Saamelaisuus nykykirjallisuudessa?

Ladataan...

 

Olin ajatellut kirjoittaa tänään aivan muusta. Ehkä sen vielä teenkin, mutta ensin on pakko kysyä eilen alkaneen, nykysaamelaisista humoristisesti kertovan Märät säpikkäät -televisiosarjan innoittamana: Tiedättekö nykykirjoja, joissa kuvataan (hyvin) saamelaisuutta tänä päivänä? Tai jopa: tiedättekö saamelaisia kirjailijoita?

Oma vastaukseni molempiin kysymyksiin on: En tiedä, mutta haluaisin tietää. 

Aion ehdottomasti lukea norjalaisen Magne Hovdenin tänä keväänä ilmestyvän esikoisromaanin Saamelandia. Kirjassa kaksi saamelaisnuorukaista päättää ottaa turisteilta rahat pois ja perustaa elämyspuiston. Kustantajan kirjaesittelyssä mainostetaan: Turisteille porosoppaa, joikua, lapinasuja ja katajavotkaa! Kuulostaa siis hieman samalta kuin Märät säpikkäät, jossa niin ikään iloitellaan saamelaisstereotypioilla ja pyritään samalla muuttamaan niitä.

Lukisin mielelläni vakavampaakin saamelaista tai ainakin saamelaisuudesta kertovaa kirjallisuutta, mutta ideat ovat nollilla. Google löysi tosin ensimmäiseksi saamelaiseksi naiskirjailijaksi luonnehditun Kirste Paltton kotisivut. Hänen tuorein julkaisunsa näyttäisi olevan parin vuoden takainen novellikokoelma lapsille; sivuilta löytyy tietoa myös käännöksistä ja ylipäätään monenlaisista julkaisuista, pitää tutustua joskus ihan ajan kanssa.

Äkillisessä saamelaiskirjallisuudentarpeessa tuli myös mieleen: tässähän olisi aihe, josta voisi kysyä kirjastonhoitajalta!

Kirjastokäyntiä odotellessa kysyn kuitenkin palstan lukijoilta. Jos ei ole antaa kirjavinkkejä, kerro, kiinnostaako edes saamelainen kulttuuri ja kirjallisuus. Tai mitä mieltä olet Märistä säpikkäistä? Minusta ohjelma oli paikoin tekohauska ja ärsyttävä, varmasti tahallisesti, mutta myös kiinnostava ja omalla tavallaan virkistävä.

Share

Kommentit

hdcanis (Ei varmistettu)

Täytyy kyllä sanoa että ainoa joka tulee mieleen on jo kuolleen Nils-Aslak Valkeapään runoteokset, ja nekin tunnen enemmän musiikkisovitusten kautta.
Musiikkia olen kuullut aika paljon, Valkeapään ohella Mari Boine, Wimme, Ulla Pirttijärvi, Inga Juuso, Adjagas jne. ovat tuttuja mutta muuten on kulttuuri aika tuntematonta minulle.

Jenni S.

Minä en tunne Nils-Aslak Valkeapäätä edes musiikin kautta, vaikka nimi on toki tuttu. Ja totta, musiikin puolelta on helpompi keksiä saamelaisuusesimerkkejä; hämmästyin kovin, kun aamulla juuri tämän postauksen kirjoitettuani selailin levyhyllyä ja huomasin siellä jonkun saamelaislevyn, josta mulla ei ollut mitään hajua.

Helmet-tietokannan mukaan saamelaisuutta näyttäisi olevan musiikin ohella tarjolla dvd-elokuvina. Lisäksi ainakin Leena Laulajaiselta löytyy monta saame-hakuehtoon osuvaa lastenkirjaa, mutta varsinaisen saamelaisen kirjallisuuden jäljille en Helmet-sivujen kautta päässyt.

ErjaM (Ei varmistettu)

Jenni, kokeile KirjaSampoa, http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/saamelaiset

Istun juuri neuvonnassa ja vartti sitten kysyttiin vähän samaa, ainoastaan että kyseessä oli vähän vanhempi kirjallisuus, meidän upeasta varastosta löytyi kyllä!

Märät säpikkäät taisi herättää innostusta muissakin kuin minussa!

Jenni S.

Erja, kiitos, mahtava linkki! Kävin heti pikakatsomassa ja huomasin tuttujakin kirjoja, esim. suosikkini Kerstin Ekmanin Sudentalja-triologian. En ajattelut itse sitä tai sentyyppisiä kirjoja saamelaiskirjallisuutta pohtiessani, koska mielestäni moni kirja kertoo kyllä pohjoisesta elämänmenosta, mutta ei juuri pohjoisista alkuperäiskansoista. Mutta näytti tuolla linkin takana "eksoottisempiakin" teoksia olevan, kiitos vielä kerran!

Kiitos myös hauskasta tiedosta, että Märät säpikkäät on näkynyt myös tosielämän kirjavinkkikeskusteluissa. Ilahduttavaa sekin, että todistettavasti kirjastossa on kysytty lukuvinkkiä. :)

Salla

Joskus lainasin tuon Kirste Paltton kirjan Voijaa minun poroni, kun olin katellut Finlandia-ehdokaslistoja vuosien varrelta ja tuo kirja oli siellä. Oli vaan niin tylsää kamaa että jätin kesken heti parin sivun jälkeen. Ehkä pitäisi yrittää uudestaan saamelaissilmälasien läpi katseltuna.

Hävettävän vähänhän sitä tuntee saamelaista kulttuuria.

Jenni S.

Sallan lukupäiväkirjaa, ahaa, kiitos tiedosta. En ollut Finlandia-haasteestani huolimatta edes huomannut F-ehdokkuutta. ;) Harmi kuulla, Voijaa minun poroni on nimittäin ainakin hieno nimi. Voijaa-sana on minulle aivan tuntematon.

Toivotaan, että Märissä säpikkäissä tulisi myös kirjallisuusasiaa. Olen jo suunnittelemassa kesäksi Lapin-matkaa ja jos se onnistuu, niin viimeistään silloin pitää kyllä pakata joku maantieteellisesti sopiva kirja mukaan!

 

 

Salla

Kunhan ei olis ollut vieläpä sinun blogisi Finlandia-haasteen innostamana. :) Selasin joskus F-ehdokkaat kautta aikojen (jossain päin nettiä on kätevä lista tähän) ja innostuin tuosta porokirjasta nimen perusteella.

Jenni S.

Ou nou, pahoitteluni! 

Lopetan pian koneella notkumisen - oikeasti pitäisi kirjoittaa esseetä ym. huomisaamuisia opintoja varten - mutta tässä vielä linkki saamelaiskulttuuriartikkeliin, jonka juuri löysin. Jotain saamelaiskirjallisuuden tunnettuudesta kertonee, että haku "saamelainen nykykirjallisuus" kääntyy Googlessa "suomalaiseksi nykykirjallisuudeksi"...

Anna
Ai niin!

12 vuotta saamen kieltä koulussa opiskelleena tämä kirjoitus lämmitti sydäntä tosi paljon. Että ihmisiä kiinnostaa. 

Kirjallisuudesta en valitettavasti tiedä, kun en kirjoja muutenkaan harrasta. Musiikista sen sijaan ymmärrän jotain. Suosittelen tutustumaan Niko Valkeapään tuotantoon, joka osoittaa hienosti, kuinka saamelainen musiikki ei tarkoita automaattisesti pelkkää joikaamista :) Modernia, mutta perinteet kuuluvat.

Jenni S.

Anna, kiitos kommentista. Saako udella: oletko kotoisin pohjoisesta vai miksi sinulla on tuollainen saamen osaaminen? Hienoa joka tapauksessa! 

Kiitos musavinkistä, palaan siiihen kunhan saan äänet kuulumaan tietokoneellani. Tässä vielä yksi kirjavinkki: huomasin, että kauniita ja kiinnostavia luontokirjoja kustantava Maahenki on julkaissut loppuvuodesta teoksen Nils-Aslak Valkeapäästä. Pitää selvittää, josko sitä saisi kirjastosta.

Anna
Ai niin!

Oon asunu Ivalossa reilut 18 vuotta ja lukenu saamea ykkösluokalta lukion loppuun. Todellinen kiinnostus saamelaisalueen asioihin heräs kuitenkin vasta kun muutin etelään :) 

Kiitos vinkistä! Pitää ehdottomasti tarttua tähän Saamelandiaankin.

Vierailija (Ei varmistettu)

Se taipuu muuten Palton, ei Paltton :)
Kirjallisudesta hävettävän vähän tietoa ja eivätpä osanneet Tampereen kaupunginkirjaston täditkään neuvoa. Ailohaksen (N-A Valkeapää) runoja tyrkkäsivät käteen, siinäpä toki oiva avaus ja perusta saamenkieliselle / saamelaiselle kirjallisuudelle.

Anna
Ai niin!

Saamelais-/saamelaisia käsittelevää kirjallisuutta voisi löytyä enemmän Norjan kuin Suomen puolelta. Koitin etsiä, mutta löysin vain saamenkielisiä teoksia, mikä ei taida auttaa tässä tilanteessa :D

Mutta jos saamen kieli muuten kiinnostaa, niin kannattaa liittyä Lena opettelee kanssasi saamea -facebook-ryhmään. Ryhmässä pääsee vähän sisälle saamelaiskulttuuriin ja saattaa oppia muutaman sanan matkan varrella.

hdcanis (Ei varmistettu)

Joo, Norjassa voisi ehkä löytyä lisää...ja nyt kun menin katsomaan niin DAT-kustantamolla (jonka tunnen siitä musiikista) löytyy kirjaluetteloa:
http://www.dat.net/main.html

Niko Valkeapää on mainio joo. Myös siellä joiku-osastolla pidän siitä että sellaisen ihan perinteisen tyylin lisäksi tehdään paljon fuusiota, sekoitetaan vanhoihin perinteisiin hyvinkin runsaasti jazzia, elektroa ja poppia.
Ja on myös tullut kuultua saamenkielistä ihan perinteistä rockia, metallia, rappia, iskelmää...

Minulla ei ole tippaakaan yhteyksiä saamelaisiin, vain yleinen kiinnostus kieliin ja sitten ihastuminen hyvään musiikkiin. Pohjoissaamea osaan ehkä kymmenkunta sanaa :)

Jenni S.

Kiitos vielä lisävinkeistä Anna, samoin kiitos kommenteista vierailija ja hdcanis. Aion ehdottomasti tutustua tuohon Facebook-ryhmään, sillä itse en osaa kuin yhden sanan saamea! Enkä edes tiedä, mitä saamea se on...  Kurkkaan myös Hdcaniksen linkkivinkin! (Vai hdcanisin, nämä uudet nimentaivutussäännöt saavat epäilemään, etten osaa taivuttaa enää mitään  nimeä...)

Tämän keskustelun ja viimeisimpänä vierailijan kommentin perusteella luulen, että eilen on ollut muutamallakin kirjastontiskillä keskustelua saamelaisesta kirjallisuudesta. Hyvä!

 

Jaakko / kirjantila (Ei varmistettu)

Luin juuri norjalaisen Hanne Örstavikin kirjan pappi, joka sivuaa myös saamelaisaihetta. En hänen muuta tuotantoaan tunne, mutta kun on kyse pohjoisnorjalaisesta kirjailijasta, jonka tämä teos sijoittui pohjoiseen, en yllättyisi, vaikka sieltä saamelaisuus tulisi muuallakin vastaan.

Jenni S.

Jaakko, kiitos vinkistä. En ollut Örstavikista kuullutkaan, mutta pitää googlata ja tutustua!

Vierailija (Ei varmistettu)

Hei, osaako joku teistä antaa hyvää linkkiä Nils-Aslak Valkeapään runoihin? Näin hänestä kertovan dokkarin ja siinä luki runojaan. Tahtoisin lukea niitä enemmänkin.

Kiitos jo etukäteen!

Terhi

Vierailija (Ei varmistettu)
Jenni S.

Hei Terhi! Kiitos kysymyksestä ja nopeasta vastaamisesta siihen. :) Jos löydän lisää linkkejä, kerron!

inga (Ei varmistettu)

Magga-Kumpulainen Rita: Binna Bánna, Sarvikiela

Siiri Magga-Miettunen: "Haile Selassia ja Lass'Uulan Niila", Siirin kirja, Siirin elämä

Miettunen Nilla: Korkki silmään, kolme kertomusta

Tästä kaupasta löytyy saamelaista kirjallisuuttakin: http://www.samiduodji.com

Jenni S.

Inga, suurkiitokset vinkeistä ja linkeistä! Kurkkasin oitis tuonne kaupan sivuille ja jännittävää, siellähän on paitsi saamelaista kirjallisuutta myös mm. Märta Tikkasta saameksi käännettynä. Mielenkiintoista! Kirjojen lisäksi näytti olevan mm. musiikkia, joten oikein hyvä linkki, toivottavasti joku muukin käy katsomassa kaupan tarjontaa. (Jos ja kun pääsen Lapin-matkalle, hankin ehdottomasti matkalukemista tuolta.)

saame (Ei varmistettu)

Rovaniemen kirjasto Lappi osaston Suomen saamelainen erikoiskirjasto on sulle oikea tietolähde.
http://www.rovaniemi.fi/suomeksi/Palveluhakemisto/Kirjasto/Lappi_ja_saam...

2000-luvulla on ilmestynyt 5 käännösta suomeksi. Nämä ovat:
- Aikio-Arianaick, Ima. Maailmalta tähän. Runoja. 2008
- Kati-Claudia Fofonoff. Maa muovattu toisin päin. Runoja. 2008
- Harald Gaski. Seitsemän veden joiku. Tarina pojasta ja joiusta. 2009
- Jozcef Timar ja Ima. Suonet. Runo-valokuvateos. 2007
- Jovnna-Ánde Vest. Perilliset, osa 3. Romaani. 2007
Siiri Magga-Miettunen julkaisee suomeksi. Sire girji on ilmestynyt saameksi äänikirjana.

Bánne 45 (Ei varmistettu)

http://www.karabok.no/catalog/index.php?cPath=28&osCsid=ljom8ucih87l...

Oheisessa Kara Bok & Papir kirjakaupan sivustossa runsaasti kirjoja. Kirjakauppa sijaitsee Norjan Kaarasjoella

Homer Simpson (Ei varmistettu)

http://www.siida.fi/sisalto/siida-shop

Oheissa Siida Sami Museumin shopissa runsaasti kirjoja myynnissä.

Pumtsi Pum (Ei varmistettu)

http://www.puntsi.fi/

Ihan must on vierailla inarilaisen Kustannus Puntsin kotisivuilla.

Kylmä kumppani (Ei varmistettu)

Rose-Marie Huuva: "Kylmä kumppani" 2012

Kylmä kumppani on kirja rintasyöpään sairastuneen naisen pelosta ja surusta, mutta myös ilosta ja nöyryydestä elämän edessä. Epätoivon ja voimattomuuden tunteiden rinnalla nousevat vahvasti esiin esi-isien kokemukset ja perintö.
Rose-Marie Huuva on ruotsinsaamelainen kuvataitelija ja runoilija, jonka teos herätti ilmestyessään runsaasti keskustelua Ruotsissa. Saamelaisia runokirjoja on ilmestynyt suomeksi harvoin, keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

I. P. (Ei varmistettu)

http://www.kaltio.fi/vanhat/indexb6d7.html?22

Irene Piippolan juttu saamelaisesta kirjallisuudesta

Jenni S.

Kiitos kirja-,  kirjakauppa- ja etenkin Kaltio-artikkelivinkistä! Mielenkiintoisia teoksia ja kiinnostavaa tietoa, pitää tutustua vielä ihan ajan kanssa. Tuon Kaltion jutun olen lukenut nyt parikin kertaa, pistää miettimään saamelaiskirjallisuuden asemaa ja mitä sille voitaisiin tehdä.

Kommentoi

Ladataan...