Kuinka uusperheiden juhlat ja lomat järjestetään?

Kolmistaan

Juhannus kolkuttelee jo ovelle, samalla juhannussuunnitelmat. Yksi asia, jota tämä nykyinen elämäntilanne on tuonut käsille, on juhlien ja juhlapyhien vietto uusperheessä. Nimittäin voin sanoa, että liikkuvia osia on huomattavasti enemmän kuin ennen.

Ensinnäkin olen sitä mieltä, että parisuhteessa tulee tehdä kompromisseja. Joka ikistä juhlapyhää ei voi olla vaan toisen kavereiden tai sukulaisten kanssa, joten niinpä meilläkin on tänä vuonna jaettu juhannus kahteen osaan. Siihen minulle ja F:lle tuttuun, sekä siihen A:lle perinteiseen.

Tätä parisuhdeaspektia ennen on otettava huomioon lapsi. Jos lapsen muutkin juhlat ja lomat on jo automaattisesti kahdessa osoitteessa, täytyy miettiä, kuinka moneen muuhun paikkaan hän voi yksittäisen vanhemman luona vielä lisäksi revetä. Mielestäni ei kovinkaan moneen! Ja itse asiassa näiden tämän juhannuksen suunnitelmien kanssa pohdin useaan otteeseen, onko reilua, että F joutuu muuttamaan kanssamme sijaintia kesken juhannuksen. Päätimme kuitenkin, että koska hän ehtii olla hänelle tutussa mökkijuhannuksessa perheeni kanssa kuitenkin useamman päivän, ja koska hän saa kuitenkin olla minun ja A:n kanssa koko tuon ajan, voimme tällä kertaa jakaa juhannuksen kahteen osaan. Täytyy katsoa jatkossa, kuinka asian ratkaisemme ja miten tuo ylipäätään käytännössä onnistuu.

Esimerkiksi sellainen joulu, jossa revettäisiin omien biologisten vanhempien jouluperinteiden lisäksi vielä vanhempien uusien puolisoiden perinteisiin, tuntuu jo – vaikka se niin kivaa olisikin – liian ohjelmoidulle lapsen kannalta. Ainakin vielä näin kokemattomana uusperheeläisen silmin.

Kuinka teidän uusperheissä juhlat on ratkaistu? Voin vaan kuvitella, millaista taiteilua juhlapyhät vaativat erityisesti silloin, jo lapsia on molemmilla kumppaneilla edellisistä liitosta.

-Karoliina-

 

Share

Kommentit

Uusi Alku

Meinasin lähteä kommentoimaan, miten me ollaan lapsen isän kanssa nämä sovittu, mutta sit tajusin et kirjoititkin enemmän uusperheen "sisäisistä" järjestelyistä.

Meillä on tässä suhteessa vain mun lapsi ja koska mieheni "perinteet" on luonnollisesti lapsettomana olleet enemmän kaveriporukalla railakasta menoa, niin ollaan jaettu niin et niinä vuosina (eli joka toisena) kun lapsi on meidän kanssa niin tehdään lapsi edellä juttuja ja kun lapsi on isällään mennään aikuisjuhlana.

Meillä ei onneksi ole kovinkaan perinteiset perheet eli sen puolesta helpottaa, kun ei ole "pakko" visiteerata kaikkia mahdollisia sukulaisia. Muutenkin oon ajatellut, että pitäisikö sitä tässä iässä ja perheellisenä jo kehitellä omiakin perinteitä, johon muut saavat tulla osalliseksi niin halutessaan. Olisi lapsellekin pysyvämpää noin.

Mutta kinkkistä kyllä.

Sanna Inkeri
Inkerin vikaa

Meillä ei uusperheenä ole takana muita juhlapyhiä kuin yhdet joulut, pääsiäiset ja syntymäpäivät, mutta lähtökohtaisesti suunnitelmat lähtevät siitä, miten on sovittu lasten huoltajien (eli biologisten vanhempien) kesken. Karkeasti ollaan määritelty, että lapset ovat juhlapyhinä vuorovuosin aina toisen vanhemman luona. Tästä ollaan kyllä joustettu aina tilanteen mukaan.

Sekä minulla että puolisolla on lapsia, eikä kaikkia sukulaisia, perinteitä tai toiveita mitenkään voi mahduttaa yhteen juhlaan. Onneksi kaikilla on kuitenkin aika rento suhtautuminen ns. juhlapyhäsuorittamiseen, eikä yhteen viikonloppuun tarvitse tunkea kaikkea mahdollista jollekin osapuolelle tärkeää. Ensi viikollakin ehtii, tai ensi vuonna.

Käytännössä esimerkiksi joulua vietettiin niin, että aatto oltiin meidän porukalla, joulupäivänä käytiin miehen vanhempien luona syömässä ja tapanina lapset siirtyivät toisiin koteihin. Ensi joulu onkin sitten minulla ja miehellä "lapseton"– varmasti hyvin erilainen kokemus kuin tähänastiset perhejoulut! Oman bonuslapseni kaverisynttärit olivat äidin järjestämät, sukulaissynttärit puolestaan pidettiin meidän pihalla. Oli samaan aikaan vähän hämmentävää, mutta myös aika hauskaa, kun omat lapset leikkivät pihamaalla mutkattomasti puolison exän puolison lapsen kanssa :D 

Myönnän kyllä, että olen huomaamattani itsekäs ja haluaisin omia lasten tärkeät jutut omaan osoitteeseen – olen esimerkiksi pitänyt itsestäänselvyytenä, että minä vietän lasten kanssa jouluaaton ja synttärit olen aina halunnut järjestää itse. Pikkuhiljaa tästä on kuitenkin pakko päästää irti, kun lapset kasvavat ja uusiin perheisiin syntyy uusia perinteitä, eikä haluaisi olla äitimyytin eteenpäinviejä. Toisaalta on hauska ajatella, että nyt meidän uusperheessä voidaan aloittaa tavallaan puhtaalta pöydältä ja tehdä meidän näköisiä muistoja. Ja se juhannus (ehkä jopa joulu..?) pelkästään aikuisten kesken voi olla myös aika kiva.

Nämä juhlahommat aiheuttavat varmasti ero- ja uusperheissä kaikenlaisia kiistoja ja hankalia tunteita. Niin kuin arjessakin, tarvitaan aika paljon kompromisseja, keskusteluja ja omien käytänteiden kyseenalaistamista. Korvissa kaikuu myös se perheneuvolasta annettu muistutus, että rippijuhlia tai häitä tuskin kukaan lapsi haluaa juhlia kahdessa eri osoitteessa, vaan vanhempien, uusien kumppaneiden ja kaikenkarvaisten sukulaisten pitäisi kyetä olemaan lapsen tärkeissä juhlissa läsnä myös yhdessä – siihen on hyvä totutella pikkuhiljaa pienemmissä kekkereissä.

Mukavaa ja rentouttavaa juhannusta teidän porukalle! 

Uusi Alku

Tässä oli tosi paljon tuttua!

Oon naureskellut itsekseni juurikin tuota sekametelisoppaa, joka näistä kaikista perheistä ja sukulaisista saadaan kasaan ja aikaiseksi. Seuraavaksi on veljeni häät, jossa ollaan sekä me että lapseni isän "uusi perhe" kutsuttuna. Meille se ei ole mikään ongelma (ja oon tosi onnellinen, että oma perheeni pitää edelleen lapseni isää lähellä ja kyllä lapseni isän vanhemmatkin ovat kovasti kutsuneet mun "uutta perhettä" kyläilemään), mutta oon huomannut et jokunen muu katselee meidän kummallisen sopuisaa menoa vähän sen näköisesti, että ollaanko me ihan tosissamme. Ja nyt kun tosiaan aloin miettimään kaikkia noita rippijuhlia sun muita, niin tätä sirkusta saadaan pyörittää vielä monta vuotta :D

Tosi ilahduttavia nämä postaukseen tulleet kommentit siitä miten juhlapyhät on uusperheissä järjestetty. Siis, että on menty lapsi ja biologiset vanhemmat edellä eikä uusi parisuhde. Fiksua ja varmasti lapsen kannalta ihanteellista erotilanteessa, että vanhemmat suostuvat jakamaan juhlapyhät tasan niin, että molemmille on oikeus nauttia niistä lapsen kanssa.

Oma äitini aikanaan halusi eron jälkeen viettää meidän lasten kanssa kaikki joulut, uudenvuoden ja juhannukset yms. Tuntui pahalta ajatella isää viettämässä niitä yksin. 

Kommentoi