Mari Saat: Lasnamäen lunastaja

 

Eilen tapahtui monta muutosta: Lilyn ulko-asu uudistui, minä sain syksyllä alkaneet luovan kirjoittamisen opintoni päätökseen, lopulta vielä olonikin muuttui kuumeiseksi. Ilta meni lojuessa, mutta nyt aamulla säädin hieman tämän oman palstanikin asetuksia ja kohta vastailen kommentteihinkin. 

Mutta asiaan. Virolaisen Mari Saatin Lasnamäen lunastaja tuli tietooni loppusyksystä Helsingin kirjamessujen aikaan, olihan Viro messujen teemamaa. Luulin, että keksin persoonallisen kirjan luettavaksi, kun pistin Lasnamäen heti kirjastoon varaukseen. Sain sen viime viikolla, joten aika moni minua kirjasivistyneempi oli ehtinyt saada varausidean ennen minua. Sittemmin opin myös, että Lasnamäen lunastaja on valittu vuonna 2008 Viron parhaaksi romaaniksi. Mari Saat on Viron käännetyimpiä nykykirjailijoita.

Takakannessa tätä nopealukuista, lyhyehköä tarinaa kuvataan sympaattiseksi. Oli se sitäkin, vaikka aihe ei ole kovinkaan mukava. On äiti, vironvenäläinen keski-ikäinen Natalja Filippovna ja hänen avioton teinityttärensä Sofia. Kun äiti jää työttömäksi, hänestä tulee tyttärensä tietämättä ilotyttö - ei kylläkään kovin iloinen sellainen. Natalja kertoo Sofialle olevansa iltaisin hoitamassa vakavasti sairasta henkilöä; työ on rankkaa ja stressaavaa, eikä Sofia voi siinä auttaa. Välillä Nataljan työ meneekin sielunhoidon puolelle sekä hänen itsensä että hänen asiakkaidensa kannalta. Sofia taas tienaa salaa taskurahoja pitämällä seuraa rikkaan ystävättärensä isoäidille. Sofia on ikäisekseen kypsä ja muutenkin skarppi. Hän haaveilee salaa ajasta, jolloin Viro olisi sellainen, että hänestä voisi tulla presidentti. 

Absurdihko tarina on kerrottu napakasti ja sujuvasti ja innostuin siitä ensi riveiltä. Pidin Saatin terävästä tyylistä ja siitä, ettei hän sorru säälittelemään päähenkilöitään tai mässäilemään kurjuudella, vaikka osoittaakin tarkasti monia nyky-Viron epäkohtia. Välillä Natalja tuntuu suomalaisesta lukijasta hyvinkin modernilta ja tutulta, mutta toisinaan kertomus liikkuu kuin aivan eri maailmassa. Se pistää pohtimaan, voiko ihmisiä syyttää moraalittomista tai muuten "omituisista" ratkaisuista, jos esimerkiksi sosiaaliturvaa tai muuta tukea ei ole laisinkaan. Romaanin loppu oli taidokas: siinä on toivoa toivosta, vaan ei onnesta. Ne eivät ole Nataljan maailmassa aina sama asia.  

Suosittelen Lasnamäen lunastajaa paitsi kurkkauksena nyky-Viroon myös siksi, että kirjassa katsellaan myös suomalaisia virolaisten silmin.

Kaiken kaikkiaan kiinnostava teos!

Tekstinäyte, s. 53:

Sofialla oli salaisuus, jota hän ei kertonut kenellekään, ei yhdellekään ystävälle, ei edes äidille. - - hän on aina, pienestä pitäen ollut varma, että hänestä tulee Viron tasavallan presidentti. Se oli mahdonta jo senkin takia, että hän oli nainen. Vaikka olihan suomalaisillakin nykyään naispresidentti ja vieläpä latvialaisillakin! Mutta virolaisille ei voinut kuvitellakaan. Se oli kuitenkin ongelmista pienin. Ei sekään ehkä olisi ylitsepääsemätön este, ettei hänellä ole kunnollista perhettä, äiti vain ja tämäkin työläinen. -  - hän, Sofia, tuli miehittäjänä jostain Uralin takaa, melkein Siperiasta, sieltä minne virolaisia kyyditettiin.

Mari Saat: Lasnamäen lunastaja (Lasnamäe lunastaja, 2009). Wsoy, 2011. Suom. Tuula Friman

Kustantamon kirjaesittely

Nora Exlibris on haastatellut Mari Saatia

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

hei hei hei

Lahdessa Kirjamessut 18.-19.-2. Katso ohjelma verkosta !

jukka s.

Sara / Saran kirjat (Ei varmistettu)

Hei ja kiitos Jenni vinkistä! Kiinnostaa nyky-Viroon sijoittuva kirja ja jännä asetelma siinä!

Jossun lukupäiväkirja (Ei varmistettu)

Samaa sanon kuin Sara eli kiitos vinkistä! Mä tykkään reissata Itä-Euroopassa ja Baltiassa ja ajatuksissa on ollut tutustua myös itä-eurooppalaiseen kirjallisuuteen. Ehkäpä aloitan tutustumisen tästä Saatin kirjasta. :)

Jenni S.

Jukka s., kiitos vinkistä! En ole itse reissailemassa Lahteen, mutta laitan Twitterin kautta vinkin ko. messuista. Hyviä kirjatapahtumia on aina hauska mainostaa! (Ja harmittaa, etten saanut lauantaina lähdettyä Tampereelle Elävän kirjallisuuden festivaaleille, ohjelma olisi ollut hyvin kiinnostava.)

Sara, ole hyvä! :) Enpä minäkään tunne juuri Viron nykykirjallisuutta, mutta se kiinnostaa kyllä, samoin kuin koko maa. Varasin samoihin aikoihin kirjastosta jonkun toisenkin virolaisen kirjan, nimeä en nyt muista, mutta se ei ole vielä tullut. Lasnamäen lunastaja on tosi nopealukuinen! Lainaan sen nyt pikaisesti ystävällekin. Hän on asunut Virossa ja on hauska kuulla, mitä hän minua huomattavasti asiantuntevampana kirjasta sanoo.

Jossun lukupäiväkirja, ole hyvä sinäkin! :) Missä päin olet reissaillut? Mulla on Baltia ja Itä-Eurooppa aika pitkälti käymättä, mutta viime syksyn pikaisella Baltia-moottoripyöräreissulla innostuin etenkin Virosta kovasti. Olisi kiinnostavaa nähdä joskus esim. Peipsijärven tienoon (?) ortodoksikylät; ylipäätään melkein mikä tahansa Viron-matka houkuttelisi.

Kuten yllä totean Saralle, tämä kirja on lyhyt ja nopealukuinen! 

 

Kommentoi