Suosituksia omasta hyllystä: Kotimaista kaunokirjallisuutta

Kirjahyllyyn kurkisteleminen jatkuu! Runojen sekä kieli- ja kirjallisuustieteen jälkeen esittelin ulkomaiset kaunokirjallisuussuosikkini, ja nyt ovat vuorossa kotimaiset oman kirjahyllyni romaanisuosikit.

Heti aakkosten alkupäästä löytyy tärkeitä teoksia: Aapelin Pikku Pietarin piha, monta Juhani Ahon teosta (joista kaikkia en ole lukenut) sekä etenkin Minna Canthia. Mainittakoon myös kuvassa näkyvistä Bo Carpelanin teoksista, että tunnistan niiden hienouden, kauneuden ja viisauden, mutten olen saanut yhdestäkään teoksesta kunnolla otetta. Ehkä joskus.

Heti näiden teosten jälkeen tulee suosikkisuma. Kristina Carlson ja Monika Fagerholm ovat kirjailijoita, joiden teoksiin olen ihastunut syvästi viime vuosina. Elina Hirvonenkin kirjoittaa huikean tarkasti, ja seuraan hyvin kiinnostuneena hänen kirjailijanuraansa. Laura Honkasalon tuotannosta suosittelen etenkin 70-lukulaisen ajankuvan vuoksi Sinun lapsesi eivät ole sinun -teosta.

Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä ja Kadotettu puutarha odottavat vielä lukuvuoroaan, mutta olen iloinen, että löysin ne antikvariaatista omakseni. Anna-Leena Härkösen kirjoista olen pitkälti luopunut: tässä näkyy koko Härkös-kokoelmani mainioita kolumnikokoelmia lukuun ottamatta.

Jarmo Ihalaisen esikoisteos Perheestä ja alastomana juoksemisesta kuului viime vuoden yllättäjiin: koska kirjassa on niin paljon kaikuja esim. Tove Janssonin maailmasta, tekisi mieli lukea se uudestaan, kun ole ajatellut ihastuttavan Klovharun-vierailun jälkeen kaikkea Janssoniin liittyvää runsaasti. Emmi Itärannan huikea Teemestarin kirja pyörii myös mielessäni tuon tuosta, ja Olli Jalosen Poikakirjaa on kehunut todella moni luottolukija. Maria Jotuni taas on ollut suosikkejani aina. 

Leena Krohn -kokoelmani. Keräilen Krohnia laiskahkosti antikvariaateista. Olen ajatellut, että pitäisi perustaa erityinen antikvariaattivihko: siihen merkkaisin yhtäältä, mitä kirjaa etsin, mutta toisaalta myös joidenkin kirjailijoiden kohdalla, mitkä kirjat jo omistan. Esimerkiksi Krohnilla on niin paljon teoksia, etten muista ulkoa, mitä olen lukenut, saati, mitkä teoksista omistan.

Kyllä, Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla on tehnyt minuunkin suuren vaikutuksen ja toivon joskus lukevani kirjan uudelleen. Samoin haluan tutustua muuhunkin Ulla-Lena Lundbergin tuotantoon kuin Jäähän. Gunnar Mattsonin Prinsessan ja Kuninkaan olen lukenut joskus nuorena moneen kertaan, myös Aila Meriluodon Peter-Peterin. Timo K. Mukka kiehtoo minua sekä kirjoittajana että persoonana, ja Markus Nummen Karkkipäivä on yksi pysäyttävimmistä lukemistani kirjoista.

P-nurkkauksesta löytyy kirja, jolle soisin paljon enemmän huomiota: Leena Parkkisen Sinun jälkeesi, Max on merkillinen ja ihastuttava lukuromaani. En ymmärrä, miten Parkkinen on keksinyt kirjoittaa siamilaiskaksosista ja sirkuselämästä, mutta hän on onnistunut erinomaisesti. Ystävyyttä, ajankuvaa, rakkautta, rujoa ja kaunista elämää - kirja on vähän kuin aikuisten satu, aivan omanlaisensa.

Tässä kuvassa näkyy tunnesyistä tärkeitä teoksia, mummilta perityt Eila Pennasen kirjat, sekä lukuvuoroa odottamassa olevia kiinnostuksenkohteita, kuten Hannu Raittilan Kirjailijaelämää ja Markku Rönkön ekokriittinen romaani Metsänpoika.

Tommy Tabermannin Suudelma kuuluu myös sarjaan teoksia, jotka olen lukenut joskus monta monituista kertaa... Joskus kauan sitten; kun yritin jokunen vuosi sitten lukea kirjan uudestaan, en päässyt enää alkua pidemmälle. Petri Tammista sen sijaan luen edelleen mielelläni, ja tarkoitukseni onkin palata näihin oman hyllyn tammisiin jossain vaiheessa.

Tikkas-kohdassa on kirjahyllyruuhka! Henrik Tikkaselta omistan tosin vain osoitekirjat, Ihminen ääni -teoksen sekä viehättävät piirrosteokset Minun Helsinkini ja Minun saaristoni...

...mutta Märta Tikkasen tuotantoa löytyy sitten enemmänkin, kaikki tietämäni Tikkasen teokset!

Aikoinani kirjakerhon jäsenhankintapalkkiona saamani Waltari-sarjan päällä on muutama kiinnostava uutuuskirja lukuvuoroa odottelemassa. 

Ja lisää Waltaria. En ole lukenut näitä kaikkia enkä kerää Waltaria aktiivisesti, mutta teen silti mielelläni välillä Waltari-hankintoja. Vaarillani oli kaikki Mika Waltarin teokset ja leikittelen ajatuksella, että ehkä minullakin on jonakin päivänä...

 Löytyikö tuttuja kirjoja? Entä mitä sinun hyllystäsi löytyy kotimaisen kaunokirjallisuuden kohdalta?

Share

Kommentit

diidu (Ei varmistettu)

Löytyi tuttuja... Märta Tikkasen teoksia en ole saanut omaan hyllyyni metsästettyä, paitsi ruotsinkielisenä Män kan inte våldtas. Olen hirveän huono käymään divareissa, ja uusia painoksia ei ainakaan hetkeen ole tullut. Henrikiä taas en ole lukenut, sillä olen vieläkin hänelle vähän vihainen, luettuani Märtan kirjat Kaksi ja Vuosisadan rakkaustarina...
Elina Hirvonen on kirjailija, josta saisi olla paljon isompi haloo suomessa. Aivan uskomattoman hyviä kirjoja.
Minun kirjahyllyni on järjestetty väreittäin, ei kirjastokoodein, joten on kauhean vaikea lähteä etsimään yhtään mitään. Vuosikausia haaveeni oli kokonainen huone täynnä kirjahyllyjä, jotka nekin ovat täynnä. Kun sitten sain kaksiosaisen lundiani pursuilevaksi, huomasin, etten tahdokaan. Siinä tuli melkein identiteettikriisi, ja piti pitkään miettiä, lähdenkö karsimaan hyllystä teoksia vai en. Lopulta karsin pois sellaiset, joilla ei minulle ollut merkitystä (sillä niitäkin tuli hankittua kirjakauppavuosien aikana). Ah, mikä keveyden tunne minut valtasi! Ehkä jonain päivänä vielä opin uudelleen kirjastossa käymisen taidon, ja palaan juurilleni. Isäni oli ahkera lukija, mutta ei ole koskaan ymmärtänyt kirjan omistamisesta saatua mielihyvää...
Joka tapauksessa, omista suomalaisista kirjoistani nostan esille Sen Kaikkein Tärkeimmän, eli Ranya ElRamlyn Auringon asema. Uskomaton kirja, ja sen omistamisestakin nautin yhä. Luen aina silloin tällöin ensimmäisen kappaleen uudestaan, sillä se on niin kaunis. Ja viisas. Sain kirjan lahjaksi kun opiskelin, ja silloin tuli luettua lähinnä täyteenpräntättyjä wordsworthin pokkareita. Auringon asemassa ei miellyttänyt pelkästään tekstivaan myös se, että rivien välissä oli reilusti tilaa, paperi oli paksua ja huokoista, sivujen reunoissa oli kunnon marginaalit.

Jenni S.

Minäkään en käy kovin usein divareissa, mutta käydessäni katson aina mm. Tikkas-kohdan. Olen hankkinut monet Tikkasten teokset ja muutkin vanhemmat teokseni nettiantikoista, esim. Antikka.netin kautta. Suosittelen!

Minä ymmärrän kirjan omistamisen mielihyvän, mutta myös sen, ettei kirjoja voi omistaa rajattomasti. Jossain vaiheeessa kirjojen haaliminen kääntyy itseään vastaan, ja sen takia minäkin olen viime aikoina karsinut hyllyjäni (omasta mielestäni) kovalla kädellä. 

Mielenkiintoista kuulla noin vahva suositus Auringon asemasta! Pistän mieleeni, ehdottomasti. Moni muukin on kehunut kirjaa, mutta en ole lukenut sitä vielä itse. Tuollaiset teokset ovat kyllä aarteita, monella tapaa.

Pekka/Poplaari (Ei varmistettu) http://poplaari.blogspot.fi/

Onpas monta hyvää kirjaa! Äkkiseltään pisti silmään vain totaalinen aukko Joel Haahtelan kohdalla. ;)

Itselläni ei ole mitään toivoa saada aakkostettua kotimaista kaunokirjallisuutta samaan hyllyyn noin hienosti, mutta ympäri huoneistoa on hajasijoitettuna ainakin Haahtelan, Petri Tammisen, Juha Itkosen ja Heidi Könkään koko tuotanto. Muita hyvin edustettuja ovat mm. Bo Carpelan, Johan Bargum, Reko Lundán, Kauko Röyhkä, Eeva Tikka ja Kyllikki Villa.

Pikku Pietarin piha pitäisi ehdottomasti lukea joskus, Aapelin Vinski-kirjat ovat ikisuosikkejani. Ja esim. Tikkasta pitäisi myös lukea, Vuosisadan rakkaustarina odottaa sentään jo hyllyssä. Nämä hyllyesittelysi ovat olleet tosi mielenkiintoisia, kiitos niistä.

Jenni S.

Hahaa, Haahtela-aukko on totaalinen myös lukukokemusteni kohdalla. Ehkäpä joskus korjaan asian. Noista mainitsemistasi kirjailijoista kiinnostaisivat vielä Haahtelaankin enemmän (pelkään hieman, että hänen teoksensa ovat liian kauniita ja haahuilevia minulle) mm. Eeva Tikka, Johan Bargum  ja Kyllikki Villa. Eeva Tikan teoksia olenkin hankkinut jo muutaman, pitäisi vain joskus vielä lukea ne.

Pikku Pietarin piha on sympaattinen ja ajatuksia herättävä pieni teos, hyvin suositeltavaa kesälukemista!

Kiitos hyllyesittelykehuista. :)

yrtti
Yrttitarha

Mahdottoman paljon hyviä kirjoja oli, itsellänikin on Mukkaa, Tikkasta ja Waltaria. Eniten on kuitenkin Aulikki Oksasen kirjoja, lähes koko tuotanto, samoin aivan aliarvostetun Annikki Kariniemen kirjoja. Unohtamatta Anu Kaipaista. Olen siis keskittynyt lähes kokonaan naiskirjailijoihin. Poikkeuksena Pentti Saarikoski, Pekka Kejonen ja Arto Melleri.

Jenni S.

Yrtti, mukavaa kuulla, että sinullakin on Mukkaa - melkein kukaan ei tunnu (enää) lukevan häntä! Oletko lukenut Mukan elämäkerran, entä teoksen Näin hetki sitten ketun? Suosittelen molempia, lisäksi viime syksynä (?) ilmestynyt kirjekokoelma vaikuttaa hyvin kiinnostavalta.

Minulla on vain muutama Oksasen teos, enkä ole muutenkaan lukenut häntä. Kuitenkin esim. runoteos Kolmas sisar on tärkeä ja jo pariin kertaan luettu, sellainen, että ajan myötä tiedän palaavani siihen aina uudelleen. Pentti Saarikosken runouden olen löytänyt viime aikoina, ja luinkin juuri muutama päivä sitten hieman hienoa Tiarnia-sarjaa, Arto Mellerin runouteen taas on vakaa aikomus tutustua.

yrtti
Yrttitarha

Kiitos Mukka- suosituksistasi! Hänen elämäkertansa olen kyllä lukenut, myös se kirjekokoelma himottaisi minua kovasti. Minulta puuttuu tuo mainitsemasi Oksasen runoteos, Pushkinin hevonen löytyy kyllä. Minullakin on Pentti Saarikosken Tiarnia- sarja ja pari Arto Mellerin runoteosta (Sclaageriseppele ja Puukkobulevardi).

jaana t. (Ei varmistettu) http://jaana-tlltoisenthdenalla.blogspot.fi/

Ihana tämä "kirjahyllyynkurkistamissarjasi"! Itse olen juuri myllännyt omaa kirjahyllyäni ja paljon samoja kirjoja löytyy kuin sinulta. Ne, mitä sinulta kadehdin on H. Tikkasen osoitesarja, sen haluaisin omaan hyllyyni. En tiedä, onko minulla keltään kirjailijalta koko tuotantoa, mutta esimerkiksi Kähköstä, Landeria, Elvi Sinervoa, Oksasta, Waltaria ja Westötä on melko kattavat määrät.

Jenni S.

Kiitos, Jaana! Mietin juuri, tekisinkö vielä yhden kirjahyllyynkurkistamisjutun, niin saisin siivottua viimeisenkin kirjahyllymme, sen, jonne on kertynyt kaikkea sekalaista. 

Jos ja kun sinulla on paljon samoja kirjoja, niin selvästi sinulla on erinomainen kirjahylly. :) Minulla ei tosin ole kuin yksi Kähkösen teos ja noloa kyllä en ole lukenut sitäkään, vaikka "kaikki" ovat lukeneet Kähköstä. 

Salma

Oi! Tekisipä mieli tulla nappaamaan pari kiinnostavaa teosta lainaan! Itsellä on myös loputon oman kirjahyllyn kahlaaminen meneillään, tulee osteltua uusia nopeammin kuin ehtii vanhoja lukea. Nyt meneillään Gillian Flynnin Kiltti tyttö, mutta seuraavaksi tartun Katja Ketun Kätilöön, mielenkiinnolla odotan. Isäni kirjahyllystä siirtyi omaani viimeksi Raisa Lardotin Taivas on kiinni tänään. Se oli kaikessa kummallisuudessaan melko mieleenpainuva. Juha Hurmeen Hullun luin myös vähän aika sitten. Veijo Meren Peiliin piirretty nainen on ihana ihana! Aila Meriluodon Peter Peterin haluaisin myös lukea.

Jenni S.

Salma, kiitos kommentista! Noita kaikkia kirjoja saanee lainaan ainakin kirjastosta. :)

Kiitoa Lardot-vinkistä, kuulostaa kiinnosyavalta. Myös Hullu kiinnostaisi ja Veijo Meren Peiliin piirretty nainen on ollut lukusuunnitelmissa ikuisuuden. Ehkä se nyt hypähtää lukujonossa eteenpäin, kun sai näin painokkaan suosituksen. Meriluoto kuuluu kirjailijoihin, joita minun on "pakko" lukea aika ajoin.

tiia_

Ihania kirjoja, taas kerran, ja jotkut tuttujakin, kuten ikisuosikkini Jotuni ja Helvi Hämäläinen. Ehkä tärkein oman kirjahyllyni suomalaisedustaja on kuitenkin Aino Kallas. Märta Tikkasta haluaisin kovasti lukea joskus.

Jenni S.

Minulla on hassu suhde Kallakseen: omistan vain pari kirjaa ja niistäkin olen lukenut selailua tarkemmin vain Sudenmorsiamen, sen sitten kyllä moneen kertaan. Kuitenkin olen lukenut esim. Kallas-tietokirjan ja pidän Kallasta kaikin tavoin tärkeänä kirjailijana itselleni, vaikken siis oikeastaan tunne hänen tuotantoaan. Olen kyllä aikeissa korjata tämänkin lukemisasian joskus...

Lue ihmeessä Märta Tikkasta! Vanhemmat, hieman tajunnanvirtamaiset romaanit ovat paikoin hyvinkin erilaisia kuin Tikkasen uudempi, selkeäsanaisempi ja dokumenttimaisempi tuotanto, mutta molemmat ovat hyvin taidokkaita ja tehokkaita. Blogistani löytyy mm. Märta Tikkas -teemaviikonloppupostaus sekä fanituslista, miksi Tikkasen Kaksi on niin hyvä, että voisin melkeinpä lukea vain sitä. Ylipäätään voisin viettää aika pitkään niin, että lukisin vain Tikkasta tai ainakin Tikkasia, luulen.

tiia_

Täytyypä tunnustaa, että minullakin on muuten aika erikoinen suhde Kallakseen. Sudenmorsian ja Barbara von Tisenhusen on tietysti luettu, mutta Kallaksen päiväkirjat ovat oman fanitukseni avainasemassa. Lueskelen Kallaksen päiväkirjoja säännöllisesti epämääräisessä, ei-kronologisessa järjestyksessä, ihan miten sattuu, ja ihmettelen ja ihailen Kallaksen persoonaa vuodesta toiseen. Jos totta puhutaan, Kallaksen kirjalliset ansiot välillä hämärtyvät, koska hänestä on tullut... "ystäväni". Upea nainen, upea persoona, ja hitsi vie, millainen elämä! Fanitan siis täysillä persoona-Kallasta, enkä läheskään tarpeeksi kirjailija-Kallasta. Mulla on vähän sama juttu Anais Ninin kanssa: Ninin päiväkirjat ovat hurjan mielenkiintoista luettavaa, mutta kirjailija-Nin on jokseenkin ihan hämärän peitossa. 

Jenni S.

Ymmärrän hyvin! Minulla on juuri tuollainen ystäväfiilis mm. Märta Tikkasen ja Tove Janssonin suhteen. Tikkaselta sentään olen lukenut kaiken, mutta Janssonilta en, ja joskus häntä lukiessani tuntuu, etten edes keskity kunnolla tekstiin, kunhan vain fiilistelen, kun Tove on minusta niin ihana, nerokas ja vaikka mitä. :)

Kommentoi