Yksin kotona: Juhlimista, siivoamista vai jotain muuta?

Ladataan...

Kirjoitin lauantaisessa postauksessani siitä, kuinka kauan odotettu oma aika – vaikkapa silloin kun Esko ja F menevät Lahden isovanhemmille – on joskus aika ristiriitaista laatuaikaa.

Lauantaina vähän synkisteli ikävissäni, mutta oikeasti kuitenkin koen, että tasaisin väliajoin ja kerralla pieniä aikoja (vaikka yksi yö) on todella tarpeellista olla ihan vain rauhassa.

Tehdä niitä juttuja, joihin perheen pyöriessä asunnossa ei ole niin aikaa.

Mun täytyy kyllä myöntää, että yleensä käytän oman ajan työntekoon. F kerran sanoikin lähtiessään, että ”me mennään nyt, niin sä voit äiti siivota”. Eskon mielestä ei ole hyvä juttu, etten osaa käyttää vapaita hetkiä itseni hemmotteluun. Ja toisaalta Esko on varmasti oikeassa. Ehkä mun pitäisi opetelella enemmän myös relaamaan.

Asialla on kuitenkin myös se puoli, että mua ihan oikeasti rentouttaa se, että saan esimerkiksi jynssätä koko kämpän rauhassa, musaa kuunnellen, lattiasta kattoon. Ja kerran ne kotityötkin tulee joskus tehdä, ja koska rakastan puhdasta ja siisitä kotia, en näe puurtamisessa mitään pahaa.

Nyt kun olen ollut – ja olen muuten edelleen – kipeänä, en voinutkaan viikonlopun yksioloa käyttää siivoamiseen tai muuhunkaan aktiiviseen toimintaan. Ensin ajattelin kutsua kavereita seuraneideikseni, mutta sitten päätin tyytyä vain olemaan yksin. Niinpä luin, söin, katsoin dvd-levyjä, söin, pötkötin, söin ja hoidin kynteni. Aika rentoa!

Mitä sinä teet, kun saat olla yksin kotona? Lähdetkö juhlimaan, siivoatko vai vajoatko sohvan syövereihin, kuten minä?

-Karoliina-

Share

Kommentit

Karoliina/ Kolmistaan (Ei varmistettu)

Voi että, olisit ihmeessä tullut vetäisemään hihasta! F oli tosiaan mummolla ja minä pääsin ostoksille yksin :) Lahessa on aina kiva käydä! -Esko-

tanja (Ei varmistettu)

Siivoan, aina :D Olen harvoin yksin, mutta jos saan tunninkin olla rauhassa kotona, on imuri salamana kädessä. Ihanaa, kun saa rauhassa jynssätä :)

Laura/ Tässä kaupungissa tuulee aina (Ei varmistettu) http://tassakaupungissatuuleeaina.blogspot.com

Itse myös haaveilen, että voisin joskus viettää edes yhden illan itsekseni kotona pelkästään noutoruokaa ja karkkeja mussutellen ja dvd:ltä sarjoja katsellen. Silti kaikki omat hetken menevät lähes poikkeuksetta joko kotitöissä tai töissä, ja sillä hetkellä, kun vihdoin oikaisen sohvalle kirjan kanssa, voi olla varma, että rappukäytävästä alkaa jo kuulua pojan ja isin ääni...

Ss (Ei varmistettu)

Näinkin lauantaina Eskon Triossa! Yritin kuikuilla missä loppuperhe mutta yksin se taiskin olla :-)

Karoliina/ Kolmistaan (Ei varmistettu)

Ollaan me naiset kyllä outoja ;D

Karoliina/ Kolmistaan (Ei varmistettu)

Yhden yön oma aika on kyllä luksusta. Siinä ajassa (ainakin tämänkokoisen kämpän) ehtii siivot JA ottaa myös rennosti. Lähetä ne mummolaan :)

Päivi//nakit ja MUTSI (Ei varmistettu) http://nakitjamutsi.wordpress.com

Mä oon opetellut olemaan. Siis tälleen "vanhemmiten". :D Arki on niin turkasen hektistä, että jos sellasia ihan yksinäisiä vapaahetkiä kotona joskus on, mä harrastan just tota pötköttelyä ja syömistä. (niinku aina muutenkin... :D)

Karoliina/ Kolmistaan (Ei varmistettu)

On se outoa. Haaveillaan siivoamisesta :) Mutta niin se vain on!

Itse unelmoin aamusta, jolloin saisi lukea Hesarin rauhassa ihanaa brunssia syöden. Taas tilattiin ensi viikosta alkaen viikonloppu-Hesari. Jos tästä pienin askelin saisi myös lukea sen...ainakin muutaman jutun:)

Karoliina/ Kolmistaan (Ei varmistettu)

Nyt nautit omasta ajastasi. Kyllä ne sieltä takaisin tulee :) (Vaikka tiedän kyllä osittain tunteen...itse alan aina soitella heti aamusta E:n ja F:n perään )

Karoliina/ Kolmistaan (Ei varmistettu)

Itse ennen palloilin kaupungilla kanssa, mutta nyt olen huomannut, että minulle tulee usein vain ärtynyt olo vaatekaupoilla...Hmm. Erikoista!

Karoliina/ Kolmistaan (Ei varmistettu)

Mä opettelen tässä juuri samaa :D

Daniella (Ei varmistettu)

Allekirjoitan ihan täysin! Kaipaan myös noita yliyönyksin- juttuja, vaikka todellisuudessa mikään ei ole pelottavampaa kuin nukkua yksin! Sekin oli musta kauheeta, että esikoinen lähti isänsä kanssa mummilaan ja itse jäin kuopuksen kanssa kotiin. Oli ihan liian hiljaista ja rauhallista. Kauhea tyhjyys.

Ja niin... tällä hetkellä HAAVEILEN, että saisin siivoilla ihan rauhassa puoli päivää. Käydä kaappeja läpi, pestä uunin... ei hyvää päivää! Ennen vihasin siivoamista! :D

Mutta eniten kaipaan sitä, kun joskus sai viikonloppu-aamuna herätä hitaasti, syödä aamupalaa sängyssä ja katsoa Frendien uuintoja. Ehkä joskus puolilta päivin voisi nousta sängystä ja siirtyä sohvalle tekemään ei mitään. Hassuinta, että en tiedä osaisinko enää oikeasti edes nauttia tuosta niin paljon kuin silloin. Ehkä on parempikin vaalia sitä vain muistona.

(Ei varmistettu)

Voi en edes muista, milloin olisin ollut kotona yksin! Tai siis muistan sen, kun eilen kaikki lapset olivat sattumalta yhtä aikaa ulkona ja kämpässä oli hiljaista, mutta että pois kotoa...
...äh, säälittävää. Ei mitään muistijälkeä.

Sellaisena hetkenä, kun minulla ei ole vastuuta lapsista, lähden yleensä "asioille". Joko ihan oikeasti tärkeille ruoka tai apteekki tms. -ostoksille, tai sitten muuten vaan humputtelemaan yksin kaupasta toiseen.

(Ei varmistettu)

Itse juuri vietän täällä omaa aikaa kun mies ja lapsi on mummolassa. Odotin niin paljon, että saa rauhassa tehdä omia juttuja, mutta kuinkas kävi: itkua tuhersin kun lähdön hetki koitti ja muakin todella pelottaa nukkua yksin, kun ei siihen ole tottunut. Mä en sentään siivoa, mietin tosin että nyt pitäisi :/

Kommentoi

Ladataan...

Kommentointi on sallittu vain kirjautuneille käyttäjille.