Oudoin pääsiäsiperinne? Kellojen soitto.

Kolmistaan

Kuvittelin 20 ikävuoteen, että kaikkialla Suomessa soitetaan kelloja pääsiäisenä. Kun sitten tiedustelin helsinkiläisiltä kavereiltani, menevätkö he kellojensoittoon, kaikki katsoivat minua ihmeissään. Ja minä heitä. Mikä ihmeen kellojen soitto?

Hankasalmelainen pääsiäsiperinne on se, että ensimmäisenä pääsiäisyönä kylän nuoret (ja vähän vanhemmatkin) lähtevät soittelemaan lehmänkelloja tai muuten vaan mölyämään naapuritalojen kulmille. En ole varma, onko tätä perinnettä missään muualla Suomessa tai mikä kellojen soiton tausta on, mutta varmasti se liittyy jollain tavalla taikauskoon. Itse olen aina ajatellut, että sillä karkoitellaan pahoja henkiä, mutta voi olla, että tuo assosiaatio on vain omani. 

Joka tapauksessa kellojen soitto on yksi tärkeimmistä pääsiäisperinteistäni. Lapsen oli hurjan jännää hiippailla kavereiden kanssa hämyisten talojen kulmilla. Toisaalta se, että oman talon ympärillä pyöriviä kellojensoittajia jahdattiin, oli myös ainakin yhtä jännää. Meidän iskä oli oikein haka vastasäikyttelijä. 

Yritin tuossa houkutella noita meidän suvun uusia pohjalais-pirkanmaalaisvahvistuksia illalla soitolle. Saa nähdä, kiliseekö.

-Karoliina-

Kuva: Pixabay

Share

Kommentit

Tänään lankalauantaina oltiin sukulaisissa Kuortissa Etelä-Savossa. Sukulaismies puhui noista kellojen soittamisesta pääsiäisenä! Heidän nuoruudessa se oli perinteenä täällä. Ei kyllä osannut sanoa miksi näin tehtiin...Heti tuli mieleen tuo sinun kirjoituksesi:)

Hei! Suomesta löytyy kyllä paljon mielenkiintoisia pääsiäisperinteitä. Tuo kertomasi kellojen soitto on kieltämättä outo, sillä pääsiäisviikolla on perinteisesti oltu hipihiljaa ja varsinkin pitkänäperjantaina. Olen lukenut jostain, että tämän piinaviikon tuhkakeskiviikkona olisi jossain päin suomea laitettu aikoinaan lehmien kaulaan kelloja, ehkä juurikin niitä pahoja henkiä karkottamaan :) Pääsiäisperinteistä, oman perheeni ja yleisesti suomalaisista pääsiäisperinteistä olen kirjoittanut blogissani, tsekkaa jos joudat. Hyvää pääsiäispyhien jatkoa!

http://juhaniteras.blogspot.fi/2016/03/virpomisesta-noidista-paasiaiskokoista.html 

Äh, tylsää. Aina kannattaa juhlia, kun siihen on syytä. Ei nyt ainakaan tupareissa voi ajatella, että tässä nyt juhlitaan minua. Syntymäpäivät siinä missä vappujuhlat, valmistujaiset siinä missä uuden vuoden pirskeet. Ihmiset ovat iloisia ja kiitollisia, kun saavat kutsun juhlimaan. Täytyy myös sanoa, että minua ainakin jotenkin tökkii, jos lähipiirissä on ihminen tai pariskunta, jotka iloisesti ovat aina tulossa juhlimaan muiden juhliin, mutta eivät koskaan järjestä itse mitään. Nyyttärit tai illanistujaiset, ei tarvitse mitään sen erityisempää. Ihmiset ovat aina mielissään. 

Heips! En tiiä luekko näihin vanhempiin juttuihin tulleita uusia kommentteja miten ahkerasti, mutta nyt on pakko kommentoida nimittäin olen kasvanut Etelä-Karjalassa, jossa vielä 15 vuotta sitten oli suhteellisen eläväinenkin kellojen soitto perinne. Olen antanut itselleni kertoa, että perinne on alkujaan Karjalasta ja ortodoksinen tapa. Evakkojen myötä se sitten on levinnyt erinäisille paikkakunnille pitkin poikin tätä nykyistä Suomeakin. Jutun juju on ollut alkujaan se, että naapurit mennään herättämään pääsiäislauantain ja sunnuntain välisenä yönä, juuri kellon lyötyä puolen yön eli vuorokauden vaihduttua sunnuntaiksi, koska silloin on pitänyt herättää kaikki nukkuvat naapurit riemuitsemaan Kristuksen ylösnousua. Noh, ortodoksisessa perinteessä siunataan vihmomalla vettä eli herättäjiä on haluttu kiittää ja siunata. Tämä on kuitenkin karjalaisissa piireissä muuntautunut riehaksi, jossa sitä vettä "vihmotaan" vähä rankemmalla otteella esim. kaatamalla 10 litran vesiämpärillinen niskaan... :D

Mutta voi jehna kuinka jännää kellojen soitto olikaan! Erityisesti lapsena ja teininä, se oli niin villiä ku pääs hiipimään keskellä yötä naapureiden pihoihin ja pitämään hillitöntä möykkää ja sitte ne hurjat takaa-ajot joissa juostiin ko pienet jänikset talojen isännät ja emännät kannoilla. Eräänäkin pääsiäisenä meidät motitettiin ihan täysin. Emäntä oli talon parvekkeella ja valitti ettei saa viskattua vettä niin etäs kuin missä oltiin. No mentiin kuuliaisesti lähemmäs ko eihän se olis ollu yhtää jännää jos ei olis ollu riski kastumisesta. Kuinka ollakkaan talon isäntäväki (mies ja aikuiset pojat) hyökkäsivät talon takaa ja piirittivät meidät kunnon vesisuihkuilla. Toisessa talossa oli varauduttu soittajiin siten, että kun pihapolkua lähdettiin juoksemaan takaisin tielle päin ni kätevästi polun varressa olleitten säilörehupaalien taakse oli kätketty parit ämpärilliset vettä. Hyvin kastuin ja koska yöllä oli pakkasta, niin vaatteiden päällimmäinen kerros jäätyi aivan koppuraksi. Ihme kyllä en sairastunut moisesta.

Kommentoi

Kommentointi on sallittu vain kirjautuneille käyttäjille.