Päiväkoti: hitti vai huti?

Ladataan...
Kolmistaan

Heippa tyypit,

Ja aikas hienoa, että tämän kesän ekat ihan oikeat biitsikelitkin on saatu tänä viikonloppuna koettua, jei! Eihän niitä tarvinnutkaan odotellakuin kaksi kuukautta.

Monissa muissa ammateissa kesälomaa ollessa jäljellä kaksi viikkoa, se tuntuu varmasti vielä ruhtinaalliselle ajalle. Opettajalomissa kaksi viikkoa on kuitenkin jo loppusoittoa. Yleensä osaan pitää töiden alun silti hyvin pois mielestäni viimeisiin lomapäiviin asti, mutta tämä vuosi taitaa olla poikkeus. Kun työt alkavat, alkaa nimittäin myös Neiti-F:n päiväkotiajanjakso...ja sekös minua jo jännittää aika kovasti!

Mietityttää kauhean moni asia. Kuinka aamut saadaan sujumaan reippaalla vauhdilla, mutta silti ilman kireän kiireistä ilmapiiriä? Mitä kaikkia kamppeita hoitokassiin pakataan, ja kuinka Neiti viihtyy päikkärissä? Entä eihän hoitajat anna tytölle liian isoja paloja ruokaa,koska Neitihän on oikein tunnettu läheltä-piti-tukehtumiskohtauksistaan? Huoh, jaiks ja apua!

Vaikka olen kuullut ainoastaan positiivista palautetta Neidin tulevasta päivähoidosta, hiipii silti mieleeni ajatus siitä, onko alle kaksivuotiaan paikka muualla kuin kotona...Varsinkin, kun kävin keväällä työni puolesta Liisa Keltikangas-Järvisen luennoilla, alkoi pieni epävarmuus hiipiä mieleeni. Hänen mukaanhansa on väärin, että alle kolmevuotiaat "pakotetaan" sosiaalistumaan ja ryhmäytymään niin varhain, kun päiväkodit odottavat.

Nyt siis kotikasvatuksen ja päiväkotien kannattajat ja vastustajat kommenttia kehiin. Valaiskaa minua ajatuksillanne :)

Hauskaa hellesunnuntaita...kohta uiman!

 

-Karkki-

Neidin asu:

toppi, Benetton

leggarit, Polarn O Pyret

t-paita, H&M

panta, H&M

Kuvat:

Karkki, i-Phone 3

 

 

 

Share
Ladataan...

Kommentit

Karoliina Sallinen (Ei varmistettu)

Tsekatkaapa uudesta Kaks plussasta juttu päivähoitoasioista...Kävi ihan yllätyksenä aikalailla naulan kantaan tämän meikän postauksen kanssa!

Tuusmamma (Ei varmistettu)

Lapsen sopeutuminen päivähoitoon onnistuu sitä paremmin, mitä paremmin tutustuminen on suunniteltu/järjestelty. Hyvänä nyrkkisääntönä toimii myös se, että mitä pienempi lapsi, sitä pitempi tutustumisjakson tulisi olla. 2- vuotiaan kohdalla kahden viikon tutusminen vanhemman/vanhempien kanssa on riittävä!
Päivähoidon henkilöstö (=lapsen mahdollinen "omahoitaja") käy useimmiten lapsen vanhempien kanssa ns. aloituskeskustelun, jossa vanhemmat kertovat kaiken mahdollisen lapsen persoonallisuuteen, päivärytmiin, tapoihin ja tottumuksiin yms. sellaisiin liittyvän. Päivähoitohenkilöstölle sekin tieto on juuri tärkeä, jos lapsi kykenee ottamaan ruokaillessaan vain pieniä annospaloja suuhun ja on herkkä tukehtumaan ruokaan.
Mikä onkaan alle 3- vuotiaiden oikea hoitomuoto? Tästä voidaan olla montaa mieltä ja asiaa voi punnita monesta näkökulmasta. Minun mielestä ei pidä tukeutua liiaksi kenenkään yksittäisen "tutkijan" näkökulmaan. Aina on myös muistettava, että jokainen lapsi on erilainen persoona ja jokaisella lapsella valmius erilaisiin elämänasioihin kypsyy omassa tahdissaan.
Tsemppiä koko perheelle päivähoidon aloitukseen! Se onnistuu sitä paremmin, mitä paremmin vanhemmat jaksavat tukea toisiaan, lastaan ja päivähoidon henkilöstöä! :)

Katri (Ei varmistettu)

Mulla sama tilanne edessä. Töihin olisi mentävä, lapset menee hoitoon. Päiväkoti on hyvä ja ennestään tuttu. Mutta silti pieni pelko kokoajan hiipii jostain. Miten kaikki sujuu ja pitäisikö vielä jäädä kotiin. Kaikkea ei voi saada.. Valitettavasti ja niin minunkin 1v ja 9kk menee syksyllä hoitoon :/

Karoliina Sallinen (Ei varmistettu)

Iskusta viime kesänä. Se on kyllä aivan ihana...miinuksena ainoastaan se, että sitä ei saa oikein imurilla puhtaaksi, koska imuri ei yltä pallukoiden tyveen. Tamppauspäivinä sieltä löytyy aarteita :)

piu (Ei varmistettu)

Huomenna menemme tutustumaan päiväkotiin yhdessä karvan alle kolmivuotiaan tytön kanssa. Olo on kuin mestaukseen menossa. Eniten mietityttää isot ryhmäkoot, ruuan laatu, kiintymyssuhde, väkisinkin seitsemäksi tunniksi venyvät päivät, kiusaataanko sitä, kiusaako hän, kerkeääkö syliin, tartuntataudit, hoitajat, persoonat ja ammattitaito, ikävä, oma ja hänen, arjen rutinoituminen, vähäiseksi jäävä yhdessäolo, kotonaolon tietynlaisen vapauden menettäminen..noin muutamia mainitakseni. Keltikangas-Järvisen kirjat on luettu mennä viikolla.Eivät helpottaneet.

Karoliina Sallinen (Ei varmistettu)

piu:olet tainnut tehdä huolilistan minun pääni sisältä :)

Miilu (Ei varmistettu)

En veisi omaani. Siinä on oma mielipiteeni.
Joka päivä yritän parhaani tehdä työn; hoitaa lapset yksilöllisesti, antaa syliä, huomiota, tietyssä määrin kuria.... Mutta harvoin koen siinä onnistuvani. Liian suuret lapsiryhmät, liian vähän henkilökuntaa->huono kombo.
T.Päiväkodissa työskentelevä

Karoliina Sallinen (Ei varmistettu)

Täytyy toivoa parasta hoidon suhteen. Soitin tänään, ja varasin tutustumisajan. Olivat ihan kauhean kivoja, ja tulin todella hyvälle fiilikselle.

Itse olen ollut hoidossa vuodenikäisestaä, ja vaikka vanhempani tekivät pidempiä työpäiviä kuin Eepi ja minä nyt,en koskaan kokenut, että siinä olisi ollut mitään kauheaa. Muistan, että hoitoon oli aina kiva mennä, ja kotonakin sain tarpeeksi aikaa vanhemmiltani (vaikka minulla on siis kaksi pienempääkin siskoa). Tosin...päivähoidon tilahan voi olla nyt erilainen, kuin 20-30vuotta sitten. En tiedä!

Monissa, siis suurimmassa osassa perheitä, ei ole taloudellisestimuuta mahdollisuutta, kuin se, että molemmat vanhemmat käyvät töissä. Sitä paitsi, rakastan työtäni. Enkä usko, että oma pää pysyisi kasassa, jos olisin kolme vuotta putkeen kotosalla. Arvosta kotiäitejä valtavasti, olette aikamoisia sissejä!

Laura (Ei varmistettu)

Meillä typsy aloitti osa-aikaisen (n. 2xviikko) päivähoidon 1v8kk ikäisenä perhepäivähoitajalla, siitä sit n. kuukauden päästä siirtyivät hoitaja ja tyttö päiväkotiin (hoitajalla ei ollut tarpeeksi hoidettavia!). Kaikki meni tosi hyvin vaikka tyttö menikin 3-6v ryhmään, toiset lapset pitivät "vauvanansa" ja hän sai pienimpänä kaiken huomion.

Yritin olla superäiti, tein 3 päivää viikossa töitä kotona, olin ylipuolivälin raskaana ja lisäksi samassa taloudessa asusti töihin hukkuva kokki ja vaihdevuotinen nainen (oma äitini), sit oli tämä vähän jo uhmisteleva pikkuneiti... meinasin tulla hulluksi kunnes neuvolan täti ehdotti et jos tytön veisi pariksi päiväksi hoitoon niin saan tehtyä edes työni rauhassa =D

Edelleen pikkuveikan synnyttyä pidimme tytölle hoitopaikan ni hän pääsi välillä leikkimään ja sai muutakin sisältöä elämään ku äitin huomio veikan vauva-aikana väkisinkin oli sitten vähemmällä ja isä oli edelleen paljon töissä.

Nyt aion olla ihan vain kotiäitinä vielä ainakin vuoden ja keskittyä lapsiin. Rahllisesti pärjäämme onneksi ja töihin ei ole minkäänlaista hinkua vielä =) (... ei muute ole vauvakuumettakaan =D )

piu (Ei varmistettu)

Kyllä kaikki varmaan allekirjoittavat sen, että pienen lapsen paikka on kotona. Kaikki myös ymmärtävät sen, ettei jokaisella ole siihen mahdollisuutta, eikä kaikki edes halua, vaikka mahdollisuuksia olisikin. Syyllistäminen ei ole ratkaisu, tai kauhistelu, eikä väittely. Niinkuin Keltikangas-Järvinen sanoi: Niin kauan kun äidit väittelevät keskenään, päättäjät nukkuvat rauhassa. Eli vaadimme verorahoilla parempaa päivähoitoa, pienempiä ryhmiä, terveellisempää ruokaa ja motivoitunutta henkilökuntaa. Ja taloudellista tukea, jos joku sissi haluaa olla sen kolme vuotta kotona. Kotihoidontuki verrattuna päivähoidon todellisiin kustannuksiin on naurettavan pieni.

Kotona olo on minulle helpompaa ajan myötä. Suhde kasvaa ja tiivistyy. Pienemi pala olisi ollut vaikka puoli vuotta sitten, kun uhma oli kovimmillaan ja pakkaset paukkuivat.Kun lapsi kasvaa, kommunikoi puheella, syö itse ja asioi vessassa, tulee päivään enemmän onnehetkiä ja vähemmän hoitorutiineja. Pienen ihmisen kanssa on ihana heräillä rauhassa, keitellä yhdessä puuroa ja lähteä rauhassa vaikka ulkoilemaan ja ihmettelemään asioita.
En koe olevani sissi, pikemminkin työtä vieroksuva :)

Päivähoito ON muuttunut parissa kymmenessä vuodessa ja paljon. Turha kuitekaan syyllistää itseään, tai muita, ei sillä mitään voita. Tsemppiä teille, meillä meni tutustumiskäynti mukavasti, hieman levollisemmin mielin huomenna uudestaan :)

Piatta (Ei varmistettu)

Meidän oli pakko viedä poika hoitoon ja itseni jatkaa töitä heti äitiysloman loputtua taloudellisista syistä. Poika ei kerennyt täyttää edes 9kk. Onneksi sain pojan perhepäivähoitajalle pieneen ryhmään, aivan meidän kodin lähelle. Ja hoito täti on aivan ihana ihminen. Enää minua ei sureta ollenkaan että jouduin viemään lapseni niin varhain hoitoon, päin vastoin. Minustakin tuntuu, etten ollutkaan niin äiti-ainesta, mitä olin aina luullut ja varmasti hyppisin seinillä jos en pääsisi töihin ihmisten ilmoille välillä.

Itse kerroin aluksi hoitotädille kaikki poikamm tavat ja rytmit ja rutiinit ja miten meillä tehdään asiat, mutta sit alkoi itseänikin huvittamaan kun yhden lapsen äitinä alan neuvomaan 20-vuotta lapsia työkseen hoitanutta ja kaksi oma lasta aikuiseksi kasvattanutta naista lasten hoidossa :D Lapset ova niin sopeutuvaisia, usko pois Karoliina, äideille lapsen hoitoon meno on kovempi pala kuin lapselle.

Lotta (Ei varmistettu)

Moikka!

Olen monista kuvistasi ihastellut olohuoneen mattoasi. Paljastaisitko mistä sellaisen voisi ostaa? Mukavaa kesää!

Sarppa (Ei varmistettu)

Mistä tuo teidän aivan ihana kivimatto on ostettu?

S (Ei varmistettu)

Lto-opiskelijana suosittelen lukemaan myös Marjatta Kallialan kirjoja Kato Mua ja Lapsuus hoidossa. Omasta mielestäni viisaita ja rehellisiä ajatuksia pienten lasten päivähoidosta. Kannustaa myös vanhempia vaatimaan parasta mahdollista hoitoa päiväkodeilta, jonka luulen olevan kuitenkin melko harvinaista ja se olisi tuiki tärkeää.

Onnea päiväkodin aloitukseen! :) toivottavasti kaikki menee hyvin ja ryhmästä löytyy ammattitaitoisia ja sensitiivisiä aikuisia! Jos näitä ryhmästä löytyy, uskon, että kaikki menee hienosti!

ElinaK (Ei varmistettu)

Meidän 2v aloitti perhepäivähoidossa, kodikas paikka ja kolme hoitolasta. Lapsi tykkää kovasti, vaikka on ollut tähän asti hieman ujo:) Eikä kustanna sen enempää, toistaiseksi kun päiväkotikaan. Hoitaja on aivan ihana!

Kommentoi

Ladataan...

Kommentointi on sallittu vain kirjautuneille käyttäjille.