Ladataan...
Kolmistaan

Kirjoitin alkuviikosta Auroora-siskoni polttareista täällä. Nyt jatkuu juttu.

Oli ihan superhauskaa, kun koko meidän polttarisakki oli niin panostanut asuteemaan ja kaikki olivat mukana täysillä jokaisessa aktiviteetissä. Jopa juuri synnyttäneet tai viimeisillään raskaana olevat! Kaasot pitivät huolta morsiammen nestetarjoilusta. Tosin hauskin juoma-aktiviteetti oli kyllä se, kun Auroora pääsi itse sheikkaamaan oman tuli(!)drinkkinsä Passion Food&Barissa *, jossa muuten ruokimme koko muunkin polttarikansan. Minun ehdoton lempparini oli Passionin gluteeniton suklaa-banaanikakku kinuskilla ja jädellä (jota en tietenkään ehtinyt edes kuvata, kun hotkin sen niin nopeasti). Passion on ollut aina yksi minun lemppariruokapaikoistani Jyväskylässä, eikä paikan valinta kaduttanut nytkään.

Pohjalaistehtävien ja ruokailun jälkeen oli hemmottelun vuoro. Osa porukasta lähti valmistelemaan iltaa jo Schildtin koulun kattoterassisaunalle, mutta morsian ja minä suuntasimme Golden Day Spa & Salon -kauneushoitolaan. Siellä morsian sai hemmottelujalkahoidon*. Auroora on aika allerginen monille kauneustuotteille, joten jalkahoito oli siinä mielessä varma valinta. (Alkoi muuten samalla itseänikin himottaa pedikyyri, koska KESÄ on jo ovella. Ja jalat todella talvikunnossa).

Jalkahoidon jälkeen suuntasimme saunalle syömään, kylpemään, meikkaamaan ja laittautumaan iltaan. Meillä oli Hipu-siskoni kanssa Aurooralle pieni lauluesitys lapsuutemme pähkähulluista yhteislaulubiiseistä. Siis sellainen sikermä, jossa vedettiin niin Maija Mehiläinen kuin BonBon-karkkipussienkin tunnusbiisi. ONNEKSI kukaan ei tainnut videoida tuota hetkeä!

Minä olin niin vanha ja raihnainen, etten ihan pilkkuun asti jaksanut bilettää, mutta onneksi nuo kaksikymppiset pitivät senkin edestä hauskaa Jyväskylän yössä.

Minusta itsestäni ehkä paras hetki koko polttareissa oli sunnuntaiaamu. Se, kun sain herätä siskojen kanssa pehmeistä hotellilakanoista aurinkoiseen aamuun ja nauttia ihanan aamiaisen hotellin alakerrassa. Ottaa aurinko parvekkeellä ja nauraa illan jutuille. Tiedättehän niille lentäville lauseille ja sisäpiirijutuille, joita tuollaisista illoista aina syntyy.

Ristus notta oli komiat polttarit! Ja pistipä aikamoiset pohjat kaksille seuraaville.

-Karoliina-

*saatu/aleprosentilla 

Share

Ladataan...
Kolmistaan

Minä olen kirjoittanut koko elämäni. Olen kai ollut siinä ihan hyvä jo kouluaikoina, ansainnut enemmän ja vähemmän leipäänikin teksteillä lähes koko aikuisikäni, mutta vasta oikeastaan viimeisen vuoden aikana olen ymmärtänyt, mitä kaikkea kirjoittaminen merkitsee minulle. Se on työ ja mukavaa ajanvietettä. Mutta ennen kaikkea kirjoittaminen auttaa minua jäsentelemään ajatukseni. Se on tapani kertoa tunteistani silloin, kun en osaa sanoa ajatuksiani ääneen. Kuulostaa juhlavalle, mutta olen ymmärtänyt, että ilman kirjoittamista minä en olisi minä. Ilman taitoa kirjoittaa jäisin monesti lukkoon tunteisiini, olisin varmasti paljon enemmän väärinymmärretty ja kokisin, ettei minua kuulla sellaisena kuin olen.

Enkä nyt puhu vain blogista. Vaikka kirjoittelenkin tänne aika useinkin henkilökohtaisia ja itselleni tärkeitä asioita, minulle tärkeimmät tekstit ovat ne, jotka lähetän rakkailleni. Ne, jotka näpytän ystävilleni silloin, kun soittaminen tuntuisi liian raskaalle. Ne, jotka tekstaan siskoilleni, kun haluan selittää molemmille yhtä aikaa jonkin tärkeän asian ja ne sanat, jotka laitan A:lle silloin viestillä, mitä en osaa sanoa kasvokkain.

Minä olen isojen tunteiden ihminen. Vaikka äitiys, elämän kokemus ja molemmat ammattini ovatkin opettaneet hillitsemään primitiivisiä tunnereaktioitani, olen silti – kuten A sanoo – chiliä. Ja jos on chiliä, on joskus myös vaikea saada sanottavansa fiksusti jäsennellysti suusta ulos tilanteissa, joissa tunne vyöryy päälle. Saatan olla silloin liian tunteileva, liian kärkäs tai liiaksi suoraviivainen. Jos jäisin vain noiden tunnetilakohtaamisten varaan, uskon, että minut ymmärrettäisiin usein aivan väärin. Että minulle ja minusta jäisi joitain todella tärkeitä tunteita huomaamatta, ja että voisin kokea, ettei minua tajuttaisi.

Ristiriitaista ehkä, mutta tulisen luonteeni lisäksi on myös tilanteita, joissa minuun iskee tuppisuuvaihde. Se iskee usein silloin, kun tunnen itseni epävarmaksi, haavoittuvaiseksi tai surullisesti. Silloin oikein tunnen, kuinka käperryn itseeni. Vedän kilven eteeni ja vaikka toivonkin, että juuri silloin joku tulisi halaamaan ja kysymään oloani, käyttäydyn itse päinvastaisesti; vetäydyn tilanteesta ja haluan (muka) olla yksin. Suljen suuni.

Näiden molempien – habaneron polttaessa tai mykkätilanteiden varalle – istun aina lopulta alas. Ja kun istun hetken rauhassa kynän ja paperin, Whatsappin näytön tai sähköpostin ääressä, rauhoitun ja alan kirjoittaa, tapahtuu jotain, mitä en osaisi suullisesti kertoa: Tekstinä tuleekin ulos ne ajatukset, joita en osannut sanoa. Itse asiassa myös ne tunteet, joita en olisi osannut jäsennellä edes pääni sisällä ilman, että kirjoitan ne ylös.

Kirjoittaminen on minulle siis kuin terapiaa. Sen avulla pääsen itseni ytimeen ja löydän ne sisimmät ajatukset, jotka eivät edes päässäni jäsenny, jos en kirjoita niitä. Monesti minulla onkin vain tarve kirjoittaa. Aluksi en edes tiedä mitä kirjoittaisin, mutta kun avaan tekstiohjelman, alkaa sanoja vain tulla. Nyt kun mietin tuota prosessia, se tuntuu jopa vähän mystiselle. Erikoista, miten paljon sisällä onkaan asioita, tunteita ja sanoja, jotka eivät välttämättä pääsisi koskaan ulos, jos en olisi keksinyt sitä omaa tapaanu ilmaista itseäni. Jollekin tuo tapa on musiikki, toiselle kuvataide.

Minun elämäni ei olisi minun ilman kirjoittamista. Ja minä en olisi minä ilman sanoja joita ei sanota ääneen. Vaan sanoilla, jotka kirjoitetaan ja luetaan.  

-Karoliina-

Share

Ladataan...
Kolmistaan

 

 

Kaupallinen yhteistyö: Paulig

Aloitin kahvin juonnin 7-vuotiaana, kun menin kouluun. Minun mummoni asui meillä, ja aina aamuisin ennen kouluun lähtöä joimme yhdessä aamukahvit. Kermalla ja kahdella palalla sokeria. Oikeista kahvikupeista aluslautasen kanssa, ei mistään mukeista. Koskaan! Kun tulin kotiin iltapäivällä, mummo odotti minua taas kahvin ja voileipien kanssa kotoa. Hän ajoitti aina omat kahvihetkensä niin, että joimme kupposet kuumaa yhdessä. Opin rakastamaan kahvia, mutta opin rakastamaan ennen kaikkea sitä, mitä kahvihetki symboloi.

Minulle kahvi ei vain mukillinen tai kupillinen juomaa. Kahvi merkitsee minulle arjen luksusta. Aamusilmät herättävää tapaa, jota en jätä koskaan väliin. Kahvi tarjoaa sen pienen oman breikin hulinapäivän keskellä tai yhteisen tavan rakkaiden kanssa, kun joku kysyy ”juotaisiinko kahvit” ja hetken päästä voi istua kasvokkain, nostaa höyryävän kupin huulille ja keskittyä vain jutteluun ja juomaan. Kahvihetki on minulle tapa elää, tapa rauhoittua ja tapa kuulua yhteen.

Kahviurani alkoi pannukahvista ja siirtyi opiskeluaikana halvimpaan mahdolliseen suodatinlitkuun. Nykyisin olen tarkka sen suhteen, millaista kahvia juon. Aamut aloitan yleensä peruskahvilla, Pauligin Cupsolo laitteella surauttamallani espresolla. Iltapäivien kahvihetkillä on ihan juoda jotain spesiaalia. Tuntuu sille, että koska nykyisin erilaisia kahveja on valittavissa niin montaa eri makua, että kahvit toimivatkin ikään kuin jälkiruokina tai välipalaherkkuina, joiden kanssa ei edes tarvitse ottaa sitä kuuluisaa kahvipullaa, koska maku itse kahvissa on jo niin herkku. Tämän kevään Paulig-kahvisuosikkini ovat Vanilla ja Cardamom -maut. Joskus surautan nämäkin kahvit espressomittaisina, kuten aamukahvinikin, mutta monesti lisään Cupsolo-koneeseen crema latte -kapselin makukahvien kaveriksi ja saan näin ihanan laktoosittoman cappuccinon tai latten. Kaikkia Paulig Cupsolo -kahveja saa hyvin varustetuista ruokakaupoista ja Paulig Shop -verkkokaupasta.

Kerro minulle nyt kommenttiboksiin arkinen kahvihetkesi tai ihanin kahvimuistosi, ja ole mukana valkean Cupsolo Cupsolo ByMe -laitteen ja 5:n Paulig Cupsolo -kahvikapselipaketin arvonnassa.

Koodilla KOLMISTAAN saat puolestaan -15% kaikista Cupsolo-tuotteista – kahveista, kahvikoneista ja tarvikkeista – Paulig Shop -verkkokaupasta aina 12.4.2017 asti. *

Ihanaa iltaa!

-Karoliina-

*vaatii kirjautumisen Paulig Shop -verkkokauppaan. 

Share

Pages