Lukemattomat lukijatyypit

Ladataan...

Tänään ilmestyneessä NYT-liitteessä kirjabloggari esitetään kutakuinkin sellaiseksi lukijaksi, jonka silmät kiiluvat sekä kustantamon tarjoamasta skumpasta että arvostelukappaleiden himosta (ks. artikkeli). Miten sattuikaan, kirjoitin itsekin juuri eilen siitä, kuinka kustantamosta yllärinä saamani kirja oli aivan ihana ja juuri minulle sopiva. Olen edelleen samaa mieltä, vaikken muuten oikein itseäni NYTin jutusta tunnistakaan.

Juttu innosti minut kuitenkin listaamaan erilaisia lukijatyyppejä, tai siis käsityksiä lukijatyypeistä. Kenen joukoissa seisot?

Runotyttö tai -poika. Hänen silmiensä kiiltoa ei voi arvioida, koska ne ovat huuruisien lasien takana piilossa. Tällä raukalla ei ole oikeaa elämää ollenkaan, ystävistä puhumattakaan. Oikeassa elämässä hahmoa ei tosin useinkaan tavata, mutta enemmän tai vähemmän salaisesti moni dynaamiselta vaikuttava aikuinenkin haluaisi oikeasti olla opusten pariin käpertyvä kirjaerakko.

Kirjaviisas(telija). Ajattelee, että lukeminen tekee automaattisesti hyvin sivistyneeksi ja ylpeilee kirjatietämyksellään. Kirjoissa painottuu laatu määrän sijasta. Saattaa kommentoida kirja-ahmatille, ettei voisi lukea noin paljon, koska keskittyy niin vaativiin kirjoihin. Tunnustan kohdanneeni tällaisen hahmon, eivätkä kirjamössöaivoni pystyneet tuottamaan kirjaviisastelijalle vastaukseksi kuin epämääräisen ynähdyksen.

Kirja-ahmatti. Lukee aina ja kaikkea. Tietää omat mieltymyksensä, mutta poukkoilee kirjasta ja genrestä toiseen joko uteliaisuudesta tai pakosta. Tämä hahmo nimittäin lukee mitä vain, jos muita vaihtoehtoja ei ole. Tunnustan ahneuteni.

Uralukija. On urautunut yhteen kirjallisuudenlajiin, kuten dekkareihin tai scifiin. Saattaa jopa halveksua muita lajeja ja niiden lukijoita, mutta voi myös toisaalta olla todella aito lukutoukka, intohimoisen kiinnostunut juuri tietynlaisista kirjoista.

Fakki-idiootti. Suosii tietokirjallisuutta kaunokirjallisuuden kustannuksella. Saattaa jopa julistaa, ettei romaaneista opi mitään. (Siksi kategorianimen loppuosa on ”idiootti”.)

Kirjat ovat televisioni -lukija. Lukee vain mahdollisimman viihteellistä ja helppoa kirjallisuutta ajanvietteeksi. Tämä kaikki on aivan ymmärrettävää ja sallittavaa, mutta olen sen verran elitistinen, että hymähdyttää, kun tällainen lukija sanoo harrastavansa kirjallisuutta. En vastusta televisiota enkä kioskikirjallisuutta (tunnustan sen siis kirjallisuudeksi), mutta kirjallisuuden harrastaja lukee mielestäni monista syistä ja monenlaista.

Kirjallisuuden harrastaja. Ks. kaikki muut kohdat paitsi Kirjat ovat televisioni -lukija sekä fakki-idiootti.

Luen, koska haluan kirjailijaksi -lukija. Lukee idoliensa kirjoja muistiinpanoja tehden ja toivoo itse olevansa joskus jonkun lukijan idoli.

En lue, koska haluan kirjailijaksi -lukija. Ei uskalla lukea muiden kirjoja, koska pelkää saavansa niistä vaikutteita. Vaihtoehtoisesti tietää itse kirjoittavansa niin paljon paremmin, ettei kannata tutustua muiden teksteihin. Muka.

Kirjabloggari. Lukee, koska haluaa höyrytä kirjoista ja kirjakekkereistä. Haluaa myös kriitikko-kustannustoimittaja-kirjailijaksi.

Tavallinen lukija. Lukee välillä enemmän, välillä vähemmän, laidasta laitaan. Rakastaa kirjoja niin paljon, että saattaa jopa perustaa kirjablogin ihan vain lukuharrastamisen ilosta. Useimmat tavalliset lukijat kuitenkin vain lukevat kirjoja, eivät ole kirjablogeista kuulleetkaan, saati siitä, että lukeminen olisi coolia.

 

Kuva edustaa eri lukijatyyppejä yhdistävää asiaa: villasukat jalassa lojuen on hyvä lukea.

Share

Kommentit

tiia_

Hauska postaus! :) Minussa on ainakin runotytön, uralukijan, fakki-idiottin ja "en lue, koska haluan kirjailijaksi"-lukijan vikaa. Runotyttöä minussa on erakkomainen lukutapa - en oikein osaa keskustella lukemistani kirjoista ja romantisoin lukemista prosessina. Uralukijaa edustaa jonkinasteinen jämähtäminen samantyyppisiin kirjoihin tiettyinä jaksoina. Fakki-idiotismia harrastan silloin, kun innostun uralukijan ominaisuudella johonkin tiedon alaan. Ja joskus minulta jää lukematta joku kehuttu kirja, koska pelkään, etten koskaan pystyisi kirjoittamaan yhtä hyvin kuin kirjailija x teoksessaan y.

Jenni S.

Tiia_, hienoja tunnustuksia! Eiköhän aika monessa meistä ole monenlaisen lukijatyypin aineksia. Minunkin oli ajoittain vaikea lukea muiden tekstejä, kun taannoin opiskelin hetken luovaa kirjoittamista ja yritin saada omia tekstejä aikaisiksi. Mutta koska en kirjoita kaunokirjallisuutta itse käytännössä lainkaan enkä haaveilekaan siitä, mulla ei ole jäänyt koskaan kirja lukematta siksi, että pelkäisin, etten itse pysty samaan. Sen sijaan olen pelännyt joskus tarttua ihailemani kirjailijan uutuuteen, koska jos se olisikaan hyvä, seuraisi melkein maailman romahtaminen. :)

Pumpulipesä

Hih, täällä yksi kirja-ahmatti. Luin kanssa tuon NYT-liitteen jutun, taas tuli sellainen olo että hitsin himppu, olisipas kiva kirjoittaa kirjablogia. Ei niinkään niitten jutussa mainittujen seikkojen innoittamana (ilmaiset kirjat ois kyl kivoja :D ) vaan ihan vaan kirjoittamisen ilosta ja päästäkseen kirjabloggaajien joukkoon, verkostoituakseen ja kaikkea muuta mitä nyt vaan mieleen tulee (kuten sen melko varmasti toteuttamatta jääävän haaveen vuoksi, mikä koskee kirjailijan uraa). Toisaalta, jos joululoman ja kesäloman välissä ehtii lukea yleensä yhden käden sormin laskettavan määrän kirjoja niin ei siinä VÄLTTÄMÄTTÄ sisältöä riitä blogin säännölliseen kirjoittamiseen :D. Jospa siis kuitenkin toistaiseksi pitäydyn vaan tuossa vauvahaaveblogissani :D...

Jenni S.

Tindeka, kiitos kommentista ja voitha kirjoitella kirjoista ensin nykyiseen blogiisi ja katsoa, josko innostut sitten ihan kirjabloggariksikin. Minun blogillani/blogeillani on vähän hassu nimi juuri siitä syystä, että perustin ensin yhden sekablogin, koska ajattelin, etten keksi blogattavaa yhdestä aiheesta, toisaalta oli myös kolme aihetta, josta halusin bloggailla. Ei mennyt kuin muutama kuukausi, kun eriytin eri K-blogit omiksi blogeiksiin, kun huomasin, että kyllä sitä juttua piisaa etenkin kirjoista ja kissoista ihan omien blogiensa verran.

Hauska kuulla, että eilinen ei niin kirjablogeja imartelevasti kirjoitettu artikkeli kuitenkin houkutteli ainakin sinua ryhtymään kirjabloggaajaksi!

Pumpulipesä

Jep, tätä olen vähän nyt harkinnut :). Juuri nyt on luvussa yks romsu, joka sopis hyvin mun nykysen blogin aiheeseen, Anna-Leena Härkösen Heikosti positiivinen. Kiitos kannustuksesta, ties vaikka se kirjalogihaave tuosta lähtis etenemään :).

Jenni S.

Ole hyvä kannustuksesta :)

Annami (Ei varmistettu)

Kirja-ahmatti taitaa kuvata minua parhaiten. Suurimman osan elämästäni olen tainnut ahmia kirjoja, vaikka muutama tavallinen lukija -kausi on mahtunut myös lukuhistoriaani. En halua kriitikoksi, kustannustoimittajaksi tai kirjailijaksi (tai viimeiseksi ihan pikkuisen, mutta en enää läheskään niin paljon kuin joskus, tulevaisuudenhaaveeni ovat muuttuneet). Kirjoista höyryämisestä kyllä pidän eikä ennen kirjablogin pitämistä oikein ollut paljon ketään, jolle olisin voinut lukemiani kirjoja hehkuttaa tai moittia.

Hauska juttu ja hyvin keksityt lukijatyypit. :)

Jenni S.

Annami, sama tälläkin kirja-ahmatilla! Yleensä kirjoja tulee nautittua tasaiseen tahtiin, joskun olen melkein paastolla ja toisinaan iskee kirjaähky. Kirjailijaksi on varmaan joskus halunnut jokainen intohimoinen lukija, mutta itse(kään) en ole halunnut pitkiin aikoihin... Aito blogi syntyy juuri rakkaudesta blogin aihepiiriin, ja kirjablogien taustalla on kyllä poikkeuksetta halu pistää muistiin tärkeitä lukukokemuksia ja kirja-ajatuksia sekä tuo kirjoista höyryäminen. 

MaijaNoora (Ei varmistettu)

Huomasin itseni oikeastaan muutamastakin kohdasta... mutta eniten taitaa täsmätä tuo kirja-ahmatti :D

Jenni S.

MaijaNoora, luulen, että aika moni samastuu kirja-ahmattiin. Ja hyvä niin, on ilahduttavaa tietää, ettei kirja-ahmatti ole katoava laji!

http://aamuvirkkuyksisarvinen.blogspot.com (Ei varmistettu)

Mainio lista :D Kaiken lisäksi tunnistin itseni monesta kohdasta...

Jenni S.

Kiitos Aamuvirkku yksisarvinen! Minunkin on kai myönnettävä, että tunnistan itseni aika monesta kohdasta, muuten en kai olisi niitä kohtia keksinytkään. Jotkut kohdat tosin kiistän jyrkästi itseni kohdalla.

MN (Ei varmistettu)

Muutamia juttuja luettuani on pakko kommentoida sitä Nyt-liitteen juttua. Minä olen ehkä niin sinisilmäinen (tavallinen lukija), etten ymmärrä miksi kirjabloggaamiseen liittyisi ongelmia, niin kuin jutussa väitettiin. Mitä sitten jos kirjabloggaajien mielipiteillä on arvoa? Keneltä se on pois? Vai pelätäänkö että kriitikoilta loppuu työ? Oliko se toinen ongelma se, että bloggarit keskittyvät huippuihin? Eivätkös niin tee myös kriitikot? Sitä paitsi, eivätkö kriitikot harrasta tätä vielä bloggaajiakin enemmän? Entäs se kolmas ongelma? Oliko se se, että kirjabloggareiden mielipiteillä on väliä ja heillä on vaikutusvaltaa? Pitäisikö kriitikoilla olla monopoliasema kun kerran saavat siitä palkkaakin. En myöskään ymmärrä miksi sana "yhteistyö" oli kirjoitettu sitaateissa. Kyllä kai nyt on niin, että samanlaista yhteistyötä on tehty eri tahojen kanssa vuosikausia. Mielestäni kustantamoiden olisi kuitenkin kysyttävä lupa bloggaajalta, jos aikovat käyttää hänen kommenttiaan kirjan markkinoinnissa. Ehkä näin tapahtuukin ja hyvä jos niin on. En oikein myöskään ymmärrä hyvän bloggaamisen sääntöjä, ehkä seuraavaksi ehdotetaan bloggausveroa? No, oli niin tai näin, mielestäni oli hyvä, että juttu oli tehty. Voihan olla, että sen avulla yhä useampi lukija löytää kirjablogien pariin. Ne ovat viihdyttäviä, niistä saa ideoita ja lukuvinkkejä. Onneksi on kirjablogeja! Terveisin sinisilmäinen tavallinen lukija.

Jenni S.

MN, hyviä kysymyksiä, joita varmaan kaikkien kirjoittajien on hyvä pohtia, mutta jotenkin näissä julkisissa keskusteluissa asiat menevät usein iloisesti sekaisin... Tätä on nyt ruodittu aika ajoin julkisuudessa ainakin viime kesästä asti, jolloin otin itsekin asiaan enemmän kantaa, bloggarina juuri lukijan enkä suinkaan wanna-be-kriitikon näkökulmasta. Juttu ja sitä seurannut pitkä keskustelu on täällä.

Nythän on tekeillä yleinen, kaikkia blogeja koskeva blogimainonnan ohjeistusluonnos, jota kuka tahansa voi kommentoida. Luonnos lisätietoineen on täällä. Seuraan kiinnostuneena, miten ja millaiset blogimainontasäännöt saamme, ja millainen keskustelu sitten alkaa.

Jenni S.

Ai niin, se piti vielä sanoa, että sitaattioikeudella esim. blogilainausta saa kyllä käyttää mainonnassa ja muussakin materiaalissa kysymättä ja ilmoittamatta. Mutta jos esim. mainoskampanja perustuisi vain sitaattiin (heh, hieman hypoteettinen esimerkki), siitä olisi minusta syytä keskustella etukäteen.

MN (Ei varmistettu)

Tästä nähtiin etten ole pelkästään sinisilmäinen vaan myös pihalla kaikesta mitä tapahtuu :)

Jenni S.

MN, et ole pihalla sen enempää kuin moni muukaan. :) En nyt halua puuttua tähän aiheeseen enempää, mutta jos jotakuta kiinnostaa tämänviikonloppuinen kirjabloggauskeskustelu, niin suosittelen tutustumaan esim. Sallan lukupäiväkirjan tekstiin ja edelleen sieltä löytyviin linkkeihin täällä

Ja tosiaan, sitten kun nuo blogimainostussäännöt valmistuvat, niin keskustelua tullee yhden sun toisen aihepiirin blogissa.

Margit/Tarukirja (Ei varmistettu)

Kirja-ahmatti, se minä olen. Kiva postaus!

Jenni S.

Kiitos Margit! Tämä kirja-ahmatti menee nyt kärsimään kirja-ahmattiuden varjopuolesta. Olen järjestelemässä kirjahyllyä ja ihmettelen hieman, mistä nämä kaikki kirjat ovat tulleet...

Marissa M. (Ei varmistettu)

Jenni, sulta puuttuu tuosta listasta seuraavanlainen lukija:

"Kriitikko-kustannustoimittaja-kirjailija: Lukee, koska haluaa höyrytä kirjoista, kirjakekkereistä ja haluaa ehdottomasti kirjabloggaajaksi!"

Marissa M. // http://cafepourlesidiots.org/

Jenni S.

Totta, Marissa!  Voi olla, että sellaisia lukijoita on vielä enemmän kuin Haluan kirjailijaksi -lukijoita. ;D

Katri / La petite lectrice (Ei varmistettu)

Heh, hauska postaus tosiaan. Kiitos tästä :)

Jenni S.

Katri, kiitos! Lukeminen ei ole niin vakavaa, vaikka olisikin vakavista vakavin paikka, jos ei saisi lukea. 

Blogini FB-sivulle tuli vielä ehdotus kategoriasta kaappilukija. Luulen, että suuri osa lukijoista on kaappilukijoita - kirjabloggarit sen sijaan vissiin sitten kaappilukijan vastakohtia, heh. :D Kaappilukija innosti keksimään vielä tuurilukijan. Sellaisia esiintyy etenkin kesäloma-aikaan, itsekin tiedän muutamia!

 

Kirja-ahmatti ja satunnainen uralukija täällä hei! Kiitos kivasta postauksesta!

Joskus tulee jumiuduttua dekkareihin, joskus elämäkertoihin, joskus tietokirjallisuuteen. Lukemani genret tuntuvat vaihtuvan milloin milläkin logiikalla, joskus vuodenaikoijen, joskus elämäntilanteen mukaan.

Esim. työmatkoilla bussissa tai junassa en oikein osaa keskittyä kuin dekkareihin tai "kevyempään" kirjallisuuteen. Nukkumaan mennessä taas kelpaa melkein mikä vaan, mutta kirjan on oltava riittävän pitkä, ettei tule hotkaistua kokonaista kirjaa kannesta kanteen :) Joinain kesinä tekee mieli lukea klassikoita, joskus puhdasta hömppää. Syksyisin dekkarit tuntuvat houkuttelevan erityisen paljon.

Tänä kesänä tuntuu, että voisin lukea mitä vaan. Saapa siis nähdä mitä kaikkea tuleekaan seuraavina kuukausina ahmittua!

Jenni S.

Kiitos kommentista, Amaliina! Minun tulee usein luettua tietokirjoja jossain vaiheessa lomaa. Olen päätellyt, että kun aivot saavat lepoa muusta, ne jaksavat vastaanottaa fiksua tekstiä (tosin kesäaivoilleni sopii myös mm. hömppä erinomaisesti). Olen joskus suositellut muillekin esim. tiettyjä väitöskirjoja kesäkirjoiksi, mutta jostakin syystä ehdotukseni eivät ole oikein ottaneet tulta alleen. :)

Lukemistottumuksesi kuulostavat kyllä hyvin tutuilta, kommenttisi voisi olla minun näppikseltäni lähtöisin!

No tämähän sattui, mulla on myös tapana suositella kaikenkarvaisia väitöskirjoja ja opinnäytteitä ynnä muita tutkimuksia lähipiirilleni :) Harva niihin jaksaa tarttua, mutta aina kannattaa yrittää (ainakin siihen asti kun tyrkyttäminen kielletään).

Jenni S.

Hihii, hauska tosiaan kuulla, että toistenkin lukuvinkit ovat näin opettavaisia :) Olen suositellut esim. kotimaisia klassikkoja ja niistä tai kirjoittajistaan tehtyjä väitöskirjoja. En muista tosiaan, että kukaan olisi innostunut lukemaan väikkärisuositusteni mukaan, mutta olen saanut kirjallisuustieteellisiä teoksia lähipiiriltä lahjaksi. Pitäisikin esitellä noitakin kirjoja joskus blogissa!

Juu vinkit ja suositukset kehiin vaan! Täällä ainakin yksi poteniaalinen väikkärinlukija odottelee :)

Melina G

Satunnainen lukija tässä moi. Uralukija: englanninkielistä fantasiaa tai historiallisia kirjoja (siis alkuperäiskielellä). Tunnustaudun myös television sijaan lukevaksi. Tosi kiva blogi sulla, mutta ööh.. kun mä nyt luen vaan noita genrejä. :-) 

 

Melina G

Satunnainen lukija tässä moi. Uralukija: englanninkielistä fantasiaa tai historiallisia kirjoja (siis alkuperäiskielellä). Tunnustaudun myös television sijaan lukevaksi. Tosi kiva blogi sulla, mutta ööh.. kun mä nyt luen vaan noita genrejä. :-) 

 

Kommentoi

Ladataan...