Ladataan...

Miten hauskaa ja houkuttelevaa olikaan lukea lukuromaanikommentteja! Ilmoitan tehneeni suuren lukuromaanisuunnitelman ja olen iloinen jokaisesta kanssalukijasta, joka lukee saman kirjan ja osallistuu kirjakeskusteluun.

Koska Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin sai niin myönteisiä kommentteja osakseen, päätin ottaa senkin "yhteislukuromaanilistalle". Ilmoitan siis, että luen tämän kuun aikana Jumalat juhlivat öisin sekä Audrey Niffeneggerin Aikamatkustajan vaimon ja kirjoitan niistä heti vapun jälkeen.

Toukokuun aikana luen uudelleen Siri Hustvedtin Kaikki mitä rakastin ja postailen siitä sitten toukokuun lopussa.

Ja joskus kesällä voisin lukea Sarah Watersin Vieras kartanossa sekä Zadie Smithin Kauneudesta. Mutta palataan niiden aikatauluun vielä myöhemmin.

Palaan huomenna myös lukuromaanipostauksen kommentteihin - nyt lähden Juhlimaan jumalien kanssa ja pian Höyhensaarillekin. Hyvää yötä! :)

Ladataan...

Ladataan...

 

Olen viime aikoina pyöritellyt mielessäni paria asiaa: mistä on hyvät lukuromaanit tehty ja olisiko joku vanha suosikkikirja kiva lukea yhdessä, lukupiirimäisesti? 

 

Miellyttävämpää kuin kaunokirjallisuus?

 

Lukuromaaniaihe on saanut pontta, kun olen siivoillut kirjahyllyjä ja löytänyt vanhoja suosikkejani. Toisaalta tämän kevään uutuuksissakin on vielä monia, joiden lukemista odotan jo siksi, että olen saanut muiden arvioista käsityksen, että kirjat vievät mennessään sellaisella upottavalla tavalla, niin kuin lukuromaanit vievät. Teksti on laadukasta ja sujuvaa, luottamusta herättävää, ihailtavaa ja ihastuttavaakin. Tarinassa voi olla rankkojakin käänteitä ja rumia asioita, mutta kauheuksilla ei mässäillä. Minulle lukuromaani-sana ei merkitse  juonivetoista ja viihteellistä naistenromaania (kaikki kunnia niillekin!), vaan kirjaa, jossa kieli ja tarina ovat tasapainossa. Usein lukuromaaneihin liittyy jonkinlainen elokuvamaisuus, kohtaukset ovat kiinnostavia yhdessä ja erikseen. Tietenkin lukuromaania(kin) on vaikea määritellä täsmällisesti, sillä se, miten kunkin kirjan milloinkin kokee, riippuu aika monesta seikasta, omista fiiliksistä ja elämäntilanteesta lähtien.

On myös melko vaikeaa sanoa, miksi kaikki kaunokirjallisuus ei mielestäni istu "lukuromaanin" kategoriaan. Monet lempikirjailijani ovat esimerkiksi ehkä hieman enemmän kieli- kuin juonipainoitteisia, ja heidän teoksensa enemmän "kaunokirjallisia" kuin lukuromaaneja, jos lukuromaaneihin liittyy tietynlainen miellyttävyys ja helppous - ymmärtääkö kukaan, mitä yritän sanoa?

 

Lukuromaanisuosikkeja - mikä luettaisiin huhtikuussa?

 

Hiljattain lukemistani lukuromaani-kategorian kirjoista tulee mieleen tietenkin Katja Kallion hienostunut Säkenöivät hetket. Historialliset romaanit ovat muutenkin usein hyviä lukuromaaneja, muiden hyvyyksiensä ohella. Olen palannut usein mielessäni tapaninpäivän suururakkaani, Kaari Utrion Sunnevaan: sen lukeminen oli yksinkertaisesti ihanaa. Aina kehumani Jeffrey Eugenidesin teokset, etenkin Middlesex, ovat oivallisia myös lukuromaaneina. Kirjahyllyraivauksen yhteydessä olen törmännyt kirjoihin, joita olen ainakin aikoinaan pitänyt juuri oikeanlaisina lukuromaaneina ja jotka kaikki haluaisin joskus lukea uudestaan. Esimerkiksi:

 

Virpi Hämeen-Anttila: Alastonkuvia

Zadie Smith: Kauneudesta

Siri Hustvedt: Kaikki mitä rakastin

Audrey Niffenegger: Aikamatkustajan vaimo

Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin

 

Kuten huomaatte, Jumalat on löytynyt!  Hirveän sekoiluraivon jälkeen se havaittiin sekä minun että toisen siskoni kirjahyllyssä. Olen jo lukemassa kirjaa (se on edelleen ihana, kirjoitan pian!), joten rajaan sen ulos lukupiirikysymyksestä, mutta muiden listaamieni kirjojen osalta kysyn: kiinnostaisiko jotakuta muutakin lukea Alastonkuvia, Kauneudesta, Kaikki mitä rakastin tai Aikamatkustajan vaimo? Jos olet kiinnostunut jostakin em. teoksesta, kerro se kommenttilaatikossa viimeistään ke 10.4., ja lupaan lukea eniten kiinnostusta herättäneen kirjan huhtikuun loppuun mennessä. Olisi hauskaa, jos edes muutama muu innostuisi lukemaan saman kirjan, niin voitaisiin sitten keskustella siitä yhdessä.

Idean tällaiseen kimppalukuun olen saanut arvatenkin Lilyn lukupiiristä, joka jatkuu taas tällä viikolla. Ajattelin, että olisi hauska lukea yhdessä myös jokin vähän vanhempi kirja, sellainen, joka löytyy jo monen hyllystä tai ainakin kirjastosta.

 

Vinkkaa oma suosikkisi

 

Miltä kuulostaisi? Kerro ainakin oma lukuromaanisuosikkisi. Ties vaikka siitä tulisi vaikka toukokuun kimppalukukirja, jos muutkin innostuvat kirjasta.

Ladataan...

Glorian Antiikin (1/2013) sivulta sattui silmään Rene Descartesin sitaatti, joka muistutti asiasta, josta olen ainakin yhden lukutoukkaystävän kanssa usein puhunut: lukeminen on lähes samaa kuin matkustaminen. Kun lukee, kokee niin paljon jo kotona kökkiessä, ettei ole aina lomalla pakottavaa tarvetta matkustaa jonnekin, niin kuin monilla on. Usein puhutaan siitä, että kun on fiktiivistä seuraa, ei ole koskaan yksin (ymmärrän tämän ajatuksen, mutten oikein pidä siitä: en ole koskaan kokenut lukevani siksi, ettei minulla ole muuta kuin kirjallista seuraa). Mutta miten on: voiko kirjamatkailu korvata oikea matkailua? Voiko lukemista ja matkustamista edes rinnastaa?

Pages