Ladataan...
Kolmistaan

Opettajan olemisessa on se hyvä puoli, että vuodella on tarkka rytmi ja kulkunsa. Joulu tuntuu joululle, ja loman alkaminen lomalle, kun tilanteeseen siirrytään sen perinteisen riitin kautta.

 

 

Kohta pärähtää jo ilmoille Suvivirsi, ja kauan odotettu kesä saa virallisen alkunsa. Mutta ennen lomavarpaiden paljastamista (vai sadetakin kaivelemista?)on  hetki mietittävä, mitä kevätjuhlaan voisikaan laittaa ylleen.

 

 

Haluan tietysti pukea juhlaan itselleni ja Neidille jotain kaunista, mutta en oikein näe mitään järkeä siinä, että juhla-asuihin satsataan kauheasti rahaa. Pidän tärkeämpänä, että ne arjen kulutuksessa ja pesussa pyörivät vaatteet ovat laatua, juhla-asuilta vaadin vain ulkonäköä :)Tämä jo pelkästään siitä syystä, että meidän perheemme verkkaisella juhlatahdilla Neiti mahtuu korkeintaan kaksi kertaa samaan asuun... Tätäkin toissakesän mekkoa on kierrätetty jo aika monta kertaa. Kuvan bolero tulee puolestaan käyttöön varmasti nyt viikonloppuna.

 

 

Itse tykkäänkin hommata itselleni juhlaan jotain sellaista, jota voi myöhemmin pitää myös vähän arkisemmissa tilanteissa. Kampaus, meikki ja korut ovatkin ainakin omassa juhlatyylissäni ne elementit, jotka tekevät sen lopullisen juhlasilauksen. Koruilla ja korkkareilla simppeli kotelomekko menee juhlissa. Tennareilla, pelkässä huulikiillossa ja ponnarilla mekko menee vaikka töihin.

 

Tässä vielä muutama vinkki kesän (juhla)tyyliin

  • kirkkaat värit. Erityisesti oranssi, turkoosi ja  keltainen.
  • helman pituutena midi (myös maxi).
  • haalarit (edelleen).
  • todella isot kirjekuorilaukut. Kerrankin laukkuun mahtuu kaikki tarpeellinen.
  • ruma-kauniit korkkarit. Eli siis niin hirveät popot, että ovat jo makeet. Plat form!
  • kesän kestosuosikit: hippimeinki, seilorityyli ja kukat.
  • Printit ja kuviot erityisesti alaosissa.
  • Meikissä kuulas, vähän kiiltävä iho. Huulipunissa - vaaleissa ja tummissa - oranssihtavat sävyt.

 

 

 

Kuvat:

Vaateet: Vila

Kengät:  Bianco

Muut kuvat: Oma arkisto

Share

Ladataan...
Kolmistaan

 

 

 

 

Oletko koskaan miettinyt, onko lapsesi sukupuolisidonnainen käytös opittua vaiko sisäsyntyistä?Omassa itsessäni on aika elänyt vierekkäin täysi hömppäprinsessa ja rämäpää poikatyttö. Harrastin lapsena niin judoa kuin tanssiakin. Vedin nenä ruvella jalkapalloa, mutta toisaalta leikin hienoja rouvia (leikin omakeksimämme nimi) meikit naamalla, helmet hulmuten.

 

 

 

 

Neiti-F, opitusti tai luonnostaan, rakastaa peilailla ja pukea koruja ylleen.  Hän haluaa myös monta kertaa päivässä "(m)eikkaa". Toiminta alkaa aina samalla tavalla. Ensin hän kipittää vessaan hakemaan meikkipeiliäni, jonka jälkeen keittiönpöydälle tuodaan meikkipussi. Sitten hän nappaa minua kädestä päättäväisen tiukasti, ja lopulta ei olekaan muuta vaihtoehtoa, kun pistää kuvitteellinen meikkaussession aluilleen.

 

 

 

Yhden tällaisen meikkihetken päätteeksi Neiti kikatteli omalle peilikuvalleen, ja hoki iloisesti omaa nimeään (tai sen kolmea ensimmäistä kirjainta, kuten on tapana). Oli ihana nähdä, että tyttö oli niin tyytyväinen itseensä. Kunpa tuollaisen itsetunnon saisi pidettyä yllä vuosien kuluessakin. Täytyy masentavasti todeta, että itselläni tuollainen tyytyväisyyshetki on ehkä muutaman kerran vuodessa :/

 

 

Olisi varmasti hyvä, että tarkistaisin asennettani, etten vain siirrä peilikuva-angstia tyttäreeni. Olen lukenut jostain, että äidin laihdutuspuheet vaikuttavat tyttärien minäkuvaan negatiivisesti (tästä ei syöppö-Sallisella ole kuitenkaan onneksi vaaraa :D) , ja että terveitsetuntoinen äiti on tyttären itsetunnon kannalta ehdoton juttu. Isän ihailun kerrotaan puolestaan pelastavan tyttären mm. vääränlaisilta miessuhteilta (aika paljon luvattu?), koska hyväksyntää miesten silmissä ei tarvitse hakea epätoivoisin keinoin.

 

 

 

Jotta tarkka syynäys oman naaman suhteen onnistuu (se ei muuten aina nosta itsetuntoa), suosittelen BaBylissin suurentavaa meikkipeiliä.

Peilin plussat:

  • kaksi peilitarkkuutta. Normaali ja kahdeksankertainen suurennus (sopii oivallisesti esim. kulmakarvojen nyppimiseen).
  • kolme valaistusvaihtoehtoa. Halogeenivalaisuts, ulkovalo ja tavallinen sisävalaistus.
  • katselukulma on säädettävissä.
  • sopii erinomaisesti niille, joilla on heikko näkö. Ei tarvitse enää meikata rillikurkistus-meikkaus sokkona -taktiikalla.

Peilin miinukset:

  • peili kuumenee jo kymmenen minuutin käytön seurauksena.
  • peili vie aika paljon tilaa.

 

Hauskoja peilailuhetkiä, ihmiset! Kuinka itse muuten tuette lapsienne (ulkonäköön liittyvää) tervettä itsetuntoa?

-Karkki-

 

 Neiti-F & asu:

 Housut ja pusakka Me&I kevät/kesä 2012

T-paita Lindex

 Rusetit H&M

Sukat Kärkkäinen

 

Kuvat:

Karoliina, Olymupus PEN E-PL1

 

 

Share

Ladataan...
Kolmistaan

Aurinkoista alkavaa viikkoa tyypit,

 

 

eikös ole aika makee tämä meidän uusi blogialusta? Itse olen ainakin hurjan tyytyväinen, kiitos Kaks plussan nettitaitureille! Vaikka olenkin jo vuoden ehtinyt blogata KP:n netissä, tuntuu, että nythän tämä vasta pärähti kunnolla liikkeelle. Tulevaisuus on siis täynnä tiheää postaustahtia, ja entistä kiinnostavampia aiheita. Olen vähän panttaillut niitä tieltä tätä odotellessa ;)

 

 

Olimme eilen lähdössä Neidin kanssa satamaan sunnuntaiaamupalalle, kun hän kiikutti minulle kaapista kenkänsä toistellen  "Äiti, Konsshit". Aluksi nauratti, että Neiti tunnisti kaapistaan Konssit, eli Converse-tennarit, mutta sitten asia alkoi kuitenkin mietityttää minua.

 

 

Vaikka Neiti-F käyttikin termiä Konssi ennemminkin yleisnimenä kuin erisnimenä, ei mene varmasti kauaa, kun hän alkaa jo ymmärtää merkkiasioista huomattavasti enemmän.

 

 

Tiedän tapauksia, joissa alakoulun pienempiäkin oppilaita on jo kiusattu "feikkilippisen" takia, ja se jos mikä, on mielestäni surullista. Vaikka kullattujen vanhoja muistoja onkin aina vähän tökerö muistella, tulee väkisinkin mieleeni se, että halusin itse ensikerran merkkivaatteen, Leviksen 555 -farkut, ollessani jo 14-vuotias.

 

 

Merkkien tunnistamisessa ei sinänsä ole mitään pahaa. Valitettavaa kuitenkin on, että niiden avulla moni kuitenkin arvottaa ihmisiä. Rehellisyyden nimissä itsekin pidän joitain merkkejä itselleni enemmän sopivina kuin toisia, ja sen tähden myös meidänkin vaate- ja kenkäkaapistamme jotkut merkit pullahtavat esiin toisia useammin. Täytynee siis kehitellä jokin keino, jolla saan Neidin kasvatettua  – visualistivanhemmistaan huolimatta  – mahdollisimman merkkisokeaksi.

 

 

Mitä itse olette mieltä lasten merkkivaatteista? Erityisisesti niistä, jotka ovat alunperin suunnattu aikuisostajille. Sellaisiahan ovat esimerkiksi nämä Neiti-F:n päällä nähtävät Converset ja Paul Frankit (Small Paul).

 

Ja vielä: Mitä assosiaatioita itse liität tiettyihin merkkeihin? Ed Hardy, Burberry, Crocs, Me&I ja Cheap Monday....Olisi hauska kuulla, mitä mielleyhtymiä merkit teissä herättävät!

 

-Karkki-

 

Neiti-F & asu

Kengät Converse

Sukkikset MaxiMo (alelöyty tehtaanmyymälästä, 2e)

Mekko Lego (Valtterin kirppikseltä, muutaman euron)

Paita (Valtterista myös, euron)

Takki H&M

Pipo Kids Beanie Flisan (Nelly.fi, -50%)

sekä

Huppari Small Paul

Shortsit Lindex

Pipo mummon ommelut

Karoliina & asu

Haalari Bubbleroom.fi (-50%)

Converset CipCap (Karisma,Lahti)

Farkkupaita Wesc (Tukholman Wesc-kauppa, -70%)

Aurinkolasit Ralph Lauren

Kuvat:

Eepi, iPhone 4

Karoliina, iPhone 3GS (siitepölyä linssissä)

Share