Ladataan...
Kolmistaan

Oi voi! Kyllä se vaan on juurikin mun makuun, että nykyisin monista (vaate)mallistoista ilmestyy kauden aikana useampi minimallisto. Jotenkin on helpompi keskittyä yksittäisiin tuotteisiin, kun niitä ei kerralla tule liikaa. Pienissä erissä, oikeaa kauneutta, tiputellen.

10. lokakuuta ilmestyvä Mainion Drop 2 tuo mukanaan lisää villiä eläinmenoa. Mm. punaiset eläinkuosit, tonttulakit(!), kodin tekstiilit (joista lisää myöhemmin) ja apinapaidat.

Mitäs tykkäätte? Kumpi sytyttää enemmän: Drop 1 vai Drop 2?

-Karoliina-

*kuvat:Mainio

Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Share

Ladataan...
Kolmistaan

Voihan juku! Selaisin eilen tietokoneen kuvakirjastoa ja huomasin, että multa on jäänyt yksi tärkeä postaus kokonaan tekemättä. Nimittäin Elsan, Riikan, Iinan ja mun Köpis-reissun toinen osa!

Ensimmäisessä postauksessahan mä kerroin, kuinka Bobles, Hilton ja Century of the child-näyttely tekivät vaikutukset. Mutta lauantai ja sunnuntai vietettiinkin sitten anti-ohjelmaisissa tunnelmissa.

Heräsimme Köpiksen aamuun Hiltonin lakanoista kohtalaisen virkeinä. Riikka-aamuvirkku oli ehtinyt postata jo ennen meidän heräämistä, ja Iinalla ja mulla taisi olla aikamoiset silmäpussit edellisyön höpinöiden vuoksi.  Aamupalan ja aamiaisskumpan (hah!) jälkeen olimme kuitenkin kaikki virkeitä lähtemään keskustaan, joten hyppäsimee hotellimme yhteydeydessä (voitteko kuvitella?) olevalta metropysäkiltä metroon, ja suuntasimme kohti Christianian kaupunginosaa. Kiersimme katukirpparit, ihailimme taloja, töllistelimme joka nurkalla vastaan tulevia laatikkopyöriä, söimme etnistä safkaa ja kävimme - tietysti - myös kurkistamassa sen Christianian alueen, jonne kamereilla ei ollut asiaa.

Hippeilynäkymien jälkeen shoppailimme hetken keskustassa ja sitten Riikan ja Iinan olikin jo aika lähteä kotiin. Minä ja Elsahan olimme buukanneet toisenkin yön hotellissa. Tällä kertaa paikka ei ollut kuitenkaan aivan Hiltonin tasoinen. Huoneessa haisi home, kylppärin seinässä OLI hometta ja nettiyhteyskin piti hakea aina kymmenien metrien päästä hotellin hissistä. Mutta eipä siinä mitään. Kävimme iltakävelyllä hotellin lähimaastossa, söimme aika karmeaa pitsaa ja mässytimme loppuillan hotellilla irtokarkkeja.

Sunnuntaina olimmekin jo aika valmista kauraa kotiin. Tuliaiset, sataman tsekkaaminen ja sitten iltalennolla kotiin.

Miten ihanan ihanaa onkaan välillä päästä viikonlopuksi aivan muihin maisemiin, pois mutsiroolista ja kaikista velvoitteista. Alan todella kannattaa pieniä lomia!

-Karoliina-

Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Share

Ladataan...
Kolmistaan

Muistan vielä ajan, jolloin maanantai oli päivistä karmein. Silloin silmissä painoi viikonlopun bileet ja univelka. Tuntui sille, että arjen vauhtiin pääsi noihin (opiskelu)aikoihin vasta keskiviikon tienoilla.

Huomasin jo kuitenkin viime vuonna, että nykyelämäni yksi lempiarkipäivistä on juurikin entinen inhokki - maanantai! Maanantai tuntuu nimittäin arkipäivien kunkulle.

Maanantain lemppariasema tulee ehkä siitä, että se todistaa - kerta toisensa jälkeen - että elämä jatkuu viikonlopun jälkeen. Nimittäin vaikka tykkään arjesta, iskee usein sunnuntai-iltana jonkinlainen pieni paine uuden viikon alusta. Reput pitää taas kerran pakata, säätiedotus kytätä kumisaappaita varten ja maanantain ruokakin jo vähintään suunnitella valmiiksi.

Kun työt kuitenkin alkavat maanantaina kasilta, huomaan, ettei tämä uusi viikkon niin paha olekaan. Viikonloput lepäilyt saavat maanantaisin usein aikaan työpuuskan, jonka seurauksena saan aikaiseksi vaikka mitä.

Maanantain yksi kohokohdista on myös  F:n ja minun epävirallisen virallinen kirjastopäivä. Olemme jo melkein kahden vuoden ajan käyneet kirjastossa heti töiden ja päiväkodin jälkeen maanantaisin. Kirjaston hiljainen tunnelma, rauhassa vietetyt lukuhetket ja lievä ummehtuneen ei-niin-hienon kirjaston haju saavat aikaan nostalgisen fiiliksen. Tämmöisiä ne minun lapsuutenikin kirjastokäynnit olivat.

Kun maanantai-iltapäivä on kirjaston, illallisen ja pyykkituvan jälkeen saatu melkein loppuun, syömme usein jonkin yhdessä kokatun iltapalan. Tänään teimme perunarieskoja ja kun F nukkuu nyt vuoteessaan, voimme Eskon kanssa katsoa taas yhden jakson Narcosia Netflixistä.

Mä en ole selvästikään (enää) Karvinen! Maanantait on jees! Maanantaissa tiivistyy sellainen työn, arjen, yhdessäolon ja kotiaskareiden positiivinen kombo, joka viikon kuluessa, voimien huvetessa ja väsymyksen iskiessä joskus karisee. Voi kun aina olisi maanantain virkeät silmät ja innokas sydän.

Mikä on sinun suhteesi maanantaihin?

-Karoliina-

Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Share

Pages