Ladataan...
Kolmistaan

Onko se taas tätä iän tuomaa itsensä kuuntelua vai mitä, mutta olen viime aikoina yhä enemmän alkanut kiinnittää huomioita asioihin, joista minulle tulee hyvä olo ja joista taas ei. Luulenpa, että gluteenillisten ruokien poisjättäminen ruokavaliosta lähes kaksi vuotta sitten oli jo ensiaskel tälle oman kroppansa kuuntelemiselle, mutta nyt tuntuu, ettei se pelkästään enää riitä.

Outoahan tässä itsensä kuuntelemisessa on se, että vaikka kuinka hyvin tiedän, että esimerkiksi jättimäisestä mättöhamppariateriasta tulee karmea olo, silti sellainen on välillä pakko saada. Tai skippaan lenkin, vaikka on ihan selvää, että sen jälkeen on sata kertaa freesimpi ja selkeämpi olo. Ei ole helppoa toimia aina oikein!
Listasin alle mun hyvinvointi- ja pahoinvointihuomiot, jotka yritän pitää mielessäni.

HYVÄ OLO TULEE, KUN:
• käyn edes pienellä juoksulenkillä ulkoilmassa.
• syön paljon puhdasta ruokaa. Enkä nyt tarkoita mitään superfoodhifistelyä, vaan ennen kaikkea puhtaita makuja ja oikeita aineita. Oikeaa perunaa, itsetehtyjä lihapullia, kalaa, kasviksia, marjoja, luomumaitoa ja paljon muuta.
• nukun tarpeeksi pitkiä unia...
• mutta muistan kuitenkin, että iltojen tarkoitus F:n mentyä nukkumaan on myös aikuisten keskinäinen aika.
• olen läsnä F:n kanssa touhutessa.
• käyn hieronnassa.
• vältän riidan, sanailun tai toisen mielen pahoittamisen.
• olen kiltti, teen hyvän mielen teon tai annan positiivista palautetta.
• juon smoothieita. Tehdään F:n kanssa melkein joka ilta omia smoothieita, mutta olen sen lisäksi ihan rakastunut Frooshin smoothiehin.
• koti on siisti ja kaapit järjestyksessä.
• kun teen erilaisia listoja ja pysyn niiden tavoitteissa.
• voin suunnitella jo joulua. Joulukoristeita, -ruokia ja -lahjoja.
• kuuntelen Iisan ja Anna Puun uusia levyjä.
• muistan ottaa vitamiinit ja pari lusikallista kookosöljyä päivässä.
• juttelen perheen ja ystävien kanssa kunnolla ja ajatuksella.
• ostan kotiin leikkokukkia.
• juon tarpeeksi vettä.
• makaan sohvalla kehräävä kissa rintani päällä.

HUONO OLO TULEE, KUN:
• juon liian monta kuppia kahvia (vaikka sitä rakastankin).
• syön liikaa sokeria ja roskaruokaa.
• juon alkoholia yhtään enempää kuin pari lasia. Olen huomannut, että alkoholi vaikuttaa mielihyväkeskukseeni negatiivisesti jo ennen kuin tunnen hitustakaan hiprakkaa.
• pyörin netissä ilman mitään fiksua tarkoitusta.
• koti on sotkuinen.
• joudun matkustamaan Pendolinolla. Vitsin keikutus!
• nukun liian vähän.
• kiukuttelen, ajattelen negatiivisia ajatuksia tai olen itsekäs.
• kuljen ilman meikkiä ja yöpuvussa koko päivän.
• en syö tarpeeksi tai sitten syön liikaa.
• olen koko päivän sisätiloissa.
• kerään tekemättömiä asioita, enkä pidä aikatauluista kiinni.
• hieron kissaisilla käsillä silmiäni.

Mistä asioista sinulle tulee hyvää olo? Entä huono?

-Karoliina-

 Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Share

Ladataan...
Kolmistaan

Muistatte varmasti viime syksyn kirjoitukseni lapsille suunnattujen elintarvikkeiden sokerimääristä. Silloinhan kummastelin sitä, miksi kaikki vähänkin lapsia houkuttelevat tuotepakkaukset sisälsivät vielä enemmän sokeria kuin vastaavat "aikustuotteet". Huutelin jo silloin houkuttelevien, mutta terveellisten lastentuotteiden perään, ja siksipä olen nyt todella tyytyväinen : Rukouksiini on vastattu!

Berrypicker on kotimainen muro- ja puurovalmistaja, jonka tuotteissa on kodillaan niin sisältö, maku kuina ulkoasukin. Söpöihin, lapsia innostaviin pakkauksiin, on sisällytetty vain hitaita hiilareita sisältäviä puuroja ja muroja. Sellaisia, joihin ei ole lisätty lainkaan suolaa, eikä valkoista sokeria.

Kuin pisteenä i:n päälle tulee vielä tuotteiden saatavuus ja hinta. Muropaketti maksaa 3,90 ja kuuden pussin puuropaketti puolestaan 4 euroa. Voi kai siis sanoa, että hinnat ovat todella kilpailukykyisiä ihan kaikkien muidenkin merkkien kanssa. Ja arvatkaapa mitä? Näitä tuotteita ei tarvitse etsitä edes erikoisliikkeistä, vaan ne ovat saatavilla ihan tuolta S- ja K-ryhmien tavallisilta ruokakauppahyllyiltä.

Lopuksi vielä: Sain kuvissa näkyvät pakkaukset sekä puuroa, että muroja testiin, mutta onpahan noita tullut itsekin jo kaappiin ostettua. Yhteenveto: Tämä ei ole siis millään tavalla mainos tai yhteistyöpostaus. Satun vaan olemaan niin äärettömän innoissani, että joku fiksu suomalainen tajusi tarttua tähän markkinarakoon. Hyvä Berrypicker!

-Karoliina-

 Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Share

Ladataan...
Kolmistaan

Kirjoitin viime viikolla kaksikin postausta siitä, kuinka mielestäni lapsille suunnatuissa elintarvikkeissa on käytetty mielestäni liikaa sokeria, ja vertailin samalla lapsille ja aikusille suunnattujen tuotteiden sokeripitoisuuksia (vertailu luettavissa täältä).

Lähetin samaisen postauksen saatekirjeen kanssa myös yhtä lukuun ottamatta kaikille niille valmistajille (Weetabixin yhteyshenkilöä en löytänyt), jotka jutussani mainitsin, eli Valiolle, Raisiolle (Elovena) ja Taivalkosken Myllylle.

Raisio ja Taivalkosken Mylly vastasivat. Valio, jolle lähetin sähköpostin kahteen eri osoitteeseen, ja jota lähestyin myös Facebookin välityksellä, ei ole toistaiseksi ottanut minuun yhteyttä.*

Kysyin valmistajilta heidän näkemystään koskien lastentuotteiden sokeripitoisuuksia.

Rasiolta, joka siis valmistaa Elovena-tuoteperheen tuotteita, minulle vastasi laillistettu ravitsemusterapeutti (THM) Marja Vakkuri, joka toimii Raisio-konsernissa tuote- ja ravitsemusasiantuntijana, ja joka on ollut mukana Raision Muumi-tuotteiden kehityksessä. Hän vastasi minulle näin: ” Tuotteita suunnitellessamme keskeinen tavoite oli terveellinen, lapsiperheiden arjessa toimiva tuote. Mikä sitten on terveellinen tuote? Eri ihmiset kiinnittävät varmasti huomiota eri asioihin tuotteita valitessaan. Mielestäni hyvänä kriteerinä toimii Sydänmerkki, joka osoittaa tuotteen olevan parempi valinta omassa tuoteryhmässään.” Muumi-keksit ja puurot ovat saaneet siis Sydänmerkin, jonka elintarvikevalmistajat voivat hakea puolueettomalta asiantuntijaraadilta. Muumi-tuotteet ovat merkin saaneet, koska niiden kuitu-, rasva, suola- ja sokeripitoisuudet täyttävät Sydänmerkin rajat.

On aivan totta, ettei pelkkä tuotteen sokerimäärä kerro sitä, onko tuote terveellinen vai ei. Ja varmasti Elovenan tuotteet pesevät mennen tullen suklaapuurot tai tavalliset keksit, ja ovat näin ollen – omassa tuoteryhmässään – se parempi valinta. Uskon tietysti ehdottomasti siihen, että kaurapuuron ja –keksien sisältämät kuitumäärät ovat esimerkiksi kohdallaan. Silti en voi kuitenkaan laittaa Muumi-tuotteita omassa arvotuksessani sinne ”hyvisten” lokeroon. Ehkä tämä on jo vanhan jauhamista, mutta kyllä edelleenkin kummastuttaa, kuinka suureksi sokerimäärät saavat noustakaan. Ja vieläpä Sydänmerkin sisällä.

Taivalkosken Mylly lähestyi minua kertoen, että ovat jo kerran aikaisemminkin vähentäneet Rölli-murojen sokeripitoisuutta. Ja silloin motivaattorina tälle toimi niin ikää Sydänmerkin ja Diabetesliiton Parempi valinta –merkin saavuttaminen. Vaikka Taivalkosken Myllyn edustaja Liisa Parkkinen totesi, että huoleni sokerin liikakäytöstä on aiheellinen, ovat he silti tyytyväisiä omiin tuotteisiinsa.

Ymmärrän hyvin, että pienenä yrityksenä Taivalkosken Myllyn on vastattava kuluttajien toiveisiin. Ja jos suurilla kansainvälisillä murofirmoilla on makeita, hyvinmyyviä muroja, on paine samanlaisen tuotteen valmistamiseen varmasti kova. Samoin Elovenan kaurapatuikoiden on taisteltava suosiosta vaikkapa samaisten isojen murofirmojen makeille muropatukoille.

Mitä sitten lopulta ajattelin Raision ja Taivalkosken Myllyn vastauksista? Molemmista firmoista minua lähestyttiin. Joka sekin on jo iso plussa. Toisekseen vastaukset olivat asiallisia ja ystävällisiä. Toinen plussa.

Joidenkin argumenttien kohdalla olen kuitenkin skeptinen. Raision mukaan ”sokerin määrällä on vaikutusta maun lisäksi myös tuotteen rakenteeseen” ja ”happamat marjat vaativat monien mielestä sokeria pyöristämään makua”. Onhan se totta, että sokeri lisää leivottavuutta ja häivyttää vaikkapa puolukan kirpeyttä, mutta minusta on kuluttajien aliarviointia, jos todella halutaan väittää, että tuote aivan välttämättä vaatii 20% sokeria toimiakseen. Taivalkosken Myllyn argumenteista se, etteivät he ”tarkoituksella suunnanneet vain Rölli-muroa lapsille” menee samaan kategoriaan huonoista selityksistä kuin Raision sokerimäärätarpeet.

Yhteenvetona näin lopuksi voisin sanoa, että keskustelu sekä Raision ja Taivalkosken Myllyn kanssa käytiin sopuisasti ja molemmat yritykset vastasivat kattavasti. Raisio on viestinsä mukaan tyytyväinen tuotteeseensa, eikä ainakaan maininnut, että aikovat muuttaa tuotteidensa rakennetta vähäsokerisimmiksi. Taivalkosken Mylly taas puolestaan kertoi myös olevansa tyytyväinen tuotteeseensa, mutta kun kysyin, muuttaisivatko he tuotetta, jos kuluttajat sitä pyytäisivät, oli vastaus seuraavanlainen: ” Olemme keskustelleet asiasta joskus aiemmin ja silloin johdon kanta oli, että tuotetta ei enää muuteta.Nyt lupaan ottaa asian esille uudelleen ja perusteluja kyllä löytyy. Katsotaan, mikä on tulos. ”

Toivotaan, että keskustelu sokerista, lapsista ja sokerin brändäyksestä lastentuotteisiin jatkuu vielä. Olisi upeaa, jos jokainen yritys, joka lapsille suunnattuja elintarvikkeita valmistaa, olisi valmis keskustelemaan aiheesta.

Mitäs olette mieltä vastauksista? Kelpaavatko argumentit ja mitä olisit halunnut valmistajien taholta vielä kuulla?

-Karoliina-

*Edit: Valio vastasi viestiin blogin inboksin kautta viikko postaukseni ja sen lähettämisen jälkeen, maanantaina 20.10.2014 klo 16.11. Vastaus luettavissa tämän postauksen viestikentästä.

 Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Share

Pages