Vuoden ensimmäinen arkipäivä

Nyt se on melkein jo takana. Minun vuoden ensimmäinen arkipäiväni ja vuoden ensimmäinen oikea maanantaini (hampurilaisessa kylpylässä lillumista ei lasketa maanantaiksi sanan todellisessa merkityksessä) .

Suoraan sanottuna vähän pelotti etukäteen tämä päivä. Pitkä loma tuli niin tarpeeseen, mutta mitä pidemmältä lomalta palaa, sitä haastavampaa on tarttua arkeen.

Tuntuu, kuin takana olisi montakin erilaista lomaa. Ensin ennen joulua vietetyt yksinolopäivät Helsingissä, sitten perheen kanssa vietetty joulu, joka latasi niin henkiset kuin fyysisetkin akut. (Nukuin Hankasalmella varmasti sellaiset 14 tuntia vuorokaudessa!) Ja kun joulusta ja kaikista sen ihmisistä oli nautittu, odotti vielä Saksa ja kaikki siinä.

Eilinen sunnuntai meni niin sunnuntaimaisesti kuin tällaisen pitkän vapaan ja monen reissun jälkeen vaan pystyy menemään. Reissukasseja purettiin ja pyykkiäkin pestiin kuusi koneellista. Ruokakauppaan meni karmea summa, kun jääkaappi ammotti aivan tyhjillään. Ja kaikesta omasta aktiivisuudestani reipastuneena  kokkasin vielä monta tämän viikon ruuista valmiiksi. Voi että, kun energiaa olisi aina näin paljon!

Tänään on tullut töiden ja kotihommien lisäksi käytyä jopa LENKILLÄ (tästä lisää myöhemmin) ja nyt kun F nukkuu tuolla sängyssään, koti on edes jokseenkin siisti, reissun pölyt ravisteltu pois ja huomenna jo tiistai, olo on aika ihana. Tavallisen ja kotikutoisen onnellinen.

On tämä arki vaan kummallista. Lomien loppuminen aiheuttaa poikkeuksetta sisäisen angstin, mutta aivan samoin tein, kun arjen pyörteeseen saa astuttua edes toisella jalallaan, tempaa se mukaansa. On ihan jopa kivaa! Onneksi, koska elämähän on – melkein aina – ihan tätä tavallista arkea. Pyykkejä, yhden ruokalajin aamupaloja ja lohkeilevia kantapäitä.

-Karoliina-

Share

Kommentoi

Kommentointi on sallittu vain kirjautuneille käyttäjille.