En voisi elää ilman

Ladataan...
Kolmistaan

 

 

Kaupallinen yhteistyö: Paulig

Aloitin kahvin juonnin 7-vuotiaana, kun menin kouluun. Minun mummoni asui meillä, ja aina aamuisin ennen kouluun lähtöä joimme yhdessä aamukahvit. Kermalla ja kahdella palalla sokeria. Oikeista kahvikupeista aluslautasen kanssa, ei mistään mukeista. Koskaan! Kun tulin kotiin iltapäivällä, mummo odotti minua taas kahvin ja voileipien kanssa kotoa. Hän ajoitti aina omat kahvihetkensä niin, että joimme kupposet kuumaa yhdessä. Opin rakastamaan kahvia, mutta opin rakastamaan ennen kaikkea sitä, mitä kahvihetki symboloi.

Minulle kahvi ei vain mukillinen tai kupillinen juomaa. Kahvi merkitsee minulle arjen luksusta. Aamusilmät herättävää tapaa, jota en jätä koskaan väliin. Kahvi tarjoaa sen pienen oman breikin hulinapäivän keskellä tai yhteisen tavan rakkaiden kanssa, kun joku kysyy ”juotaisiinko kahvit” ja hetken päästä voi istua kasvokkain, nostaa höyryävän kupin huulille ja keskittyä vain jutteluun ja juomaan. Kahvihetki on minulle tapa elää, tapa rauhoittua ja tapa kuulua yhteen.

Kahviurani alkoi pannukahvista ja siirtyi opiskeluaikana halvimpaan mahdolliseen suodatinlitkuun. Nykyisin olen tarkka sen suhteen, millaista kahvia juon. Aamut aloitan yleensä peruskahvilla, Pauligin Cupsolo laitteella surauttamallani espresolla. Iltapäivien kahvihetkillä on ihan juoda jotain spesiaalia. Tuntuu sille, että koska nykyisin erilaisia kahveja on valittavissa niin montaa eri makua, että kahvit toimivatkin ikään kuin jälkiruokina tai välipalaherkkuina, joiden kanssa ei edes tarvitse ottaa sitä kuuluisaa kahvipullaa, koska maku itse kahvissa on jo niin herkku. Tämän kevään Paulig-kahvisuosikkini ovat Vanilla ja Cardamom -maut. Joskus surautan nämäkin kahvit espressomittaisina, kuten aamukahvinikin, mutta monesti lisään Cupsolo-koneeseen crema latte -kapselin makukahvien kaveriksi ja saan näin ihanan laktoosittoman cappuccinon tai latten. Kaikkia Paulig Cupsolo -kahveja saa hyvin varustetuista ruokakaupoista ja Paulig Shop -verkkokaupasta.

Kerro minulle nyt kommenttiboksiin arkinen kahvihetkesi tai ihanin kahvimuistosi, ja ole mukana valkean Cupsolo Cupsolo ByMe -laitteen ja 5:n Paulig Cupsolo -kahvikapselipaketin arvonnassa.

Koodilla KOLMISTAAN saat puolestaan -15% kaikista Cupsolo-tuotteista – kahveista, kahvikoneista ja tarvikkeista – Paulig Shop -verkkokaupasta aina 12.4.2017 asti. *

Ihanaa iltaa!

-Karoliina-

*vaatii kirjautumisen Paulig Shop -verkkokauppaan. 

Share

Kommentit

Arkiaamuisin aikaa säästääkseni olen ladannut kahvinkeittimen jo illalla. Aamuisin jaksaa aina ilahduttaa täytettt kone, vaikka itse olen sen ladannut.

Jo edesmennyt mummuni tarjosi aina myös pannukahvia, jota pidin erikoisena, koska muualla oli aina suodatinkahvia. Rakastin katsoa kun mummu kaatoi kuppiini kahvia siivilän läpi. Sinä katsoin tarkkaan paljonko poroja siivilään jäi. Kahvinjuonti mummulla tuntui ehkä siksikin niin harvinaiselta, koska siihen aikaan olin ainut perheemme neljästä lapsesta joka kahvia joi. :)

Saan herätä joka aamu kahvin valloittavaan tuoksuun, kun poikkis on minua ennen heränneenä keittänyt pannullisen kahvia.

Tuo pieni ele ei muutu koskaan arkiseksi, vaan ilahdun siitä jokaisena aamuna. Kaksi tärkeintä herättäjää vähän niinkuin samassa paketissa; hän ja kahvi.

Kysynpä tässä mikäli huomaat vastata että antaisitko F:n alkaa kahvin juonnin jo vuoden (?)päästä? Itse olen aloittanut päiväkodissa 4vnä, kun täti keitti itselleen ja laittoi mulle maidon sekaan . Kun muutamien viikkojen jälkeen äitini kuuli tästä hän raivostui!

Äitini on kahvin suurkuluttaja ja kahvihetket hänen kanssaan ovat jotenkin aivan ihania ja erityisiä.

Nautin arkisin aamukahvini keittiössä, hämärässä, kun muu perhe vielä nukkuu. Unohdun katsomaan ikkunasta Kumpulaa, jossa asun. Ne ovat ihania hetkiä. Viikonloppuisin mieheni kanssa jaamme Hesarin ja nautimme tummapaahtoista aamukahvia pari mukillista uutisten ääressä. Hiljaa silloinkin. Kahvia ilman ei päivästä yksinkertaisesti tule hyvä!

Opin juomaan kahvia Ranskassa. Haaveilen yhä niistä viileistä, kiireettömistä aamuista, kun sai herätä kahvin tuoksuun.

Kahvi hetkistä ehdottomasti ihanin on ollut se, joka juotiin kun oltiin päästy kotiin sairaalasta pienen vauvan kanssa. Äitini ja siskoni oli leiponut pullat ja laittanut herkku voileivät pöytään. Kotia koristi värikkäät viirit ja tervetuloa kyltti vauvalle. Kahvin tuoksu oli pitkästä aikaa houkutteleva, sillä en voinut raskausaikana sietää kahvia.

Voi sitä hetkeä, tyttäremme täyttää huomenna vuoden <3

Mummulla oli päiväkahvit aina kahden aikaan. Asuimme samassa pihapiirissä ja siihen aikaan oli taattu että tuli aika käydä mummulla kylässä. Hän olikin aina osannut varautua "yllätysvieraisiin" ja meille lastenlapsille oli jo kupit katettuna pöydässä. Ah sitä pannukahvia juurikin kupeista juotuna ja pullamössöä kun mummun leipomat korvapuustit paloteltiin kahvin sekaan.

2 vuotiaan ja puolivuotiaan lapsiperhearjessa aamukahvi on se juttu. Ilman sitä ei aamut lähde käyntiin ja sen tietää lapsetkin. 

Parasta on kun joku ystävä tulee aamupäivällä kylään meitä piristään ja juodaan kahvit ❤ Tai kun mies pääsee töistä kahvitellaan ja syödään jäätelöä. Siinä on ihana vaihtaa kuulumiset.

Kahvittelu on todellakin arjenluksusta! 

celine
journey

Päiväkahvit isovanhempieni kanssa - aina posliinikupista, ei koskaan mukista. En usko, että he edes omistavat mukeja. 

Minunkin tarinaani liittyy mummo. Mummoni teki meille aina pullomössöä eli paloiteltua pullaa, kahvia, kahvikermaa ja sokeria. Nam, vesi tulee ihan kielelle :) Mummot <3

Minulle niin rakas siskoni lähti vuosia sitten purjeveneellään matkalle joka ei ole vieläkään päättynyt. Olen muutaman kerran ollut onnekas ja päässyt lentämään häntä ja hänen miestään tapaamaan heidän veneelleen, minne omituisimpiin paikkoihin. Olen viettänyt siellä viikkoja, jopa kuukausia kerrallaan. Aina satamaan päästyämme ensimmäinen asia mitä he tekevät on mutteripannukahvit. Mutteripannukahvi maistuu minusta aina palaneelta, mutta samalla se maistuu rakkailta ihmisiltä, suolaiselta merivedeltä, delfiineiltä ja seikkailulta. En ikinä suomessa keitä samaa kahvia, mutta joskus jokin kahvila tai kahvimuki kädessä kävelevä ihminen haisee samalta. Silloin päädyn taas hetkeksi merille siskoni kanssa.

Aamukahvi, aamupäiväkahvi, päiväkahvi, välipalakahvi, jälkiruokakahvi, iltakahvi. Kaikki ikean isosta lasista juotuna. Parasta arjessa<3

Munkin muistoihin liittyy mummo ja vaari. Opin juomaan kahvia todella myöhään, vasta Ruotsissa asuessani kun olin 21. Isovanhempien vielä ollessa elossa sain jatkuvasti kuulla tiedusteluja siitä milloin alan juomaan kahvia niin kuin aikuiset. Yksiltä sitseiltä se sitten alkoi ja jäin koukkuun. Meijän isovanhemmilla oli aina kellontarkat kahviajat eli tasan kahdelta iltapäivällä, maanantaista sunnuntaihin. Silloin kaikki tuli pöytään, vaikka lapset ei kahvia juoneetkaan, ja mummolla oli aina jotain itseleivottua pullaa tai piirakkaa. Nyt vähän vanhempana mulle tulee kahvista mieleen aina tuo sama rentoutumisen tunne. Kun stressaan yliopistolla että en jaksa ja ymmärrä jotain artikkelia niin käyn hakemassa kahvin ja otan asenteen että koska mulla on kahvi, niin voin lukea niin hitaasti ja rauhassa kuin haluan ja hörppäilen kahvia samalla. Kun oikein stressaa, niin silloin saa jotenkin kaverin kanssa kahvitellessa aina puhuttua syvällisemmin kaikki läpi kuin normaalisti. Mulla tulee kahvihetkistä vähän sama olo kuin mikä on koko joulukuun - että vaikka on maanantai niin voi hetken rentoutua ja oikeasti nauttia siitä puuduttavasta opiskelusta tai tenttiin lukemisesta, ja ottaa vähän rauhallisemmin.

Piti vielä lisätä että asun nykyään Briteissä, ja täällä ei oikein kahvikultturia ole. Mutta huomaan teenjuonnissa sen samanlaisen psykologisen vaikutuksen mikä kahvihetkillä on - jos tapahtuu jotain kamalaa tai odottamatonta, niin silloin joku keittää kaikille teet, se on aina ensimmäinen juttu onnettomuuden tai kuoleman jälkeen. Ja vaikka me juodaankni kahvia yleensä juhliakseen, vaikka mitalikahvit tai nimipäiväkahvit, niin mun mielestä on silti hauska ajatella että molempien kahvin- ja teenjuontiin liittyy niin vahva psykologinen osa. 

Maijaliisa

Kahviin liittyy muistoja, tuoksuja, tunnelmia. Yksi rakas kahvinjuontitilanne, joka on siirtynyt myös omien lasteni puheisiin, on isäni kahvinjuonti lautaselta. Kun kahvi on kuumaa, isä usein kaataa kahvin kahvikupin lautaselle, laittaa sokeripalan suuhun ja ryystää kahvin lautaselta sokeripalan läpi. Olen seurannut lapsena tätä tilannetta usein täysin lumoutuneena ja nyt omat lapseni ihailevat papan taiturimaista kahvinjuontia. 

Paras kahvihetki on viikonloppuisin rauhallisena aamuna aamun lehden kera. Myös arkiaamuisin on ihana keittää kahvia luennolle mukaan termosmukiin ja juoda sitä muistiinpanoja kirjoittaessa! :)

normaali katastrofi

Mun ensimmäiset kahvimuistot on myöskin mummoni kanssa, joskin aika paljon jo ennen kouluikää. Vietin lapsuuden kesät mummolassa ja mummolla oli tapana mennä kuistille juomaan aamukahvi ja minä tapasin mennä seuraksi. Pienessä mukissani oli kuva norsusta ja taatusti enemmän maitoa kuin kahvia, mutta silti ne olivat tärkeitä kahvihetkiä. Molemmat yöpaidoissa, keltaisen mummolan pienen pienellä kuistilla kahdestaan.

Sen lisäksi, että tärkeä aamukahvirituaalini on peräisin noilta ajoilta, on tämä myös aina ensimmäinen asia, mikä tulee edesmennyttä mummoani miettiessä mieleen. <3

Olen aina valmis juomaan kupposen kahvia. Ja kahvi on todellakin minulle arjen luksusta, tapa hieman hemmotella itseäni. Joskus lisään makukahviporoja joukkoon, kun haluan hieman spesiaalimpaa makua. Tiukan paikan tullen, jopa 4-v. tyttäreni osaa kysyä "Auttaisko äiti jos mä keitän sulle kupin kahvia!" ❤

mystery
Vision One

Komia mies sulla! Mutta kahvi on todellaki elämä, siis päivä on aivan pilalla jos ei yhtäkään kuppia saa :o

@home_is_my_happy_place (Ei varmistettu)

Ihan parasta arki aamuissa on se, kun ehtii juomaan kupillisen kahvia hiljaisuudessa muun perheen vielä nukkuessa. ☕ Se ihana äidin oma pieni hetki ennen päivän tohinoita.

Endurance

Keitän joka aamu espresson jauhamistani pavuista sekä lämmitän ja vaahdotan maidon, päälle ripottelen kanelia. Joskus tulee lattea ja joskus espressoa! Parhaalta kahvi maistuu aamulenkin jälkeen vapaapäivänä, mutta potkaisee myös arkiaamut ihanasti käytiin.

Hyvä kahvi on ehdottomasti nautinto ja pyrin mieluummin juomaan laadukasta kahvia harvemmin kuin tehdä kompromisseja kahvin suhteen liian usein. 

Työskentelen lentoemäntänä ja tapana on onnistuneen päivän päätteeksi juoda "laskukahvit" työkavereiden kanssa. Jaetaan kupin ääressä päivät ilot, huolet ja murheet ja lähdetään hyvällä fiiliksellä joko kohteeseen tai kotiin. Vapaa- ajalla rakastan juoda erikoiskahveja, ne tekee päivän kahvihetkestä erityisen. 

Paras kahvihetki on aina arkena silloin, kun mies tulee töistä ja saamme juoda kahvit yhdessä. Hyvänä kakkosena tulee se hetki aamussa, kun olen saanut lapsille aamupalat syötettyä, päivävaatteet vaihdettua ja päivän ensimmäiset leikit viriteltyä. Sitä seuraa oma aamun rauhoittuminen kahvikupposen äärellä! :)

Minun kahvinjuonnin syy on aika arkinen ja johtuu ihan käytännön syistä. Olen ollut teen juoja aina. Mutta on todella hankalaa kun kyläpaikassa teekuppi kaadetaan täyteen kiehuvan kuumaa vettä, enkä ehdi sanoa mitään tai kuuma vesi on kaadettu kuppiin jo valmiiksi. Ja kylmää vettä ei ole tarjolla ja maitoa en teehen laita. Poltan aina suuni, tai odotan teen jäähtymistä kun muut ovat kuppinsa jo tyhjentäneet. Kahvin saa helpommin viilennettyä maidolla. Ja maitoa on yleensä tarjolla.
Nyt olen juonut lähes joka aamu kahvia ja huomaan koukuttuneeni. Päänsärky kertoo ettei kahvia ole saatu.

Muutin kymmenisen vuotta sitten ulkomaille, eikä minulla ollut kahvinkeitintä. Rupesin juomaan pikakahvia ja totuin siihen niin, että juon vieläkin kotona pelkästään pikakahvia. Suodatinkahvi maistuu nykyään jotenkin lattealta. Kun herään aikaisin töihin, tingin monesta asiasta, että saisin nukkua pitempään, mutta kahvista en koskaan. Ensimmäinen asia herätessäni on se, että laitan veden kiehumaan. 

Raskaana ollessani en ole pystynyt juomaan kahvia, mutta heti synnytyksen jälkeen sairaalassa ensimmäinen toiveeni on ollut kupillinen kahvia. 

Minusta on ihanaa herätä aikaisin ja mennä läheiseen kahvilaan juomaan herkullinen aamukahvi. <3 Kiireisinä aamuina tämä ei ole mahdollista ja olisi ihanaa juoda makukahvit kotona tai ottaa kahvi matkaan. :)

Olen itse päivät töissä, mutta poikaystäväni on opiskelujensa takia paljon päivisin kotona. Työpaikkani on lähellä kotiamme, joten menen toisinaan ruokatunnilla kotiin lounaalle. Ruuan jälkeen otamme kahvikupposet sekä matkalla kaupasta ostamani pienet herkut ja menemme olohuoneen sohvalle kahville. Se hetki tuntuu kuin vapaapäivälle keskellä työpäivää- juoda keskellä päivää kahvia omalla kotisohvalla poikaystävän kanssa höpötellen ja omaa koiraa silitellen.

En ikinä jätä juomatta aamukahviani! Niitä juodaan aina vähintään kolme kuppia maidolla. Ensimäinen kupillinen tulee juoda omalla parvekkeella omassa rauhassa, oli vuodenaika sitten mikä tahansa. Tästä en tingi, ellen sitten nuku pommiin ja joudu sinkoilemaan kahvitermari kourassa ulos asunnosta.

En juo kahvia päivittäin, teetä kuluu enemmän. Mutta oikein vaikeina päivinä, kun valvottuja tunteja on kertynyt ihan liikaa ja pienetkin asiat ärsyttää, silloin teen "herkkukahvin". Jossain vaiheessa kahvi veti vatsan solmuun ja pään sekaisin, joten join lähinnä latteja tms. Nytkin lämmitän itselleni maitoa ja vettä 1:1, teelusikallinen pikakahvia ja ripaus muskottipähkinää. Paha mieli unohtuu ja ponileikit jaksaa taas kiinnostaa :)

Mieheni keittää joka aamu minulle kahvin ❤

Aamukahvi on päivän paras kahvi, varsinkin viikonloppuisin, kun voin nauttia sen kaikessa rauhassa mieheni kanssa :)

Minäkin aloitin kahvin juomisen jo pienenä, minulla oli maailman pienin kuppi ja tassi, mistä join pannukahvia maidolla ja puolikkaalla sokeripalalla, ja sokeripala laitettiin suuhun ennen juomista ❤️ Olin perheemme lapsista ainut joka kahvia joi, niin se oli kiva yhteinen hetki vanhempien kanssa :)

Ihanimmat kahvimuistot liittyvät kesään. Vietämme kesällä paljon aikaa veneellä. Siellä kahvi keitetään pannussa. Usein herään siihen kun mies kaivaa kahvipannua esille ja laittaa kaasulieden päälle. Se tehdään aamuisin aina ensimmäisenä. Jos sattuu hyvä tuuri niin aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja ainoa mitä pitää pukea päälle on uikkarit. Aamukahvi juodaan lintujen laulua kuunnellessa veneen avotilassa. Samalla rakas tyttö käpertyy kainaloon ja kysyy että voiko jo nyt mennä uimaan... Kiitos tästä pienestä tuokiosta muistella tärkeitä hetkiä! -Kati

Paras kahvihetki on se, kun saa vapaapäivänä rauhassa nauttia aamukahvin hyvän musiikin ja blogien lukemisen lomassa, ja mikä parasta jos sen voi tehdä oman rakkaan seurassa.  Tällaiset päivät harvoin menevät pieleen!

Parasta on vaan yksinkertaisesti aamukahvit. Vielä jos se on keitettynä valmiiksi kun herää, luksusta! Olisi niin parasta voittaa tuollainen kapselikeitin. Sopisi niin uuteen kotiin ja nauttisin kesällä terassilla auringon noustessa! :)

Arkinen kahvihetkeni on aamukahvi, joka aloittaa päivän mukavasti. Viikonloppuisin on ihanaa, kun aamukahvin saa kiireen sijasta juoda nautiskellen :)

Muistan kun pienenä istuin iso-tätini kerrostaloasunnon pienessä keittiössä, keltaisen pienen keittiönpöydän ääressä ja herkuttelimme juustoleivällä ja kahvilla. Lusikalla otettiin palasia juustoleivästä ja upotettiin ne maitokahviin. Sitten ihanasti hampaissa narskuvat juustoleivän palaset etsittiin kahvikupista ja herkuteltiin. Edelleen nautin juustoleipäni samalla tyylillä, jopa juhlissa. :D

Mikään ei voita viikonlopun iltapäiväkahveja leivoksen ja hyvän kirjan kera. 

Ihanimmat kahvihetket olen viettänyt isäni kanssa mökillä, kun metsän laidalla olevalla laavulla isäni keittää kunnon nokipannukahvit ja aina on jotain herkkuja mukana!
Myös arkisempia ihania kahvihetkiä vietämme miehen kanssa joka päivä ja kinastelemme kumpi kahvin keittää :D

Yksi ensimmäisiä kahvimuistojani on yli kolmenkymmenen vuoden takaa ystäväni kotona hänen vanhempiensa keittämä Saludo-kahvi juotuna vihreistä lasikupeista pyöreän pöydän äärellä. Oli kotoisa tunnelma; me teinit ja ystävän vanhemmat ja joskus veljet tai muita kavereita mukana.

Kotona vanhempieni luona juodaan kahvit monta kertaa päivässä. Ihanimmat kahvimuistoni ovatkin ihan niitä arkipäivän hetkiä, joilloin olemme istuneet yhdessä ja vaihtaneet kuulumisia.

Parhaita kahvimuistoja ovat olleet pressopannulla keitetyt jälkkärikahvit poikaystävän kainalossa samalla kun telkkarissa pyörii joku päätön videopelitaistelu :)

Äitiyslomalla ihanaa luksusta oli se, kun sai juoda aamukahvia rauhassa pienen vauvan / taaperon leikkiessä vieressä omia leikkejään! 

Aamukahvi!

Aloitin kahvinjuonnin noin kuusi vuotiaana. Muistan, kun äitini haki minut aina eskarista ja mentiin kotiin kahville, ihan parasta!:)

Kommentoi

Ladataan...

Kommentointi on sallittu vain kirjautuneille käyttäjille.