Kirjapolun seurailua - eli miten valitset lukemisen?

Ladataan...

 

Myönnän, infografiikka ei ole ydinosaamistani eikä varsinkaan tähän aikaan illasta. Oikeastaan yllä olevasta suttuisesta kuvasta ei pidä edes saada tarkasti selvää, vaan kuva on vain havainnollistamassa postauksen aihetta: lukeminen on polveilevaa ja monesta suunnasta vaikutteita saavaa.

Koko H, jonka palsta Ima de la Falaise on nyt tauolla, kehotti joskus alkuvuodesta tekemään kirjakartan lukemisista. Aloitin, mutta kompastuin hahmotusongelmiin jo alkumetreillä... Ajatus jäi kuitenkin itämään niin, että olen kuin puolivahingossa seuraillut kevään mittaan tavallista tietoisammalla mielellä, miten valitsen kirjat luettavaksi.

No - milloin mitenkin! Aina kun minulta on aiemmin kysytty asiaa, olen luetellut sujuvan ritirimpsun: saan lukuideoita kirjablogeista ja kustantamojen ja lehtien nettisateilta ja painetuista julkaisuista. Tunnen lukijoita ja seuraan kirja-alan kuulumisia. Joskus saan kirjoja lahjaksi tai teen ale- ja antikkalöytöjä.

Totta tuokin, mutta lopulta sattumalla on suuri merkitys siihen, mitä oikeasti päätyy luettavaksi.

Kuvan vasen kirjapolku alkaa ystävänpäivästä, jolloin mietin kiinnostavia rakkaus- ja ystävyysteemaisia kirjoja. Muistin Ingmar Bergmanin Kohtauksia eräästä avioliitosta, joka on mielestäni hyvin taidokas ja kiinnostava. En kuitenkaan löytänyt kirjaa alkuvuodesta, luin sen myöhemmin keväällä. Kun sitten kuulin, että eräs ahkera lukija harvensi kirjavarastojaan, nappasin Bergmanin Hyvän tahdon. Paitsi että sen takakannessa mainittiin Fanny ja Alexander. Se oli siis pakko hankkia, ja aion lukea sen enkä Hyvää tahtoa kesällä. Aloin samalla suunnitella muitakin kesäkirjoja: haluan lukea Bergmanin innoittamana kepeänvakavaa vanhempaa kirjallisuutta (kesäkirja"paljastuksia" tulossa piakkoin palstalle).

Oikean puoleinen kirjapolku sai alkunsa lukupiiritapaamisesta, jossa päätimme lukea yhdessä Katherine Stockettin Piiat. Kirjassa viitataan Margaret Mitchellin Tuulen viemään, josta tuli seuraava lukupiirikirja (lukeminen kesken). Em. kirjat ovat saaneet minut muistelemaan Kunta Kinteä eli Alex Haleyn Juuret-teosta, jonka ahmin teininä. Kunta Kinten Afrikasta tuli mieleen Elsa-leijonan tarina, jonka luin kun opin lukemaan. Sittemmin olen kirjamatkannut Afrikassa etenkin Doris Lessingin teosten kautta.Ja ja ja... vaikka mitä kirjoja on tullut mieleen. Ja nyt tuntuu siltä, että Afrikka-lukemisteema on viriämässä!

Toisaalta kirja saattaa olla lukulistallani kauan, mutta ei päätyy luettavaksi vasta vuosien kuluttua ja lopulta sattuman oikusta. Markus Nummen Karkkipäivä olisi ollut minusta Finlandian arvoinen, vaikka kuulin siitä vasta kun se taannoin oli Finlandia-ehdokkaana. Olen siitä lähtien ollut aikeissa lukea kirjan, mutta kesti viime viikkoon, ennen kuin se tuli edullisena pokkarina vastaan, ja sitten aloinkin lukea sitä heti bussissa kotimatkalla.

Summa summarum: ideoita voi tulla mistä vain ja todellinen lukusysäys milloin tahansa. Ja vielä: vaikka minusta on ihastuttavaa laatia kirjalistoja etenkin kesäksi, pysyn harvoin suunnitelmissani.

Haluaisin kyllä piirtää joskus sen kirjakartankin. Epäilen, ettei siinä olisi montaakaan selkeää Bergman-polkua vaan enemmänkin näitä Amerikasta Afrikkaan ja takaisin tyyppisiä -polkuja.

Miten valitset lukemisesi? Oletko piirtänyt koskaan karttaa lukemistasi kirjoista?

Share

Kommentit

kevjumbaforever

Ihana blogi oikeest ! Mul on iha hassu blogi… Oon itte tehny fanisivuu Kevin Wu:lle, se on yks Youtube julkkis :) toivon et ehk joku päivä se näkee mun blogin ja tällee :) tsekkaa!!
http://www.kevjumbaforever.blogspot.fi

Miia_pau
Kolmas linja

Tuijotin hyvin tovin luettujen kirjojen listaani, enkä saanut siihen juuri minkäänlaista kuviota. Lukusuunnitelmia kyllä teen niin, että luen jonkun kirjan, josta tulee mieleen joku toinen teos, jonka päätän lukea jne., mutta kun lukusuunnitelmani eivät juuri koskaan toteudu :D

Noin yleensä sattuma lienee suurin tekijä lukemisteni valinnassa. Seuraan tietysti blogeja, kustantajien katalogeja, lehtiä ym. ja mietin, mitä haluaisin lukea, mutta se, mitä lopulta luen, päätyy luettavakseni yleensä koska a) se tulee vastaan kirjastossa ("Oho, tää on tässä!"), b) se tulee vastaan kirjakaupassa tai divarissa ("Näin halpa! Ostan!"), c) olen lähtenyt jonnekin ilman kirjaa, ja lukemisentarpeissani ostan jotain luettavakseni, d) saan kirjan (lahjaksi, lainaan, ennakkokappaleena tms.). Poikkeuksena tuttujen kirjailijoiden uutuudet, joita hankin luettavakseni ihan ns. varta vasten, esim. Eugenideen Marriage Plotin aion ostaa huomenna ja lukea lomalla. Pääasiassa siksi, että tykkäsin Virgin Suicidesista ja Middlesexistä kovasti, toissijaisesti siksi, että kirjasta on tykätty blogeissakin paljon.

Jenni S.

Miia_pau, kuulostaa niin tutulta! Omassa lukemiskartassani ei tuntunut olevan mitään logiikkaa, joten en saanut tehtyä karttaa, mutta polkuja sieltä sentään hahmottuu ainakin jonkin verran. Pitää jatkaa tutkailua.:)
 

Erittäin tuttua tuokin, että seuraa kirja-asioita aktiivisesti ja jopa suunnittelee lukemista systemaattisesti, mutta käytäntö on sitten jotain aivan muuta suurimmaksi osaksi; poikkeuksena minullakin tietyt kirjat, jotka luen joko heti tai säästään tietoisesti sopivaan hetkeen (jolloin ne eivät aina kuitenkaan tule luetuiksi).

Saana / Lumipalloja (Ei varmistettu)

Ajattelin alkuviikosta aivan samaa asiaa! Kutsun sitä itse kirjahyppelyksi kun yhdestä kirjasta ajatukset siirtyvät toiseen ja siitä taas seuraavaan ja niin edelleen...

Monasti lukemisto tosiaan muodostuu aika sattumanvaraisesti mutta huomaan seuranneeni viime aikoina pariakin erilaista polkua kirjasta toiseen (polku on muuten parempi sana kuin aiemmin käyttämäni hyppely). Kirjoitin auki oman polkuni mutta en saanut vielä haastettua kuvankäsittelytaitojani =)

Mielenkiintoinen polku sinulla. Minne seuraavaksi?

Stazzy
Stazzy

Miia_pau vei sitten jalat suustani. 

Eli joitain suosikkikirjailijoitani (mullon kaikki Follettit) lukuunottamatta valitsen kirjani usein vähän sattumalla. Joskus olen lukenut suosituksia, mutta usein se on semmoista "Oh, katsos, vain kolme euroa ja näyttää kivalta."

Jenni S.

Saana, kuten kävin blogissasi kommentoimassa, tutulta kuulostavat sinunkin mietteesi ja mielestäni kirjahyppely on oivallinen termi kuvaamaan sekä lukemisvalintojen polveilevaa etenemistä kuin kirjojen välisiä mielleyhtymiä ja toisinaan, ainakin minun kohdallani, myös konkreettisesti lukemista, kun saatan lukea ja lueskella montaa kirjaa samanaikaisesti.

Kysymyksesi on erinomainen, mutta vastaukseni ei: En tiedä! Luulen tietäväni, mutta luultavasti huomaan taas pian lukevani jotain aivan muuta kuin kuvittelin. Silti rakastan lukemisien suunnittelua, vaikka olen toteuksessa aivan surkea.

Stazzy, tuttua on myös tuo, että joku toinen on jo ehtinyt kirjoittaa "oman" kommentin! Ja tiedän myös, että ale- tai muuten vaan sattumalta eteen tulevat kirjat voivat eksyttää totaalisesti aiotulta kirjapolulta.;)

En ole tainnut koskaan piirtää kirjakarttaa. Jotenkin nuo vuokaaviot ovat aina olleet yhdenlainen kompastuskivi minulle :D Lukuhaasteet ja mm.  blogeista saadut kirjavinkit ohjaavat jonkin verran valintaa, mutta lopullinen valinta tapahtuu fiiliksen mukaan.

Jenni S.

Villasukka kirjahyllyssä, sepä se, minäkään en pidä kaavioista eivätkä lukukokemukseni ja -ajatukseni järjesty kaavioon. Jotenkin ajatus kirjakartasta kiehtoo silti! Ehkä pitäisi kokeilla vaikka kuukauden ajan, että kirjaisi ylös paitsi luetut kirjat niiden mukanaan tuomat kirja-assosiaatiot.

Kommentoi

Ladataan...