kirjassa Ihanat naiset rannalla; myös Kjell Westön teoksissa on ystävyyskuvauksia, joskaan sopivaa sitaattia en löytänyt tähän hätään. Laura Honkasalon Tyttökerho kertoo ystävistä, samoin moni chick-lit. Mutta tuntuu, että niissäkin ystävyys on mukana sivuroolissa: pääosassa on rakkaus tai sen etsiminen, uusi työ tms. asia. Jos haluaa lukea ystävyydestä, onko muuta takuuvarmaa genreä kuin (vanhat) tyttökirjat?

Netistä löytyi englanninkielisiä kirjallisia ystävyyssitaatteja

Mukavaa päivää kaikille kirjanystäville! :)

Share

Kommentit

Katja / Lumiomena (Ei varmistettu)

John Irving käsittelee tai ainakin sivuaa aikuisten ystävyyttä useissa teoksissaan. Irvingin kohdalla tuo ystävyys tosin alkaa jo lapsuudesta, mutta Ystäväni Owen Meany ja Oman elämänsä sankari vievät ystävyyden aikuisuuteenkin - ei helposti, vaan aika kipeästi, mutta kuitenkin.

Olisiko ylipäätään niin, että aikuisten ystävyyssuhteet ovat aina niin monimutkaisia, että ne ovat usein vain yksi teema muutenkin moniulotteisessa kirjassa? Ehkei sitä onnellista, mutkatonta ystävyyttä olekaan aikuisten kirjallisuudessa? Nyt on pakko alkaa tutkia omia hyllyjä.

Sara / Saran kirjat (Ei varmistettu)

Hyvä kysymys! Juuri postauksesi toi mieleeni, miten nuortenkirjallisuudessa ja tyttökirjoissa taas käsitellään hyvin paljon nuorten ystävyyssuhteita; tyttöjen välistä ystävyyttä sekä tytön ja pojan välistä ystävyyttä.

Hyvää ystävänpäivää sinulle Jenni!

Jenni S.

Ahaa, uskallanko sinulle Irwing-fanille kertoakaan, mutta mulla on Irwingit lukematta. Aion kyllä lukea. :)

Kyllähän se tavallaan ymmärtää, etteivät onni ja tasapaino ole niin kiinnostavia aiheita kuin kaikenlainen elämän roso, mutta onhan kirjallisuudessa kuitenkin onnellisia pari- ja perhesuhteita, ainakin joskus. Ja rakkauden voima, siitä vasta kirjoitetaankin... Miksei ystävyyden voimasta, kirjan keskeisenä teemana?! Kiitos jos tutkit omia hyllyjäsi. :)

 

Jenni S.

Sara, niin, mutta minne se ystävyys sitten unohtuu? Onneksi oikeassa elämässä ei minnekään. Hyvää ystävänpäivää! :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Ystävyys teemana pienenee kyllä aikuisten kirjoissa, on niitä kyllä siellä joskin ehkä yhtenä sivujuonteena. Henkilöitä sitoo usein jokin muu asia toisiinsa, ja ystävyys tulee sitten siinä mukaan, ja toisaalta ollaan usein aika tietoisiakin siitä että tämä ystävyys on kuitenkin väliaikaista ja sitä kautta ehkä vähän etäisempää...
Ja vielä harvemmassa taitavat olla ne aikuisne naisen ja miehen väliset ystävyydet joihin ei viritellä mitään romanttista mukaan...

Omasta hyllystäni löytyy kuitenkin arkkityyppinen odd couple, Isä Camillo ja pormestari Peppone joiden suhde on monimutkainen mutta ystävyys on kuitenkin kirjojen hallitseva teema.
Juuri luin Sandor Marain Kynttilät palavat loppuun, jossa ystävyys on myös keskeinen asia, kaksi miestä jotka olivat erottamattomat ystävät nuorempina eivät ole nähneet toisiaan yli 40 vuoteen, ja nyt tapaavat ja puhuvat mitä tapahtui silloin vuosia sitten...
Ja sitten nämä Veikko Huoviset! Hamsterit ja Havukka-ahon ajattelija ovat molemmat ystävyyskuvauksia.

Mutuhavaintona sanoisin että aikuisten kirjoissa miehet kirjoittavat enemmän ystävyydestä kuin naiset. Se äijäkirjallisuus jossa ei ole tärkeässä roolissa yhtään naista on varmaankin se toinen hyvä genre ystävyyskuvauksista kiinnostuneille...

hdcanis (Ei varmistettu)

Ylempi anonyymi olin siis minä.

Vierailija (Ei varmistettu)

Jenni S.

Aloita noista kahdesta em. Irvingistä. Tulivat minullekin mieleen ystävyydestä. Garpin maailma ja muut sitten myöhemmin.

jukka s.

Karoliina

Mullakinhan on muuten Irvingit lukematta - vielä vähän aikaa toistaiseksi. :) On tästä varmaankin ollut aiemminkin puhetta, mutta yllätyin kuitenkin, että löytyy toinenkin lukutoukka, joka ei ole niitä lukenut!

Tämä menee lähes chicklit-osastoon, mutta monissa ihanissa naisfiktioteoksissa keskitytään aika pitkälti ystävyyteen. Mieleeni tulleet esimerkit ovat southern fictionia: Rebecca Wellsin Jumalaiset jajasiskot ja Fannie Flaggin Fried Green Tomatoes at the Whistle Stop Café. Niin, ja tietenkin ruotsalais-uusseelantilainen Laulaisin sinulle lempeitä lauluja!

Pidän kovasti sukupolvirajat ylittävän ystävyyden kuvauksista, ja siksi noissa esimerkeissäkin sattuu olemaan sellaisia mukana. :)

Jenni S.

Hdcanis, hyvä havainto tuo, että äijäkirjallisuudessa on enemmän ystäväteemaa. En ole sellaisia kirjoja liiemmin lukenut, mutta kuulostaa uskottavalta. Veikkaan, että sieltä löytyy myös kirjoja, jossa ystävyys on uskollista ja suoraviivaista, niinhän ei ole aina naisten kirjoissa tai elämässä. ;) Kiitos kirjavinkeistä ja tosiaan, Huoviset! Olen minäkin niitä lukenut, mutta en osannyt nyt ajatella.

Jukka s., merkattu listaan lisäpisteitä Irwingille ja juuri noille teoksille! Onhan se aika kummallista, etten ole Irwingiä lukenut...

Karoliina, no niin, outoa tosiaan on, ettei ole lukenut Irwingiä, mutta onpahan ainakin yksi yhtä outo olemassa! ;)

Jaja-siskot olenkin lukenut joskus iät ajat sitten. En muista siitä enää muuta kuin tunnelman, josta kyllä pidin. Hmm, taisin antaa sen siskolle, kenties kyselen, onko se vielä tallessa... Ja ruotsalaisuusmaininnastasi tuli mieleen viime kesänä ilmestynyt Gotlantiin sijoittunut Marianne Cedervallin Ajattelen sinua kuolemaasi saakka. Entäs sitten Siri Hustvedtin Kesä ilman miehiä? Siinäkin on eri-ikäisten naisten ystävyyttä.

Ehkä niitä ystävyyskirjoja kuitenkin on. :)

sonja/lukuhetket (Ei varmistettu)

Minä nautin suunnattomasti juuri ystävyysaiheisista tarinoista. Komppaan aikaisempia mainitsemalla Ystäväni Owen Meanyn ja Paistetut vihreät tomaatit, molemmat suursuosikeitani. Lisäksi tulee mieleen Lumikukka ja salainen viuhka, tietenkin Harry Potterit, Sleepers - Katuvarpuset ja Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville. Kirjoja, joista jokaisesta löytyy lämminhenkistä ystävyyden kuvailua. Ja ehkä laskisin joukkoon Amerikkalaisen tytönkin, vaikka siinä ystävyys ilmeneekin hieman "erikoisemmin".

Jenni S.

Sonja, kiitoksia! Hauska saada vinkkejä ystävyyskirjoista ja ylipäätään kirjoista, joista ei ole kuullutkaan tai joita ei ole ainakaan lukenut. Perunankuoripaistoksen kyllä olen, mutta niin vain sekin jäi listaltani. ;)

Maria/Sinisen linnan kirjasto (Ei varmistettu)

Ihana ystävänpäiväpostaus! Koetin tulla tätä jo eilen kännykällä lukemaaan, mutta kännykän selain kaatui aina, kun yritin ladata jonkun Lilyn sivun :/. Liittyyköhän ongelma jotenkin siihen sunnuntaiseen sivuston päivittämiseen? Koneella toimii kuitenkin hyvin :).

Jenni S.

Maria, kiitos! :) Minulla Lily aukeaa aina kännykällä juttujen osalta, mutta kommentteja en pääse lukemaan. Sekös välillä kutkuttaa, kun näkee, että on tullut uusi kommentti, mutta en pääse siihen käsiksi. ;) Blogger-blogeissa pystyn lukemaan kännykällä kommentit, mutta en voi itse kommentoida. Kännykkäni on kyllä varsinainen muinaismuisto.

Mutta, pitemmittä puheitta: hyvä että pääsit tänne tietokoneella ja että pidit postauksesta. Myöhästyneet ystävänpäivätoivotukset sinullekin!

Kommentoi