Ladataan...

Tiedän: tällä palstalla on hiljattain tehty kirjatiiliskiviä ja nämä tämän postauksen kirjataide-esimerkit olen jo vinkannut blogin Facebook- tai Twitter-tilien kautta. Nämä ovat kuitenkin jääneet niin voimakkaasti mieleen, että päätin sittenkin esitellä ne myös palstalla.

Etenkin nuo yläkuvan kirjaveistokset ovat aivan uskomattomia. Bongasin ne Weburbanistin artikkelista. Jos tuollaisia olisi näyttelyssä, olisin valmis matkaamaan pitkänkin matkan niitä ihmettelemään!

Jokin aika sitten löysin myös romaanijulisteita myyvän nettikaupan Novel Posterin. Olen kehitellyt mielessäni "tekstijulistetta" eräästä Marguarite Durasin teoksesta, joten ihastuin heti kaupan yksinkertaisen tyylikkäisiin julisteisiin. Tässä esimerkkinä Great Gatsby Poster:

(Kuulin muuten juuri, että The Great Gatsbysta on tulossa leffa loppuvuodesta - official trailer täällä). 

Miten tuo kirjataide onkin niin kiehtova aihe! Tunnustan tässä, että olen alkanut haaveilla kirjataidenäyttelyn pitämisestä. Vielä sinne ei olisi juuri mitään laitettavaa, mutta jos minulla joskus on suuri (ja onnistunut!) kokoelma kirjatauluja ja -julisteita, kirjatiiliskiviä, ties mitä... Haaveilu on kai ainakin sallittua. Kirjataiteilija olisi myös aika kiva ammatti. 

Vinkkejä kiinnostavasta kirjataiteesta otetaan siis vastaan - nauttimis-, inspiroitumis- ja hieman matkimistarkoituksissakin! :)

Share

Ladataan...

 

 

 

Jokin pieni, poikamainen osa minussa ei ole koskaan toipunut harmistuksesta, ettei minulla ollut koskaan lapsena puumajaa. Tai muutenkaan juuri muita kuin peittojen ja tuolien avulla kyhättyjä asumuksia. Lähellä kotiani on lapsiperheen piha, jossa on puumaja. Sen ohi kulkiessa olen aina samanaikaisesti ilahtunut ja vähän kade.

Sen sijaan olin vain ilahtunut, kun hain eilen postista arkkitehti Pihla Meskasen mainion teoksen Pieni majakirja. Ostin sen lahjaksi eräälle pienelle pojalle, mutta pieni poika minussa halusi ensin itse lukea kirjan.

Se kannatti. Nyt minulla on teoreettiset tiedot mm. niin beduiiniteltan, jurtan kuin koniaguiden punotun majan valmistamisesta. Hallitsen myös eri solmutyypit (teoriassa) ja tiedän, miten köysisilta tehdään. Majassa on muuten oltava silta, sillä: "Köysisilta kruunaa puumajan! Siltojen avulla voi liittää useita majoja toisiinsa tai järjestää näppärän yhteyden läheiseen puuhun." (s. 50)

Majanrakennusta esittelevien valo- ja piirroskuvien lisäksi selkeässä kirjassa on historiallista tietoa kustakin majatyypistä. Esimerkiksi jurttaohje alkaa tiedolla, jonka luulisi tuovan omaa syvyyttä ja tunnelmaa pienen suomalaisen jurtanrakentajan leikkeihin:

 

Jurtta.

Jurtta on Mongolian paimentolaisten asumus ja sillä on yli 2000 vuoden perinne. Paimentolaisperheet elävät ankarissa luonnonolosuhteissa ja muuttavat 3-4 kertaa vuodessa etsiessään karjalle tuoreita laidunmaita. Mongolian aroilla on todella kylmät talvet, jolloin rakennuksen on hyvä olla mahdollisimman lämmin. (s. 39)

 

Voi että! Harmi, että olen liian iso osallistuakseni Pihla Meskasen Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin majaleirille. Onneksi en ole liian vanha ja tätimäinen kurkkimaan Pienen majakirjan lopussa vinkatuille sivuille. Esimerkiksi osoitteen livingtreeonline.com takaa löytyy oikea puumaja-arkkitehti. Siinäpä toiveammatti!

 

Pihla Meskanen: Pieni majakirja. Tammi, 2008. 2. painos

Majakirjan esittely arkkitehtuurikoulu Arkin sivuilla

Share

Ladataan...

 

Meillä luetaan nyt tiilenpäitä. 

Vinkkasin blogin Facebook-sivulla pari päivää sitten Book Riotin mahtavasta kirjataideideasta: tiiliskivistä voi tehdä kirjoja. Tuon idean bongattuani en ole suunnilleen muuta ajatellutkaan, joten tämä päivä on mennyt valokuvaten, tulostaen, liimaten ja maalaten. Ja onneksi lopulta tyytyväisyydestä hihkuen!

Valitsin kirjat osin kirjallisista, osin visuaalisista syistä. Tiesin heti, että hyllyyn on saatava muutama tiiliskivik... eiku kirjatiiliskivi. Zadie Smithin Kauneudesta tuli heti mieleeni, koska kauniin kannen ja rouhean kiven kontrasti kiinnosti. Yasanari Kawabatan Kioto tuntui sekin heti sopivalta (mikä onni - löysin perjantaina antikvariaatista jo toisen Kawabatan hyllyyni!!). Aili Sinisalon Mestaritontun seikkailut pääsi mukaan lapsuuden suosikkina, Topeliuksen Wälskärin kertomuksia koska halusin oikein vanhan kannen: Mika Waltarin ja Olavi Laurin Valtatiet taas, koska siinä taitaa olla omistamistani kirjoista tyylikkäin kansi. Ainakin persoonallinen valinta - en ole koskaan törmännyt kirjaan kuin omassa hyllyssäni.

 

 

Itse kehittelemäni askarteluohje:

1. Skannaa tai valokuvaa haluamasi kannet. Minä kuvasin. Joistain teoksista kuvasin etu- ja takakannen sekä selkämyksen; niissä, joissa oli ruma takakansi tai liian kapea selkämys, on nyt samanlainen etu- ja takakansi ja itse kehittelemäni selkämykset.

2. Mittaa tiiliskivet. Minulla oli betonitiiliskiviä, jotka olivat 12 cm leveitä, 18 cm korkeita, selkämyksen leveys oli 6 cm. Varsin kirjan kokoisia siis.

3. Muuta kansien kuvat kuvankäsittelyohjelmalla oikean kokoisiksi. Tarvittaessa käsittele kuvia muutenkin. Minä rajasin, tummensin värejä ja käytin PhotoScapen vanhentavaa suodinta, jotta lopputulos olisi mahdollisimman muinaisen näköinen. Esimerkiksi Waltarin etukansi näytti kuvana tältä:

 

 

4. Tulosta kuvat.

5. Liimaa kannet paikoilleen. Kannet voisi kenties lakata tai liisteröidäkin, mutta minulla ei ollut kuin vettä ja Erikeeperiä. Tein niistä noin 50/50 % sekoituksen, sivelin "liisteriä" kansien molemmille puolille ja painoin märät paperit kiinni betoniin. Betoni imi kosteutta tehokkaasti, joten suurin osa liimauksistani alkoi repsottaa hetken kuivuttuaan. Tuputin repsotuskohtiin lisää Erikeeperiä. Revin tiiliskiven yli tulevan paperin pois; älä käytä saksia, jos haluat rouhean lopputuloksen.

6. Viimeistele akryyliväreillä.  Kun kivikirjat olivat kuivuneet pari tuntia, tuputtelin sinne tänne sopivan väristä akryylimaalia. Esimerkiksi Smithin kirjaan on sipaistu punaisia ja turkooseja sävyjä sinne tänne. Välillä "tuputin" värejä pensselillä, toisinaan taas levitin värin sormellani. Sotkin tahallisesti myös vähän tiiliskiviä. Maalattuja kohtia on niin vähän, etteivät ne oikeastaan näy, mutta korostavat kirjojen värejä ja tuovat kansikuviin hieman struktuuria.

 

 

Kyllä oli kivaa! Luulen, ettei kokeilu jää ainutkertaiseksi, vaan teen noita joskus lisääkin (varokaa, kirjanystäväystävät!). Tai sitten teen taulun, jossa on kuvia kirjan selkämyksistä. Sellainenkin tuli ideoitua, kun vääntelin kirjankuvia PhotoScapella. 

Olen siis hyvin kiitollinen Book Riotille tästä ideasta. Kannattaa muuten kurkata ko. tahon Book Fetish -Pinterest Boardiin. Siellä on kirjatiiliskiviä ja paljon muuta kutkuttavaa.

Ja kun kirjataiteesta puhutaan, niin en malta olla mainostamatta edellistä kirjataidekokeiluani. Syksyllä tein tällaisia tauluja: 

 

 

Taulut on esitelty tarkemmin vanhassa blogissani.

 

Minusta kirjojen innoittamana tehty taide on kiehtovaa, mutta taide, jossa on käytetty oikeita kirjoja ja rikottu ne, huolestuttaa.

 

Oletko tehnyt kirjataidetta? Oletko törmännyt kiinnostaviin kirjataideideoihin, millaisiin?

Share