Kunnallinen terveydenhoito - Mikä sitä vaivaa?

Sairastuvalta taas päivää. Te minun InstaStoryn seuraajat saittekin jo aamupäivällä pienen esimaun siitä, kuinka tuohtuneena minä käppäilin terveyskeskuksesta kotiin. Tosin syytä en siihen tällä raakkuäänelläni alkanut avautumaan, mutta nyt – parin Buranan jälkeen – on aika.

Minulla on ollut useamman päivän lämpöä ja olo on mennyt koko ajan vaan heikompaan kuntoon. Astmahan minulla on ollut lapsena, mutta vuosiin en ole tarvinnut astmalääkettä kuin satunnaisesti. Paitsi tällä viikolla. Tuntuu, ettei mikään määrä astmapiippu ole auttanut. Koko ajan on ollut olo, että happi loppuu. Kuin joku istuisi rinnan päällä.

Yritin päästä jo eilen alueemme terveyskeskukseen, mutta koska soitin aikaa 7.20 ja puhelinpalvelu oli avautunut jo seiskalta, ei aikoja ollut. Ymmärrän, että aamuisin ne ajat menevät, joten päätin olla tänään ajoissa liikenteessä. Aloin rimputtaa numeroon jo 6.58 ja kun suljin puhelun 7.04, oli minulla vain aika hoitajalle. Koska. Siinä neljässä minuutissa, jonka palvelu oli ollut auki, oli kuulemma mennyt jo kaikki päivän lääkäriajat. Neljässä minuutissa! Ensimmäisen kerran tuli mieleeni: Hei nyt ihan oikeasti!

Enpä lannistunut siitä, vaan menin terveyskeskukseen. Olin jo sanonut puhelimessa, etten usko terkkarin tässä tapauksessa olevan oikea osoite, eikähän se ollutkaan. Passitus lääkärille (jolle löytyi tätä kautta aika).

Odottelin hoitajaa ja lääkäriä yhteensä reilut kaksi tuntia. Ihan inhimillistä, ajattelin. Kun astelin ulos terveyskeskuksesta kolme tuntia myöhemmin, kirosin, että olin edes yrittänyt hoitaa asiani terveyskeskuksessa. Lääkäri totesi, ettei keuhkoistani kuulu mitään kummallista, ja että tämä on virustauti, joka tulee hoitaa levolla. Yritin siinä ehdottaa erilaisia testejä ja esimerkiksi keuhkokuvaa, koska olen sairastanut kaksi kertaa kuumettoman/pienikuumeisen keuhkokuumeen, ja olo oli nyt samanlainen. Keuhkokuvia lääkäri ei halunnut, ja kun vaatimalla vaadin itselleni edes laboratoriokokeet – jotta tuolle virus- vai bakteeritaudille saataisiin faktaa – selvisi, että laboratorio olisi kahden kilometrin päässä. ”Hei nyt ihan oikeasti”, ajattelin jo toisen kerran, astuin ulos terveyskeskuksesta, hyppäsin bussiin, menin Dextraan ja sain täysin erilaisen diagnoosin ja hoito-ohjeet.

Dextrassa omille tuntemuksilleni selvisi tutkimisen jälkeen syy: Kyllä vaan – keuhkoissa oli tulehdus, jonka hoito vaatisi antibiootin. Tällä kertaa lääkäri tutki tarkemmin ja ennen kaikkea kuunteli minua siitä, kuinka tauti oli edennyt ja miltä minusta tuntui.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun olen törmännyt vastaavanlaisiin tilanteisiin. Olen yrittänyt sinnikkäästi käyttää kunnallisia terveyspalveluja, mutta koska käteen on poikkeuksetta jäänyt tyhjä arpa, on kokemuksista tullut turhautunut olo. Miksi ihmeessä menisin odottelemaan tunneiksi ahdistaville käytäville, jos avun saanti olisi niin vaikeaa? Näinhän minulle kävi viime talvena mahaongelmien tiimoiltkakin – ei mitään apua. Ja korvan, joka oli tulehtuneena kuukausia, johon söin kolme antibioottia ja joka jouduttiin lopulta putkittamaan. ”Ihan normaalille näyttää”, sanoivat terveyskeskuksessa ensimmäisen lääkekuurini jälkeen, vaikka kivut – ja silloinkin Dextran lääkärit – kertoivat jotain ihan muuta.

Haluaisi uskoa siihen, että tässä maassa kaikille on tasavertainen sairaanhoito. Eikös se ole asia, mistä Suomessa on oltu ylpeitä ja joka on yksi hyvinvointivaltion perusta. Ja eihän se voi olla niinkään, että maassa, jossa koulutetaan huipputaitavia lääkäreitä, terveydenhoito on siinä jamassa, että jos meinaa oikeasti saada hoitoa, pitää mennä yksityiselle lääkäriasemalle.

En ole aiheen asiantuntija, mutta uskoisin, ettei tämä ole yhdenkään terveyskeskuslääkärin tai -hoitajan vika. Vika on yhteiskunnan rakenteissa. Jos kunnallisen puolen hoitohenkilökunnalla olisi tarpeeksi aikaa ja resursseja, tulos olisi varmaan aivan erilainen. Niin ja mistä minä tiedän, onko tiukan euron aikaan lääkäreille annettu määräys siitä, ettei kalliita toimenpiteitä saa tehdä liian löyhin – tosin minun tapauksessani väärin – perustein.

Ja millaista on lääkäreiden ja hoitajien elo kunnallisella puolella? En ihmettelisi yhtään, jos ainaisen ylikuormituksen ja pennin venytyksen vuoksi he – vaikka kuinka haluaisivat auttaa ihan tavallista kanssa –  ajautuvat kuitenkin lopulta töihin yksityiselle puolelle, jossa voisi kuvitella olevan vähän mukavampi ja pehmeämpi tapa työskennellä.

Eräs vanha ystäväni kertoi, ettei halunnut lapsilleen lapsivakuutusta – kuten esimerkiksi F:llä on – siitä syystä, ettei halua tukea näin ollen maamme eriarvoistumista. Hänestä lapsille ei saa opettaa, että maassa on kahden kerroksen väkeä; Niitä jotka pääsevät vartissa yksityiselle lääkärille ja niitä, jotka jonottavat terveyskeskuksessa. Ihailin jo silloin hänen ideologiaansa, mutta nyt ihailen vielä enemmän. Henkilö, joka luottaa lapsensa terveysasiat kunnallisen puolen käsiin, on aikamoinen kingi. Minusta ei tässä tilanteessa, näillä kokemuksilla ja ainakaan näillä alueilla asuneena olisi siihen. Valitettavasti.

Sen haluan vielä sanoa lopuksi, etten pidä sitä, että sain yksityiseltä antibioottikuurin ja kunnalliselta puolelta en, hyvän hoidon mittarina. Paljonhan on puhuttu näistä ”ostetuista” diagnooseista, liian löysästi saaduista antibiooteista. Lähtökohtaisesti vastustan jokaista antibioottia, mutta joskus ne ovat tarpeen. Silloin, kun niille on oikeat perusteet ja tarve. Kuten tänään - lopulta - oli. 

-Karoliina-

Kuva: Pixabay

Share

Kommentit

Ajatus on tärkein

Vielä harmillisempaa on, että riippuu paljon siitä missä asuu. Meillä ei ole lapsille vakuutuksia, eli terveyskeskus on osoite, kun on hätä. Pääasiassa olen saanut tosi hyvää palvelua ja hoitoa silloin kun sitä on tarvittu. Oma pitkäaikaissairauteni on asia erikseen, mutta siitä osaan pitää puoleni. Yksi yksittäinen lääkäri osui kohdalleni, joka ei onnistunut hoidossaan. Mutta se oli vain yksi tapaus. Olen hoidattanut terveyskeskuksessa kohtutulehduksen, rintatulehduksen, korvatulehduksen, poskiontelotulehduksen, lapsen silmätulehduksen ja angiinan. Meillä toimii jonotussysteemi hyvin ja olenkohan kerran jonottanut yli tunnin. Olen ollut tyytyväinen, enkä haikaile yksityisen perään. Asumme pienehkössä kunnassa, mahdollisesti mielipiteeni ja kokemukseni olisi erilainen, jos asuisimmekin rajan toisella puolella.

Moi!

Äkkiseltään kertomasi perusteella kuulostaa siltä, että useamman(kin) päivän lämpö ja huono vointi todellakin ovat virustautia, joka olisi parantunut itsestään juuri niin kuin tk-lääkäri sanoi. Toki mielestäsi nyt paranet, koska sait haluamasi antibiootin (vaikka varmaan olisit toipunut yhtä nopeasti muutenkin). Uskon, että tk-lääkäri kuitenkin sanoi lähtiessäsi, että tule takaisin, jos vointi menee edelleen huonommaksi. Antibioottia voidaan sitten määrätä myöhemmin, jos tarvetta ilmenee.

Me lääkärit emme ole aina samaa mieltä hoidoista. Aika usein antibiootin jostain syystä saa yksityiseltä helpommin kuin terveyskeskuksesta, mutta se on kokonaan toinen juttu. Lääkäri toimii myös terveyskeskuksessa potilaan parhaaksi. Haluan uskoa, että yksikään lääkäri ei mieti, mitä potilaan tutkiminen maksaa. Tarvittavat tutkimukset tehdään silloin, kun niitä tarvitaan. 

Kunnallinen terveydenhuolto sai tässä taas ainakin osittain turhaa lokaa taas niskaan. Eniten harmittaa se, että moni muu on kanssasi samaa mieltä...

Pikaista paranemista joka tapauksessa!

 

terv. Tk-lääkäri

Taru Mari
Stuff About

I feel you! Olen itsekin kirjoittanut tästä aika montakin tekstiä, laitan linkit jos joku haluaa muitakin kokemuksia aiheesta:

http://stuffabout.fitfashion.fi/terveydenhuolto-mita-virheita-katsoa-sormien-lapi/ 

http://stuffabout.fitfashion.fi/sepelvaltimotauti-diagnoosi-25-vuotiaana/

http://stuffabout.fitfashion.fi/kun-laakari-on-vaarassa/

Nykyään lapsen ja oman terveyden hoidon kanssa otan itse mahdollisimman paljon selvää, muistuttelen, kyselen ja varmistelen. Tuntuu, että muuten jää aina jotain olennaista huomaamatta. Ja juurikin tuo kuuntelu. Kaikista tärkeintä. On minulla hyviäkin kokemuksia, mutta tietysti mieleen jää ne huonot helpoiten...

Hei

Ajattelen niin, että kouluttautuessaan minimissään kuusi vuotta,  lääkäri on minua pätevämpi arvioimaan mikä hoidontarpeeni on. Lääkärin tehtävä on kuunnella potilasta ja hänen tuntemuksiaan, mutta sen jälkeen toimia asiantuntemuksensa mukaan. Ei sen mukaan, minkä potilas arvioi tarpeelliseksi. 

Vähän sama kuin koulussa. Olen ammatiltani opettaja ja koen, että samoin kun lääkärit vastaavat  potilaistaan, vastaan minän oppilaideni hyvinvoinnista. Kuuntelen ja keskustelen oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa, mutta pedagogisissa ratkaisuissa minulla on ammattitaito ja perustelut toiminnalleni oppilaiden parhaaksi, vaikka vanhemmat tai oppilas itse ovatkin välillä erimieltä. Opettaja näkee kokonaisuuden samoin kuin lääkäri. 

Terveyskeskuslääkärit valmistuvat samasta putkesta kuin Dextran lääkärit:)Heillä on samat lähtökohdat  potilaan hoitamiselle. Saattaapa olla niinkin, että joskus iltaisin se tk-lääkäri käväisee pitämässä vastaanottoa myös siellä yksityisellä. Se miksi yksityisellä teetetään tutkimuksisa ja määrätään antibiootteja potilaan pyynnöstä onkin vähintään mielenkiintoista. Tässä kohtaan olen saattanut kuulla mainittavan" ostetut diagnoosit". Mieleeni juolahtaa myös ajatus, että mitä enemmän "hoidetaan" sitä varmemmin potilas saapuu uudestaan,  ajattelematta maksaneensa monta sataa usein turhista toimenpiteistä.  Kärjistetysti. 

Tuleeko potilaalle kuullumpi olo, jos jokaisen kiputilan yhteydessä hänestä otetaan kaikki mahdolliset näytteet ja kuvat? Ja miksi terveyskeskukset ruuhkautuvat? Auttaisiko asiaan kotona pysyminen, peiton alla lepäily ja burana lääkärissä jonottamisen sijaan. Kun se lääkäri kuitenkin tutkittuaan sanoo tämän menee levolla ohi. Ei kiusallaan vaan ammattitaidollan.

Ajatus siitä, että kunnallisella puolella saat huonompaa hoitoa kun yksityisellä on mielestäni absurdi ja jopa naivi. Oli kyseessä lapsen terveysasiat tai omani. Kahdella tyttärelläni on ollut lapsivakuutukset, " koska ne kuului ottaa". Kovin montaa kertaa emme yksityisellä käyneet...korvien putkituksessa kylläkin, kun sinne pääsi nopeammin, vaikka sama ja mielestäni yhtä hyvä hoito olisi odottamalla saatu myös kunnallisella puolella. 

Mikä kunnallisella puolella mättää? Potilaiden kohtuuttomat vaatimukset? Turhat käynnit? Minulle kaikki mitä MINÄ-haluan ajattelu. Kokemukseni mukaan ja lääkäri-puolisoni työskentelyä seuranneena, meillä on Suomessa todella korkeatasoinen hoito. Potilaan parasta ajatteleva. Luottaisin siihen. Luottaisin lääkäriin enemmän kun itseeni. Luottaisin ja olisin tyytväinen. 

Pikaista paranemista ja kaikkea hyvää.❣️Toivon , että jos vielä kunnalliselle puolelle menet hoitoon voisit luottaa siihen,  että tulet hoidetuksi ja myös tunteen, että olet tullut kuulluksi. 

 

Erittäin hyvä kommentti!

Olen myös sitä mieltä, että kunnallisen terveydenhuollon palveluissa mättää juurikin se, että esimerkiksi lääkärin päivystysajoille hakeudutaan niin paljon väärin perustein, ja tämä kaikki on poissa niiltä, jotka oikeasti tarvitsevat apua.

 

En todellakaan väitä, että lääkärit eivät tekisi virheitä diagnooseja tehdessään, mutta mielestäni tämäkin johtuu ainakin osaksi siitä, kun vastaanotoille tullaan vaatimaan turhan takia kalliita kokeita ja reseptilääkkeitä, niin lääkäreiden on vaikeaa arvioida sitä, kuka oikeasti tarvitsisi välittömästi sairauden tarkempaa selvittämistä, ja kuka ei.

En tarkoita tällä kommentilla sitä, että Karoliina olisit turhan takia käynyt lääkärissä, koska enhän tiedä millä perustein olet antibioottikuurin saanut, vaan haluan herättää kommentillani ajatuksia kaikille lukijoille siitä, mikä saattaa olla syynä kunnallisten terveydenhoitopalveluiden toimimattomuuteen. Muistakaa kuunnella itseänne ja ohjeita siitä, milloin on oikeasti syytä hakeutua lääkäriin. 

Ja eritysesti muistutusta siihen, että antibioottien turhalla ja vääränlaisella käytöllä voi olla vakavia seurauksia!

Pikaista paranemista!

Suurin ongelmahan on juuri julkisella puolella se, että hoitoon pääseminen vaatii sairastamista virka-aikana (tai päivystyksessä jonottamista tuntikausia) ja pitää olla soittamassa tietyllä sekunnilla, jotta voisi teoriassa saada ajan. Jos jostain syystä sattuu saamaan ajan, niin ensimmäinen on aina tuo hoitajalle pääsy, joka jokatapauksessa määrää ajan lääkärille. Milestäni resurssien väärinkäyttöä. Ja monesti tuo ensimmäinen lääkärikäynti on tuo "ei mitään vikaa ja palaa asiaan jos tulee jotian"-käynti. Sitten olet taas seuraavana päivänä soittamassa ja yritätät epätoivoisesti saada aikaa ja  saat sen taas hoitajalle. Mm. tästä syystä itse suosin lasten ja  itseni kohdalla yksityistä lääkäriasemaa, kun voi neistiä varata ajan ja aina saanut hyvää palvelua. Julkisella puolella on toki hienoja lääkäreitä ja hoitajia, mutta systeemi mättää pahasti. Ja esim. lasten allergia-asioissa en ole koskaan saanut julkiselta puolelta apua. 

EMerituuli
Loxodon

Meillä on ikävä kyllä paljon samoja kokemuksia! Olen pari vuotta sitten käynyt kunnallisella puolella antamassa papa-näytteen ja voi kamala miten kivuliaasti se otettiin... Ja näytettä ei suinkaan ollut ottamassa gynegologi, vaan hoitaja. Yleensä olen aina käynyt yksityisellä, mutta kunnan puolelta tuli "kutsu", niin ajattelin käyttää tilaisuuden hyväksi ja säästää sen muutaman satasen. Never again.

Ja tuo odotuttaminen... On aivan järjetöntä, että ihminen, joka selkeästi vaatii lääkäriä, ohjataan ensin hoitajalle ja vasta hoitajan kautta lääkärille. Kaikkien aikaa haaskautuu! Erään vaivan takia jouduin pika-ajalla terkkariin, jossa hoitaja tutki ja totesi, että vaatii nyt kyllä lääkärin aikaa, mutta sellaista ei ole saatavilla, että hänpäs tästä vain soittaa lääkärille ja kertoo tilanteen, että saadaan resepti. En tiedä saako noin edes oikeasti tehdä?!

Ja edes neuvolan lääkäriajoilla ei tavata erikoistunutta lastenlääkäriä, vaan yleislääkäreitä. Lastenlääkärille pääsee vasta mutkien kautta.

Hipsimällä PikkuJättiin tai Mehiläiseen tai sinne Dextraan saa valittua juuri omiin menoihin sopivan ajan, mieluisan lääkärin sopivalla erikoistumisella ja koko homma saadaan pakettiin yleensä yhdellä tapaamisella ja murto-osalla siitä ajasta, mitä kunnallisella puolella olisi mennyt.

Mielestäni tämä on todella epäreilua, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta pitää sairaskuluvakuutusta koko perheelle ja joillakin ei vain ole varaa käydä yksityisellä lääkärillä. Heikommassa taloudellisessa asemassa olevat joutuvat sitten kärkkymään lääkäriaikoja ja saavat huokaista onnesta, jos onnistuvat sen samalle päivälle saamaan, mutta samalla saavat varautua viettämään terveyskeskuksessa puoli päivää.

Millä perusteella lastenneuvolassa tulisi toimia lastenlääkäri? Neuvolatoimintaahan pyörittävät nimen omaan yleislääkärit, ja kyllä heillä on juuri ne tiedot ja taidot jota siihen vaaditaan. Lisäksi papa-näytteen otto on kädentaito, eikä sinällään vaadi edes lääkärin koulutusta. Tässä tapauksessa sinulla on kyllä käynyt huono tuuri ottajan kanssa.

EMerituuli
Loxodon

Sillä perusteella, että kovin usein on neuvolan lääkäri joutunut vastaamaan kysymykseeni, että hänen on kysyttävä asiaa lastenlääkäriltä ja minulle on jäänyt kurja, epävarma olo tilanteesta. Neuvolan lääkäri on sitten konsultoinut lastenlääkäri ja toisinaan tämä erikoislääkäri on sitten ollut siltä mieltä, että olisi syytä uudelle käynnille. Pahimmillaan tätä eriloislääkärin aikaa olisi saanut odottaa kaksi kuukautta (toisinaan aika olisi järjestynyt "jo" kolmen viikon päähän). Lasten kohdalla tämä on sietämätöntä ja nykyään käytän lapset suoraan yksityisellä lastenlääkärillä. 

Ihan viime viikolla tuli taas tilanne, jossa neuvolan lääkäri laittoi lähetteen silmälääkärille ja olisi pitänyt jäädä odottelemaan jotain kirjettä kotiin god knows when. Yksityisellä sain soitettua meidän perheen menoihin sopivan ajan erikoislääkärille parin päivän päähän. 

Siis, sinulle tuli paha mieli, kun neuvolalääkäri huomasi jotain olevan pielessä ja osasi laittaa asian vireille eteenpäin? Eikös tämän pitäisi olla pelkästään positiivinen juttu?

EMerituuli
Loxodon

Ei lääkäri edes itse huomannut kyseisiä asioita vaan jouduin itse tuomaan ne esille ja selvisi, ettei lääkärillä ollut tarvittavaa tietoa. Yksityisellä lastenlääkärillä homma selvisi puhelinsoitolla. Taas olisi säästynyt aikaa, vaivaa ja huolta, jos lapsia hoitaisivat neuvoloissa heihin erikoistuneet lääkärit. 

Mä oon koko 8-vuotisen äitiyden ja kolmen lapsen aikana käyttänyt vain kunnallisia palveluita ja kaikki on toiminut 90-prosenttisesti moitteettomasti. Ehkä se on vaan alueesta kiinni?

T. Kingi

Kielikylpy

Mua myös harmittaa ainainen julkisen terveydenhoidon parjaus. Toki mulla on myös tainnut käydä harvinaisen hyvä tuuri. Meidän terveyskeskus toimii täysin moitteettomasti. Aamulla soitto ja parin tunnin päästä pääsy lääkäriin. KOSKAAN en ole jonottanut mitään aikaa ja mulle se päivystyksessä jonottaminen on täysin vierasta (ellei sitten puhuta siitä, että mennään illalla/yöllä päivystykseen). Muutaman kerran olen jopa puolelta päivin mennyt kipeän lapsen kanssa terkkariin ilman mitään ajanvarausta ja päässyt suoraan lääkärille (toki mulle on siinä kohtaa sanottu, että ajat pitäisi varata aamulla).

Ja nyt meidän terkkarissa on joku uus käytäntö. Lapselle saa saikkulapun kolmeksi päiväksi pelkällä soitolla. 

Muutenkin terveyskeskuslääkäreiden ammattitaidon aliarviointi on turhaa. Niinkuin joku sanoikin, samasta koulusta ne valmistuu kuin yksityisetkin.

Ja kannattaa muistaa, että yksityisellä määräillään varmasti helpommin eri kokeisiin koska niistä SAADAAN RAHAA.

Ja lopuksi haluan sanoa, että tällä kirjoituksella en ota Karoliina sun tapaukseen kantaa vaan ylipäätään.

EMerituuli
Loxodon

Kyllä kummastuttaa kunnan hammashoito myös - kärsin päivittäin hirveistä pääkivuista, leuat olivat jatkuvasti lukossa ja estivät syömisen ja puhumisen. Jouduin odottamaan puoli vuotta aikaa edes yleishammaslääkärille, joka ei tietenkään osannut tehdä asialle mitään, mutta totesi paljon isoja purentavikoja. Jonotin toiset puoli vuotta aikaa oikojalle, joka sanoi, ettei aikuisten hampaita oijota, mutta ehkä purentakisko voisi auttaa (ei auttanut) ja määräsi särkylääkkeitä. Jos olisin ollut vähävarainen, olisin joutunut elämään jatkuvissa kivuissa, jotka olisivat ajan myötä vain pahentuneet ja popsimaan särkylääkkeitä. 

Omat kokemukseni kunnallisesta ja HUS:n terveyden- ja sairaanhoidosta ovat olleet 90% positiivista, etenkin näin jälkikäteen tarkasteltuna. Sekä itsellä että lapsilla. On ollut tilanteita, jolloin olen lähteynyt itse omilla diagnooseilla lekuriin ja saapastellut sieltä pettyneenä kotiin, kun hoito ei vastannut omia suunnitelmiani, mutta huomannut jälkikäteen että lääkäristä saamani ohjeet tehosivat vaivaan, eli oma huti. Helposti lähtee turhan malttamattomaksi. Toki on totta, että potilaan omat tuntemukset tulisi huomioida, mutta ihan niiden pohjalle ei vain voi perustaa. Pari tuntemaani tk- lääkäriä työskentelee illat Mehiläisessä, eli sama osaaminen molemmilla puolilla. Sitäpaitsi on ihan tutkittua tietoa siitä, että vankin ammattiatito löytyy julkiselta puolelta Suomessa, ainakin toistaiseksi.

Kohtaamistaitoja toivoisin lääkäreiden opintoihin, vai onko niin että työkiire ja paine julkisella puolella vetää mehut asiakastyöstä? Joskus tullut tosi paha mieli tylystä kohtaamisesta/kohtaamattomuudesta. Lapset kohdattu aina hienosti. (:

Itse kuulun näihin mammohin, jotka eivät mistään hinnasta ottaisi yksityistä sairasvakuutusta, vaan perustaa ainutlaatuiselle ja arvokkaalle tas-arvon saavutukselle, jonka tulevaisuus ja toimivuus soten jälkeen on vielä yksi kysymysmerkki..

Toivottavasti ei ole Dextran mainonta kysessä.

 

Komppaan yllä kommentoinutta kollegaani. Ainut antibioottia vaativa "keuhkotulehdus" on keuhkokuume. Kuumetonta keuhkokuumetta ei perusterveillä ihmisillä esiinny, vaan sitä potevat pääasiassa immunosupproidut ihmiset. En toki tiedä kuulotko tuohon ryhmään, mutta jos et, diagnoosi ja hoitoehdotus jonka tk:sta sait, kuulosti aivan oikealta postauksessa kuvailemiesi oireiden perusteella. Virustautiin ei valitettavasti auta kuin lepo. Pikaista paranemista joka tapauksessa!

Sinänsä tuo terveyskeskuksen puhelunpalvelu kuulostaa kyllä karulta. Toki kannattaa muistaa että se ei ole sama kuin ajanvaraus lääkärille (monet vaivat voi arvioida ja joskus hoitaa myös hoitaja). Joka tapauksessa palvelussa kuulostaisi olevan paljon parannettavaa! Yksityisellä toimintaa ohjaa taloudelliset insentiivit, jolloin tutkimuksia määrätään löyhemmällä kädellä - ja joskus myös määrätään turhia kuureja asiakkaiden miellyttämiseksi.

jermia
Itärajapakolainen

Menin pari viikkoa itten Dextraan pitkään jatkuneen kurkkukivun takia. Minulla ei ollut voimia lähteä jonottelemaan terveyskeskukseen, vaan halusin palvelua nopeasti ja ammattitaidolla. Odotin ja odotin vaikka olin päivän ensimmäinen asiakas. Odotin aulassa tunnin, eikä ketään muuta asiakasta ollut paikalla. Lopulta minulta otettiin pikanielunäyte ja sormenpäästä pikaverinäyte, mitään vikaa ei löytynyt. Lähdin kotiin kahden tunnin päästä ohjeistuksella " tuu uudellee jos pahenee" ja vajaa 200€ köyhempänä.

Työterveydessä paljastui sitten paha poskiontelontulehdus, joka oli jo alkanut levitä keuhkoputkeen ym. 

Kommentoi