Pihla Meskanen: Pieni majakirja

Ladataan...

 

 

 

Jokin pieni, poikamainen osa minussa ei ole koskaan toipunut harmistuksesta, ettei minulla ollut koskaan lapsena puumajaa. Tai muutenkaan juuri muita kuin peittojen ja tuolien avulla kyhättyjä asumuksia. Lähellä kotiani on lapsiperheen piha, jossa on puumaja. Sen ohi kulkiessa olen aina samanaikaisesti ilahtunut ja vähän kade.

Sen sijaan olin vain ilahtunut, kun hain eilen postista arkkitehti Pihla Meskasen mainion teoksen Pieni majakirja. Ostin sen lahjaksi eräälle pienelle pojalle, mutta pieni poika minussa halusi ensin itse lukea kirjan.

Se kannatti. Nyt minulla on teoreettiset tiedot mm. niin beduiiniteltan, jurtan kuin koniaguiden punotun majan valmistamisesta. Hallitsen myös eri solmutyypit (teoriassa) ja tiedän, miten köysisilta tehdään. Majassa on muuten oltava silta, sillä: "Köysisilta kruunaa puumajan! Siltojen avulla voi liittää useita majoja toisiinsa tai järjestää näppärän yhteyden läheiseen puuhun." (s. 50)

Majanrakennusta esittelevien valo- ja piirroskuvien lisäksi selkeässä kirjassa on historiallista tietoa kustakin majatyypistä. Esimerkiksi jurttaohje alkaa tiedolla, jonka luulisi tuovan omaa syvyyttä ja tunnelmaa pienen suomalaisen jurtanrakentajan leikkeihin:

 

Jurtta.

Jurtta on Mongolian paimentolaisten asumus ja sillä on yli 2000 vuoden perinne. Paimentolaisperheet elävät ankarissa luonnonolosuhteissa ja muuttavat 3-4 kertaa vuodessa etsiessään karjalle tuoreita laidunmaita. Mongolian aroilla on todella kylmät talvet, jolloin rakennuksen on hyvä olla mahdollisimman lämmin. (s. 39)

 

Voi että! Harmi, että olen liian iso osallistuakseni Pihla Meskasen Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin majaleirille. Onneksi en ole liian vanha ja tätimäinen kurkkimaan Pienen majakirjan lopussa vinkatuille sivuille. Esimerkiksi osoitteen livingtreeonline.com takaa löytyy oikea puumaja-arkkitehti. Siinäpä toiveammatti!

 

Pihla Meskanen: Pieni majakirja. Tammi, 2008. 2. painos

Majakirjan esittely arkkitehtuurikoulu Arkin sivuilla

Share

Kommentit

Anna/Lukemisen kartasto (Ei varmistettu)

Minullakaan ei koskaa ole puumajaa ollut, mutta niin monta muuta älyttömän hienoa majaa, ettei yhtään haittaa! Pihan perälle ja metsiin rakennettiin pieniä mökkejä jämälaudoista ja aaltopellistä. Metsät olivat täynnä kepeistä, oksista ja sammalista rakennettuja majoja (oi miten hyviä olimme siinä! Vanamonjuurista tehdyllä narulla sidottiin keppejä puihin kiinni ja rakennettiin katto niiden päälle.) Ihan pienenä oli vanhassa kanalassa ehkä metrin korkeudella lattiasta maja, jonka salaluukusta pääsi kiipeämään ulkorakennuksen vintille (mikä mystinen paikka se olikaan!) ja paras kaikista on edelleen vanhempien luona, navetan kattoparrujen päälle rakennettu maja, jossa teini-ikäisenä tuli vietettyä kaikki sadepäivät.

Surullisinta majojen rakennuksessa on kyllä se, että yleensä kaikille käy niin, että siinä vaiheessa kun osaisi rakentaa loistavia, upeita majoja, se ei enää kiinnostakaan. Itse olen onneksi maalla syrjässä koulutovereiden silmiltä saanut olla lapsi vuosikausia pidempään kuin muut! Tämä majakirja on kyllä saatava käsiin.

pirkko k (Ei varmistettu)

Tahtoo jurtan. Jos tahdot, niin tule rakentamaan se meille ;)

Jenni S.

Anna, voi ei, sinulla on ollut ihana lapsuus! Kuulostaa täydelliseltä, minulle kelpaisi tuollainen majaelämä vieläkin.:)  Ja edelleen muuten muistan hyvin, millainen serkkupoikien puumaja oli, vaikka näin sen varmaan 30 vuotta sitten. Majat ovat parhaita!

Pirkko k, jurtanrakennusleiri omalla pihalla olisi kyllä hauska idea! :) Jossain puutarhalehdessä kerrottiin tänä keväänä jostain virolaisista jurttatyyppisistä puutarhamajoista, mutta en harmikseni tiedä enää tarkemmin, missä lehdessä se oli ja mistä oli kyse. Kerron jos tulee uudelleen vastaan - tai jos haluan lähteä teille jurttaa kyhäämään!

 

Kommentoi

Ladataan...