Ladataan...

Hyvää äitienpäiväviikkoa! Minä olen lahjonut tänä keväänä äitini lisäksi muitakin naisia, ja tässä hyväksi havaittuja kirjalahjavinkkejä. Minusta kauniit, kuvia ja tarpeeksi helpossa muodossa olevaa tietoa sisältävät tietokirjat ovat kirjalahjoista parhaimpia: romaanit ovat sen verran henkilökohtaisempia kirjoja, että niitä on vaikea ostaa, tiukka faktateos taas tuntuu vähän tylsältä lahjalta, ellei ole aivan varma, että juuri kyseinen kirja kiinnostaa.

 

 1.

Haltiakuusen alla - suomalaisia kirjailijakoteja

Kirjoitin jo kuukausi sitten Haltiakuusen alla -teoksesta blogatessani, että kirja sopii äitienpäivälahjaksi. Sopii se muillekin kuin äideille, nimittäin kotimaisesta (klassikko)kirjallisuudesta, kirjailijaelämästä, kulttuuri- ja asumisen historiasta kiinnostuneille, elämäkertojen lukijoille, matkavinkkejä etsiville... Niin, äkkiseltään on vaikea keksiä, kenelle kulttuurista kiinnostuneella ihmiselle tämä teos ei sopisi. Bloggaukseni, jossa on paljon kuvia kirjasta, löytyy otsikkolinkin takaa.

 

 

 

2.

Saila Routio: Puutarha laatikoissa

En ole vielä itse lukenut ystäväni Saila Roution uusinta puutarhakirjaa, mutta olen hankkinut sen muutamallekin innokkaalle viherpeukalolle lahjaksi. Kirjasta ovat innostuneet niin terassipuutarhuri kuin suuren, hyötykasvejakin sisältävän  palkintopuutarhan omistajakin. Jossain puutarhalehdessä tätä kirjaa suositeltiin ekan oman pihan laittajalle, itse voisin vinkata siitä vaikkapa parvekeviljelijälle. Sailaan ja hänen kirjoihinsa voi tutustua Sailan blogissa.

 

 

 

3. 

Pekka Tuuri: Vedenalainen Suomi

 

Vein Pekka Tuurin Vedenalaisen Suomen viikonloppuna mökkituliaisiksi sillä ajatuksella, että suomalaisesta vesiluonnosta huikein kuvin kertova teos sopii kaikenikäisille mökkiläisille ja sekä tarkkaan että selailevaan lukemiseen. Nimensä mukaisesti vedenalaisia maailmoja ja niiden asukkaita kartoittava kirja puhuttelee luonnonystävää, mutta saa myös valokuvauskuumeen nousemaan. Tuurin kirjasta ja sen synnystä aina kuvausvarusteita myöten saa tietoa esim. kirjan Facebook-sivulta sekä Tuurin nettisivuilta.

 

 

+

4. 

Hannele Klemettilä: Federigon haukka ja muita keskiajan eläimiä

Bonuksena vielä Hannele Klemettilän tietokirja Federigon haukka, jota olen parhaillani lukemassa. Eläimen ja ihmisen suhde on minusta aina tärkeä aihe, ja tässä se yhdistyy kiinnostavasti aikaan, jonka ihmisistä meillä ei kenties ole niin sydämellistä kuvaa. Kirjan alussa olen jo oppinut, että keskiajallakin eläimiä kuitenkin arvostettiin, jopa enemmän kuin nyt. Jos tunnet historiasta ja/tai eläimistä kiinnostuneen lahjottavan, suosittelen tätä teosta kirjalahjaksi. Lisätietoa kustantamon sivuilta.

 

Kerro oma kirjalahjavinkkisi kevään sankarille!

 

Share

Ladataan...

 

 

 

Ensin meinaa tulla K niin kuin kateus, mutta sen voittavat pian I niin kuin ilo ja ihastus sekä O niin kuin onni. Onneksi tehdään 1oo-prosenttisesti unelmointiin sopivia sisustuskirjoja ja onneksi ihmiset päästävät kirjantekijät omiin lempipaikkoihinsa, kesämökeilleen ja muille huviloilleen. Heli Lahdenrannan ja Ulla-Maija Lähteenmäen H niin kuin huvila on keväänkaipuisen sisustuksenystävän ja kesähuvilahaaveilijan täsmäluettavaa.

Tai oikeastaan pitäisi puhua täsmäkatseltavasta. H niin kuin huvila esittelee alaotsikkonsa mukaisesti 10 + 1 huvilaa, tyyliä ja näkökulmaa, ja kirjan pääpaino on selvästi kuvissa. Teksteistä käy päällisin puolin ilmi, kuka huvilan omistaa ja missä ja millainen huvila on, mutta kuvat veivät ainakin minun huomioni. 

Ihmekös tuo, kun kirjasta löytyi mm. unelmieni mökkimakuuhuone. Olen suunnitellut sen kaiken varalta jo ajat sitten. Minun Kiurujen yö -huoneeni olisi vanhan saaristohuvilan yläkerrassa, siinä olisi viisto katto ja se olisi maailman paras vinttikammari.

 

 

 

Vaan kelpaisi sitä tällaisella verannallakin aikaa viettää.

 

 

Luulen, että aika monelle täydellinen kesäparatiisi syntyisi jo tällaisesta kesäkeittiöstä.

 

 

Huvilakirjassa esitellään saaristotaloja niin Helsingistä kuin Turun suunnaltakin, vanha asemarakennus, monta puuhuvilaa. Jotkut taloista ovat isoja ja aika komeitakin, jotkut taas pieniä, kuten tämä helsinkiläinen pihavajakesämökki. Kaikkia esiteltäviä kohteita yhdistää se, että ne ovat ainakin jonkin verran elämää jo nähneitä - suurin osa huviloista on selvästi vanhoja - ja että ne ovat tärkeitä ja rakkaita paikkoja, hartaudella kunnostettuja ja hyvin pidettyjä.

 

 

Ah ja voi. Huokailin myös osuville sitaateille. Voisin niin hyvin kuvitella kertovani näin: - On huikea tunne, kun istuu terassilla pimeässä elokuisena iltana, ja meren äänet kantautuvat patiolle. Joka kerta, kun tulemme veneellä tänne saarelle, muistamme olla kiitollisia siitä kuinka onnekkaita olemme. On upeaa viettää kesää tällaisessa paikassa.

 

 

Jos ei omista ikiomaa huvilaa, ainakin siitä haaveilu on mahdollista. Jollakin on muuten melko miellyttävä haaveilupaikka!

 

 

 

Talo- ja sisustuskuvien lisäksi kirjassa on pieniä vinkkejä ja mm. ruokaohjeita. Tiedän, että ne ovat suorastaan pakollinen osa tämäntyyppistä kirjaa, mutta minusta ruokaohjeet olisi voinut jättää poiskin.

 

 

Heli Lahdenranta ja Ulla-Maija Lähteenmäki: H niin kuin huvila. Moreeni, 2013

Kustantamon kirjaesittely

 

Tänä keväänä on ilmestynyt myös kirjallisiin kulttuurikoteihin kurkistava Haltiakuusen alla - suomalaisia kirjailijakoteja.

 

Share

Ladataan...

 

(1.) Kevät on suunnitelmien ja aikomusten aikaa. Tiedätkö, mistä kirjasta tämä totuus on? Entä seuraavat? Koska nyt on pääsiäinen, nyt on myös kevät lumesta huolimatta. Päätin siis fiilistellä etsimästä kotikirjaston aarteista kevätsitaatteja. Kas tässä. Mikä on suosikkisi?

 

2. Talvi kohiseee viemäreihin ja häviää sinne. Yhtenä päivänä olivat takapihan koivut täynnä kottaraisia. Kuulin millainen on kevään ääni: se on yhtämittaista sirkutusta.

 

3. Mutta lehdet ja kukat versoivat koloistaan säännöllisesti joka kevät. Kun Chieko näki ne kuistilta tai puun luota ja kun tuli aika, jolloin orvokkien herääminen kosketti häntä, yksinäisyys täytti hänen sydämensä.

 

4. Meri huokaili oudosti rantahietikolla, surumielisesti näin keväälläkin, mutta oikukas kujeellinen tuuli puhalsi pitkin punahiekkaista satamatietä, jota vankka ja emäntämäinen Cornelia-neiti taivalsi Glen St. Maryn kylää kohti.

 

5. Kasvit heräävät talven horroksesta ja näyttävät syntyvän uudesti, niin tuoreina ne näyttäytyvät.

 

6. Minut oli houkuttanut metsään asumaan muun muassa se, että saisin aikaa ja mahdollisuuden nähdä kevään koittavan. Viimein lammen jää haurastui niin kennomaiseksi, että sain kävellä lipsumatta kenkieni kantojen upotessa siihen. Sumut, sateet ja lämmin auringonpaiste sulattavat pikkuhiljaa lunta, päivät käyvät pidemmiksi, ja näen jo selviäväni talvesta tarvitsematta kartuttaa puupinoani, sillä suuret takkatulet eivät ole enää tarpeen. Olen valmiina ensimmäisten kevään merkkien varalta - -

 

7. On varhainen aamu. Yhtä ihana kuin maailman ensimmäinen aamu. Karhuluolan uudisasukkaat vaeltavat metsänsä halki ja heidän ympärillään on kevään koko ihanuus. Kevät elää kaikissa puissa ja vesissä ja kaikissa vihreissä näreiköissä, se visertää ja suhisee ja murahtelee ja laulaa ja solisee, kaikkialta kuuluu kevään raikas, villi laulu. - - Kevät on uusi, mutta kaltaisensa.

 

Viimeisen sitaatin toivon kuvaavan tätä kevättä ja pääsiäistä. Ihanaa, rentouttavaa ja aurinkoista pääsiäistä kaikille!

 

8. Kevät oli kauan puhkeamatta. Paastonajan viimeisinä viikkoinakin oli vielä kirkas pakkasilma. Päivisin aurinko sulatti maita, mutta öisin oli seitsemänkin astetta pakkasta. Hanki oli niin kova, että kuormia saattoi ajaa muuallakin kuin tiellä. Pääsiäinen oli talvinen. Mutta sitten yhtäkkiä toisena pääsiäispäivänä hengähti lämmin tuuli, nousi pilviä,  ja kolme päivää ja kolme yötä valui vuolas ja lämmin sade. - - Oli tullut oikea kevät.

 

Tässä vielä sitaattitiedot:

Ensimmäinen ja viimeinen sitaatti Leo Tolstoi: Anna Karenina, toinen Eeva Kilpi: Naisen päiväkirja, kolmas Yasunari Kawabata: Kioto, neljäs L. M. Montgomery: Sateenkaarinotko, viides Väinö Kirstinä: Puutarhassa, kuudes Henry David Thoreau: Walden – elämää metsässä, seitsemäs Astrid Lindgren: Ronja, ryövärintytär.

Share
Ladataan...

Pages