Kirjavuodet 2011 ja 2012: yhteenvetoa ja suunnitelmia

 

Kurkistus kirjavuosiin! Loppiaisena on korkea aika summata viime vuoden lukukokemuksia ja miettiä, mitä ja miten sitä tänä vuonna lukisi. Entä mitä lukuhaasteille kuuluu?

 

Tein vanhan blogini puolelle kesällä katsauksen alkuvuoden lukemisistani ja siitä, miten kirjat jakautuivat kirjailijan sukupuolen mukaan. Nyt lisäsin näihin lukuihin heinä-joulukuun luvut, ja mukaan tuli myös uusi kategoria sarjakuvat. Edelleen vaikuttaa siltä, että luotan miehiin erityisesti tietokirjailijoina ja runoilijoina. ;) Tietokirjoissa miehet ovat niukasti johdolla, runoissa sukupuolijakauma menee tasan.

Vuonna 2011 luetut kirjat

 

Kotimainen kauno: naisten kirjoittamat 23, miesten kirjoittamat 17, 1 sekateos (useita kirjoittajia)

Ulkomainen kauno: naiset 25, miehet 17

Tietokirjat ja elämäkerrat: naiset 20, miehet 22

Runoteokset: naiset 9, miehet 9

Lasten- ja nuortenkirjat: naiset 18, miehet 5

Sarjakuvat: naiset 1, miehet 2 (mitä ihmettä? olen ostanut pinon sarjakuvia, mutta en siis ole lukenut niitä!)

 

Mikäli laskin oikein, luin viime vuonna 127 teosta; suunnilleen saman verran olen lukenut muutamana viime vuotena. Noiden 127:n lisäksi tutustuin arviolta ainakin pariinkymmeneen teokseen joko selailemalla tai jättämällä ne heti kesken, ko. teoksia ei siis ole mukana laskuissa. Kiitos kirjabloggarien yhteisön ja muiden lukevien ystävien, minusta tuntuu, että olisin tutustunut vielä suurempaan määrään teoksia (tai suurempaan ja suurempaan, jotkut kirjatoukkakollegat lukevat tuplasti sen määrän kuin minä!): jotkut kirjat ovat niin blogeista ja puheista tuttuja, että tuntuu kuin lukenut ne, vaikken olekaan.

 

Vuoden 2011 merkittäviä lukukokemuksia

 

Sitten hieman laadullista analyysia. Susa Järjellä ja tunteella -blogista haastoi jokin aika sitten lukutoukkia vastaamaan seuraaviin kirjavuotta 2011 kartoittaviin kysymyksiin. 

1. Minkä lukemasi kirjan olisit toivonut löytäväsi juuri joulupaketista tänä vuonna, ellet jo olisi lukenut sitä? Peter Bichsel: Lastentarinoita. Viehättävä ja mestarillinen pieni suuri kirja!

2. Mitä kirjaa suosittelisit ystävälle, joka ei ole lukenut paljoa, mutta kaipaisi lukuelämyksiä? Riippuu lukijasta. Nk. kauniin kirjallisuuden ja (amerikkalaisten) älykkäiden lukuromaanien ystävälle Michael Cunninghamin teosta Illan tullen, joka on yhtäaikaa fiksu ja tietyllä tavalla helppo. Keskittymiskykyiselle laatukirjallisuuden ja hienon kielenkäytön ystävälle Rosa Liksomin Hytti nro 6 -Finlandia-voittajaa.

3. Mikä kirja sinun teki mieli jättää kesken? Roy Jacobsen: Ihmelapset. Ja jätinkin, mutta ihme kyllä pääsin lopulta loppuun.
 

4. Mikä kirja sai sinut vuodattamaan kyyneleitä? Kaikki lukemani kissaelämäkerrat. Eläintarinat ovat heikko kohtani.

5. Minkä kirjan lukemista odotit ennakkoon eniten? Lionel Shriver: Jonnekin pois.

6. Mikä kovasti pitämäsi kirja sai mielestäsi aivan liian vähän näkyvyyttä ja ns. blogisavuja? Mieleeni ei tule yhtään sellaista uutuutta, jonka minä olisin lukenut mutta jota muut eivät olisi huomanneetkaan. Toivon, että kaikenlaiset kirjat saavat bloginäkyvyyttä, kiinnostavien uutuuksien ohella myös vanhat teokset, sellaisetkin, joista kuvittelisi, että kukaan muu ei niitä lue. 

7. Mikä kirja oli suurin pettymys? Yhtään erityisen pahaa pettymystä ei tule spontaanisti mieleen. Helmi Kekkosen Valinta oli aluksi pettymys, koska odotin siltä todella paljon hienon Kotiin-novellikokoelman jälkeen, mutta huomasin sittemmin, että kyllä kirjassa oli ansionsa. Ensinnäkin se on pysynyt jo kuukausia elävänä mielessäni, mitä monikaan kirja ei tee, toisekseen, kun ihmiset puhuvat Bo Carpelanin hienosta kielestä, huomaan ajattelevani Kekkosta. Eli kyllä hän osaa kirjoittaa (myös Lilyssä, toim. huom.)

Eniten taisin pettyä itseeni, niin monen kirjan lukeminen jäi vain aikomukseksi.

8. Minkä kirjan ottaisit ainoaksi kirjaksi autiolle saarelle uudestaan... ja uudestaan luettavaksi? Kerstin Ekmanin Sudentalja-trilogian. Ensimmäinen osa Herran armo oli upea. Se kestäisi, vaatisikin, useita lukukertoja ja mielelläni lukisin vihdoin myös lopputrilogian.

9. Mikä kirja herätti sinulla eniten halua keskustella kirjan tapahtumista ja henkilöistä? Lisa Genovan pelottavan todellisuudentuntuinen alzheimer-kuvaus Edelleen Alice. Siitä ja myös Seppo Turusen lemmikkieläimien pitoa vastustavasta, provosoivasta tietoteoksesta Lemmikkielämää tuli paasattua vähän siellä sun täällä.

10. Minkä kirjan sulkisit aikakapseliin avattavaksi sadan vuoden päästä täällä Suomessa? Jäniskirjapaketin: näin Suomi ja maailma muuttuivat, eivätkä oikeastaan muuttuneetkaan. Paasilinnaa ja Kyröä siis.

11. Mistä kirjasta haluaisit nähdä elokuvan, ellei sitä jo ole tehty? Ville Tietäväinen: Näkymättömät kädet (onneksi teoksesta on jo traileri)

12. Minkä kirjan ns. jälkimaku oli niin voimakas, että mietit sitä vielä pitkään viimeisen sivun kääntämisen jälkeenkin? Kaikki muumiromaanit. Muumimaraton oli ehdottoman suositeltava kokemus. Kiitos kaikille osallistuneille!

13. Mikä kirja oli suurin yllättäjä hienon lukukokemuksen myötä? Runoteokset: kaikki alkoi Eeva Kilvestä ja teoksesta Perhonen ylittää tien ja johti siihen, että luin viime vuonna runoja enemmän kuin koskaan ennen. En ollut koskaan ennen myöskään keskustellut runoista, mutta nyt pistin pystyyn jopa runohaasteen. Myös Aapelin Pikku Pietarin piha jäi hieman yllättäen mieleen yhtenä vuoden positiivisimmista lukukokemuksista: teos oli sekä hauska että opettavainen ja hämmästyksekseni siitä kirjoittamani juttu kiinnosti monia. Se ilahdutti vanhojen kotimaisten klassikkojen ystävää!

14. Mistä kirjasta et muista enää paljoakaan, vain lähinnä tunnelmia ja pätkiä sieltä täältä tapahtumista? Timo K. Mukka: Näin hetki sitten ketun. Teos oli hieno ja eritttäin kiinnostava, mutta sisältäessään kaikkea runoista lehtikirjoituksiin se ei jäänyt mieleen kovinkaan kokonaisvaltaisesti.

15. Mitä kirjaa suosittelisit eniten muille kirjablogisteille? Carlos María Dominguezin Paperitaloa, varoittavaa kertomusta siitä, mihin kirjahulluus voi johtaa.

 

Kirjavuosi 2012: suunnitelmia ja haasteita

 

Tämän vuoden kirjallinen lupaukseni on, että saatan loppuun vuosi sitten aloittamani haasteet. Aakkoshaasteessa luetaan kirjoja kirjailijoiden sukunimen alkukirjaimen mukaan ja olen ollut jo kauan T-kohdassa (olen lukenutkin siihen Märta Tikkasta, mutta haluan lukea vielä lisää). Finlandia-haasteessa luetaan Finlandia-voittajia, aika moni on minulta vielä lukematta, vaikka kotihyllyssäkin olisi lukumateriaalia. Ja runohaastetta jatkan myös aika ajoin. Haaste on yksinkertainen: kun löytyy mieluinen tai kiinnostava runo, se julkaistaan blogissa.

Yritän lukea myös joka kuukausi jonkin teoksen kategorioista runot, tietokirjat, sarjakuvat ja (klassikko)lastenkirjat. Toivon myös lukevani entistä enemmän tiiliskiviä eli paksuja kirjoja. Aika näyttää, miten käy. 

Yritän kenties tilastoida tämän vuoden lukemisiani entistä tarkemmin, genreittäin. Mikäli osallistun muiden ideoimiin lukuhaasteisiin, kerron niistä tapauskohtaisesti.

Ensi sijassa aion kuitenkin vain lukea paljon ja kirjoittaa ja keskustella lukemastani. Toivon, että moni muukin tekee niin. :)

Vielä kerran hyvää kirjavuotta 2012!

Share

Kommentit

Salla kirjautumattomana (Ei varmistettu)

Minä ainakin jo oikein odotan sarjisarvioitasi! Ja pidähän mielessä Choderlos de Laclos... :)

Jenni S.

Niistä tulee pikemminkin esittelyjä kuin arvioita, mutta odotan niitä itsekin. :) Ainakin viisi teosta odottaa lukemista, ja vanhojakin olisi jonkin verran hyllyssä. 

Koko H.
Ruskeat Tytöt

Siis millä ihmeellä luet näin paljon? En tiedä onko tästä keskusteltu joskus aiemmin, mutta mitä teet työksesi? 

Meinaan, että itse luen ja kirjoitan kaiket päivät rahasta, enkä mitenkään pystyisi moiseen. Ihailen suuresti!

Jenni S.

Koko, nopeasti (kuten kommentoin juuri palstallesi, juuri nyt en jaksa edes lukea ja aion sulkea juuri koneenkin...), olen nyt sattuneesta syystä saanut vastata tuohon lukemiskysymykseen muutaman kerran viime päivinä. ;)

Työni ei liity kirjoihin, mutta kylläkin lukemiseen ja kirjoittamiseen, olen copy ja tottunut kaikenlaiseen nopeaan "tekstinkäsittelyyn". Ja luen melkein aina ja useaa kirjaa yhtäaikaa enkä katso juuri telkkaria ja mulla on pitkät työmatkat, joilla ehtii lukea. Nyt olen tosin vielä hetken vuorotteluvapaalla, mutta hämmästyksekseni olen lukenut vapaalla vähemmän kuin työaikana. Tämä ihmetyttää mua kovasti, mutta ilmeisesti en olekaan täysin paatunut lukutoukka. 

Jos vielä lukisin kirjaa nekin ajat, jotka roikun netissä, lukisin varmaan 500 kirjaa vuodessa. :D

Kommentoi