Ladataan...
Kolmistaan

Moro,

äsken Tanssi tähtien kanssa -skabasta tipahti laulaja Jippu. Ei itketä. Jippu ei ole nimittäin mikään meikän lempparijulkkis, eikä kyllä erinomainen tanssijakaan. Että ihan oikeinhan se meni. Vai menikö sittenkään?

Katsellessani tanssikisaa, aloin miettiä noloutta ja kömpelyyttä. Miehiltähän me katsojat nimittäin sallimme hassunhauskaa töpötystä ja onnetonta honkkelointia. Sitä jopa pidetään ihanan söpönä ja kotikutoisena, mutta naiselle samanlainen liikehdintä on ehdoton nounou. Mietiään nyt vaikka koko kansan Kankki-Kaikkosta, tai uusia ihania suomitanssipoikia Aminia ja Risto Mattia. Ei kyllä ole mitään rytimitajua eikä sulavuutta, mutta silti kansa rakastaa. Kansa ja minä.

Jippu sen sijaan  lytättiin lehdistössä ja kansan (mm. meidän olohuoneen) riveissä ilman sääliä jo heti ekassa esittäytymisessä, ja niinhän kävi myöskin jo aikaisemmalla kaudella mm. Anna Perholle.

Mitähän tämä kertoo taas tästä meidän todella edistyksellisestä ja tasa-arvoisesta yhteiskunnassamme? Ainakin sen, että naisen kannattaa olla vain nätti ja liikkumatta hiljaa, jotta ei mene aivan nolaamaan itseään.

Ja miten tässä päivässä kasvatetaan vielä tytär, joka ei uskoisi tuota hölynpölyä...Varsinkin nyt, kun mutsi taas kerran huomasi, ettei itsekään voi aina välttää ahdasmielisten ajatusten hiipimistä puseroon. Yritän siis perua: Jippu takaisin raivostuttavista jutuistaan huolimatta, ja ne ukkelit tanssitunnille.

Näin...Angstifeminismiä ja kauniita unia!

-Karkki-

Kuva: mtv3.fi

 

 

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Kolmistaan

Heissuli,

olen viime kuukausien aikana alkanut himoita erilaisia julistetaideteoksia kotiini. Ennen riivin kuvia mistä sattuu, mutta nyt sellainen törkeys on alkanut tuntua kauhealle. Olen alkanut ajatella, että olisi ihana kerätä vuosien ja vuosikymmenten saatossa  jokin sellainen ihana kokoelma erilaisia kehystettyjä julisteita, A) joilla on oikeasti jokin tekijä B) jotka kestävät ajan hammasta C) jonka tekijälle voin maksaa edes pienen korvauksen.

Niinpä olen ajatellut, että alan kartuttaa melkein nollapisteessä olevaa kokoelmaani kuva kerrallaan. Mietin, että voisin hyvinkin ostaa jonkin kehystettävän kortin tai pienen julisteen kerran kuussa. Mitäs sanotte? Onko järkeä? Itse olen ainakin ihan intona tästä uudesta "harrastuksestani". Ja saatepa tekin varmasti nähdä tulevia julistehankintojani .

Ensimmäisenä hankintalistallani taitaa olla juliste Neidin huoneeseen. Olen ihan hulluna Ingela Arrheniusksen mahtaviin kuviin. Nämä julkat löytyvät Hus&Hem:n sivuilta, eikä hintakaan olek kauhean paha. Siinä 20 egen tienoilla. Sitä paitsi tämä ensimmäinen juliste on tehty WWF:n hyväksi, joten hyvään tarkoitukseenhan ne rahat menisivät (#selittelee itselleen#)...

 

 

 

 

 

Sykähdyttikö kuvat teitä yhtä roimasti kuin minua?

 

Terkuin:Karkki

Kuvat:

Hus&Hem -sivusto. Taiteilija Ingela Arrhenius

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Kolmistaan

Huomenta,

Tiedättehän ne Hollywood-kyyhkyläisten yhdistelmänimet. Ben ja Jennifer --> Bennifer. Angelina ja Brat --> Brangelina. Me ollaan nyt Eepin kanssa MykoAkilles. Kohta pääsette lukemaan, miksi!

Neiti-F vietiin aamulla päiväkodin ihanaan vilskeeseen, ja me Eepin kanssa jäimme kotiin. Ai miksikö? Sairauslomat tuplana: Minä olen nyt laskujeni mukaan 20. päivää kuumeessa (tosin MELKEIN vuorokauteen ei ole ollut lämpöä, jei!) ja Eepilta puolestaan pamahti perjantain korismatsissa akillesjänne. Kipsiä edessä ainakin semmoiset 2+ 3 viikkoa!

 

Arki lapsen kanssahan on aina vilskettä täynnä, mutta näin puolikuntoisena on vasta todella huomannut, kuinka moneen asiaan energiaansa pitäISI päivän aikana suunnata. Tylsistyttää, kun ei voi oikein tehdä mitään. Vihastuttaa, kun voimat on niin vähissä. Harmittaa Neidin puolesta, kun kotona makaa kaksi möllikkää.

Neidin sanavarastoon kuuluukin nyt valitettavasti: "Kipsi jalassa", " Mä kipiinä" ja "mä hoitaa". Illalla kun yritin (ilmeisesti aika kauhealla äänellä) laulaa Neidille nukutuslauluja, tokaisi hän: "Äiti kurkku kipiinä".

 

Nyt peukut pystyyn, että minä saan pian voimani takaisin, jotta olisi edes yksi pystyssä pysyvä vanhempi tässä talossa. On kyllä aivan ihanaa huomata, kuinka ihmiset ovat tässä tilanteessa niin avuliaita. Isovanhemmat ovat tietysti olleet isona apuna, ja siskoni tulee meille seuraneidiksi viikonloppuna. Kaveri hakee Neidin tänään hoidosta, ja naapurit toivat iltaruoka-aineksia :) Aika ihanaa yhteisöllisyyttä, myös täällä kylmässä pohjolassa, eli Lahessa!

Kuvissa piristää viikonloppuinen Neiti-F, joka pääsi Hankasalmen mummon ja papan kanssa käymään Hanksun perinteisillä Mikkomarkkinoilla. Tässä juodaan alkupalapillimehua ennen ihanaa muurikkalettua.

 

Ja muuten: Kuinka teillä on selvitty, kun vanhemmat ovat olleet isomman tai pienemmän vaivan takia pois pelistä?

 

Terkuin: Mykoplasma-Sallinen

 

 

Neidin asu:

Takki: Metsola (Kärkkäinen - 50%)

Hattu: Stadium (-70%)

Lapaset: H&M

 

Share
Ladataan...

Pages