Ladataan...

 

Kun kuulen nimen James Joyce, minua värisyttää kauhusta. Se eräs o-kirjaimella alkava kirja on ikuisesti kesken, vaikka pari vuotta sitten jopa organisoin nettikimppalukua siihen. Pääsin itse noin sivulle 60, kukaan muu ei lähtenyt kai edes kokeilemaan.

Vaan tänä vuonna on uusi mahdollisuus. Pentti Saarikosken Odysseus-käännös saa rinnalleen Leevi Lehdon Ulysseksen, joka julkaistaan aivan pian Gaudeamuksen toimesta.

Ulysseksen tapahtumat sijoittuvat päivään 16.6.1904 ja Dublinissa, kirjan tapahtumakaupungissa, on tuolloin tapana eläytyä kirjan maailmaan. Parin viikon päästä tuota päivää vietetään Helsingissäkin! Helsingin Bloomsdayna 16.6. ei voi kokoontua romaanin tapahtumapaikoille, mutta kaupunkia voi kiertää melkein koko päivän Joycen hengessä. On runomatineaa, virkistäviä ravintolapiipahduksia, jopa Joyce-karaokea - ja sa on vapaa kaikille.

Lisää tietoa kirjasta ja kirjatempauksesta saa Bloomsday Helsinki -tapahtuman Facebook-sivuilta.

Minua värisyttää ajatus Joyce-teemapäivästä. En osaa sanoa, johtuuko se kauhusta vai innosta. Marjis on ollut järkkäilemässä uuden suomennoksen kimppalukua, mutta en ole ainakaan vielä lupautunut mukaan, koska ainakaan ensimmäisen suomennoksen lukeminen ei mennyt niin kuin Ström... Alastalon salissa. (Hahah, pääsinpä sanomaan, että yhden mahdottoman kirjan olen kuitenkin lukenut!)

Oletko kiinnostunut Ulysses-suomennoksesta? Aiotko osallistua Bloomsdayhyn? Ja mikä kirja on osoittautunut sinulle mahdottomaksi lukukokemukseksi?

Minulle mahdottomia ovat olleet myös Umberto Econ Ruusun nimi ja Paul Austerin New York -trilogia.

Kuvat on napattu Gaudeamuksen sivuilta, joilla myös todetaan lohduttavasti ja kannustavasti: Tule ja ota selvää mikä on tämä teos, joka on käännetty kymmenille kielille, vaikkeivät edes irlantilaiset itsekään sitä täysin ymmärrä.

Share

Ladataan...

 

Kesä ei ole vielä kunnolla alkanut, mutta moni kustantamo on jo julkaissut tiedot syksyn 2012 uutuuskirjoista. Tutustuin niihin syksyn kirjakatalogeihin, jotka olen jo saanut käsiini, ja tutustutan tässä muutkin. 

 

linkki Otavan syyskuvastoon

 

Otava julkaisee Riikka Pulkkisen uutuuden, ja muutenkin luvassa on tuttuja, taattuja nimiä, kuten Laila Hirvisaarta, Reidar Palmgrenia ja jokasyksyiseen tapaan Virpi Hämeen-Anttilaa (kysymyksiä: miten Pulkkinen voi näyttää noin nuorelta ja miten Hämeen-Anttila ehtii kirjoittaa romaanin joka vuosi?). Anja Snellman, joka juuri julkaisi Siltalalta teoksen, onkin syksyllä Otavan kirjailija. Luvassa on uudenlaista, maagista Snellmania. Olen ehkä kiinnostunut. Ainakin olen kiinnostunut David Nichollsin romaanista Kaikki peliin sekä Pentti Saarikosken kollaasiromaanin Ovat muistojemme lehdet kuolleet uudesta painoksesta.

 

Linkki Gummeruksen kuvastoon

 

Gummeruksen syksyn kirjailijoita ovat mm. Chris Cleave, Paula Havaste ja Petri Karra, jonka kirjoja en ole kai nähnytkään, mutta jota muutamakin ihminen on minulle kehunut. Amerikkalaisen Alice Hoffmannin historiallinen romaani Punainen puutarha kuulostaa hyvältä lukuromaanilta, ja minulle blogipiireistä tutun Vera Valan esikoinen kiinnostaa myös, vaikken yleensä dekkareita juuri lue.

 

Linkki Kariston kuvastoon

Kariston kuvasto tietää kertoa, että tulossa on suomalaista chick-litiä Jaana Taposelta ja mm. opaskirja Koira - omistajan opas. Minua kiinnostaa Kariston syksyn teoksista eniten Anna Godbersernin Ihania päiviä, joka kertoo elämästä 1920-luvun New Yorkissa. Kirja on jatkoa teokselle Jazztyttö peilaa. En ole lukenut sitäkään, mutta kumpikin kirja kuulostaa houkuttelevalta.

 

Linkki Siltalan kuvastoon

Siltalalta saapuu kirjasyksyyn Umaya Abu-Hannahin tietokirja MultiKulti - monikulttuurisuuden opas sekä suomeksi käännettävä, ulkomailla jo kohuttu lastenkasvatusopas Kuinka kasvattaa bébé. Ranskalaisten bébéjen sijasta minua kiinnostaa kuitenkin Louis-Ferdinand Célinen Niin kauas kuin yötä riittää, jonka kerrotaan olevan Ranskan 1900-luvun kirjallisuuden merkillisin klassikko. Kun tiedetään, miten erikoisia kirjoja Rankasta tulee, niin kirja lienee todella merkillinen. Myös unkarilaisen kerrostalon elämästä kertova romaani Mitättömät elämät vaikuttaa kiinnostavalta.

 

Linkki Tammen kuvastoon

Tammenkin kuvastosta löytyy blogimaailmasta tuttuja nimiä. Kristiina Vuori ja Karoliina Timonen julkaisevat esikoisteoksensa. Kaari Utrio taas julkaisee suositut Sunneva-teoksensa uudistettuna laitoksena, ja Anna Kortelainen on kirjoittanut ensimmäisen kaunokirjallisen teoksensa. Houkuttelevaa! Muita Tammen kiinnostavia kotimaisia kirjailijoita ovat Katri Lipson ja Markku Pääskynen.

 

Linkki Wsoy:n kuvastoon

 

Wsoy:n kirjasyksyyn kuuluu mm. Riku Korhosta, Juha Seppälää ja Eeva Kilpeä, jonka teoksella on koskettava nimi, Kuolinsiivous. Kaikkein eniten minua kiinnostaa kuitenkin yleisöluentojen esityksistä koottu teos Miten kirjani ovat syntyneet; ainakin Anna-Leena Härkösen luento, jolle itse osallistuin, oli hyvin antoisa. Jouni Tervon kirjoittama Osmo Rauhala -elämäkerta kuuluu myös ehdottomasti syksyn lukemistooni.

 

 

Linkki SKS:n kuvastoon

 

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sokerina pohjalla! Jälleen kerran haluaisin SKS:lta kaiken. Sirke Happosen Muumiopas on must, samoin Kissojen Suomi - katit historian polulla, joka on leikkimielinen tietokirja. Myös esim. Kalevala maailmalla - Kalevalan käännösten kulttuurihistoria (toim. Petja Aarnipuu) on teos, jonka kelpuuttaisin kernaasti kotihyllyyni.

 

Miltä kirjasyksy 2012 vaikuttaa? Mitä kirjaa odotat? Ja jos osaat vinkata muista kirjakuvastoista, tee se!

Share

Ladataan...



 

Kuulun säännöllisesti kokoontuvaan neljän naisen lukupiiriin jo kuudetta vuotta. Usein tästä kertoessani saan sitten kertoa asiasta tarkemminkin: miten olen päätynyt lukupiiriin, miten lukupiirimme toimii, olenko siihen tyytyväinen. Toisinaan joku on pyytänyt lukupiiriaiheista blogikirjoitustakin. Tässä se nyt tulee.

 

Lukupiiri-ilta kerran kuussa

Lukupiirimme on entisen työkaverini perustama. Hän oli jo kauan haaveillut kirjanystävien piiristä ja keksi, että se on koottava työpaikkamme väestä, etteivät siteet katkea - hän oli juuri vaihtamassa työpaikkaa. Valikoiduin mukaan maantieteellisin perustein eli asumalla lähellä perustajajäsenen kotia, samoin kuin kolmas alkuperäisjäsen. Hän on tosin jo lopettanut lukupiiritoiminnan, mutta tilalle on tullut kaksi muuta, niin ikään alun perin työkuvioista tuttua. Vaikka meillä on yhteinen työhistoria, katson kuitenkin, että olemme tutustuneet ja ystävystyneet varsinaisesti lukupiirissä.

Kokoonnumme kerran kuussa arki-iltana, vuoroin kunkin kotona. Tarjolla on aina ruokaa, viiniä - ja jälkiruokaa, melkein aina suklaakakkua. Ruumiinkin on saatava ravintoa lukupiiri-iltana.

Joinain kuukausina kirjaehdotuksista on runsauden pulaa, mutta joskus emme meinaa keksiä mitään. Silloin hyvänä apuna on ollut Hesarin klassikkoautomaatti, ja onpa blogeistakin joskus etsitty ideoita. Kirja on kuitenkin saatu aina päätettyä, ja useimmiten kaikki ovat myös lukeneet koko kirjan seuraavaan tapaamiseen mennessä.

Lukupiiri-illasta on muotoutunut vuosien mittaan kuukauden kohokohta. Monesta muusta menosta voi luistaa, mutta lukupiiristä ei. Jos joku kuitenkin joutuu perumaan tulonsa, perutaan koko tapaaminen.

 

Vinkkejä lukupiirin perustamiseen

Tällä kokemuksella esitän lukupiireilystä haaveileville seuraavaa:

1. Kerää joukkoon erilaisia lukijoita, ehkä eri-ikäisiäkin. Erilaisuus laajentaa lukemista ja kirjoista keskustelua. Yhdessä on helppo tutustua sellaisiinkin teoksiin, joihin ei itse tarttuisi.

2. Sopikaa seuraava kirja ja tapaaminen aina kokoontuessanne. Näin lukupiiristä tulee säännöllinen harrastus.

3. Antakaa lukupiirin kehittyä omaan tahtiinsa. Meillä oli varsinkin alussa tapana intoilla ja mm. tuoda tapaamiseen kuukauden kirjasta tai kirjailijasta kertovia artikkeleja. Alustukset ovat  kiinnostavia, mutta niistä ei kannata ottaa paineita. Epävirallisen lukupiirin pitäisi olla rentouttava harrastus eikä stressaava velvollisuus. Toki kannattaa kokeilla erilaisia toimintatapoja, niin se oman piirin tapa löytyy.

4. Pyydä ihmisiä rohkeasti mukaan tai mene itse mukaan, vaikket tuntisikaan muita piiriläisiä. Kuten sanottu, lukupiirissä voi ystävystyä - ja vaikkei aivan ystävystyisikään, keskustelulle on hyvä lähtökohta, kun ihmisillä on ainakin yksi yhteinen kiinnostuksenkohde eli lukeminen.

5. Valitkaa luettavaksi vanhempia kirjoja. Jos ette halua ostaa kirjoja kerran kuussa, kannattaa suosia vanhempaa kirjallisuutta, jota löytyy hyvin kirjahyllyistä ja kirjastoista. Sitä paitsi media on täynnä keskustelua uutuuksista, niin että lukupiirissä on mukava keskityä vanhempiin opuksiin.

6. Jakakaa lukuvinkkejä ja keskustelkaa muistakin kirjoista kuin juuri luettavana olevasta. Usein nämä vapaat kirjakeskustelut poikivat lukuvinkkejä, joita voi sitten hyödyntää joko lukupiirissä tai itsekseen.

7. Miettikää, mikä on teille sopiva kokoontumispaikka. Minusta kotitapaamiset ovat ihastuttavia, kun en juuri muuten kyläile tai emännöi, mutta ymmärrän hyvin niitäkin, jotka tapaavat helposti kahvilassa tai vaikkapa kirjakeskustelun ohella uusiin ravintoloihin tutustuen. (Yhtäältä ravintoloissa ei voi kirjakeskustelujen ohella nauttia toisten lemmikkieläimistä, toisaalta ravintolatapaaminen olisi helpompi muiden perheenjäsenien kannalta.)

8. Pitäkää porukka sopivan pienenä. Jo neljän ihmisen aikataulujen sovittaminen yhteen on joskus vaikeaa. Jos meitä olisi enemmän, emme voisi pitää kiinni siitä, että kokoonnumme aina koko lukupiirin voimin.

9. Keksikää lukupiirille nimi, jos keksitte. Me olemme hihitelleet usein, kun olemme yrittäneet arvuutella, mikä olisi piirillemme sopiva kirjallinen nimi. Virallista nimeä ei ole keksitty, mutta säännöllisiä suosikkeja ovat Hurskas kurjuus ja Kurjat, vaikkei lukupiirissä mitään kurjaa olekaan.

 

Tietoa lukupiireistä

Kirja:

Johanna Matero, Ritva Hapuli, Niina Koskivaara (toim.): Lukupiirikirja. Avain, 2011

Lukupiirit.fi-sivusto

 

Kuulutko tai haluaisitko kuulua lukupiiriin? Millaisia kokemuksia ja näkemyksiä sinulla on lukupiireistä?

 

 

Share

Pages